Brysselin pääkaupunkialue

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 24. syyskuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Alue
Brysselin pääkaupunkialue
netherl.  Brussels Hoofdstedelijk Gewest
fr.  Alue de Bruxelles-Capital
Lippu ja lippu Vaakuna
50°50′45″ s. sh. 4°21′07″ tuumaa e.
Maa Belgia
Sisältää 1 maakunta
Adm. keskusta Bryssel
Ministeri Presidentti Rudy Werworth
Historia ja maantiede
Perustamispäivämäärä 12. tammikuuta 1989 [2]
Neliö

161,4 km²

  • (3. sija)
Korkeus 13 ± 1 m ja 23 m
Aikavyöhyke UTC+1
Väestö
Väestö

1 222 637 [1]  henkilöä ( 2022 )

  • ( 3. sija )
Tiheys 7575,2 henkilöä/km²  (1. sija)
viralliset kielet ranska ja hollanti
Digitaaliset tunnukset
ISO 3166-2 -koodi BE-BRU
Puhelinkoodi 02
Internet-verkkotunnus .bryssel [d]
Virallinen sivusto
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Брюссе́льский столи́чный регио́н ( нидерл .  Brussels Hoofdstedelijk Gewest , ˈbrʏsəɫs ɦoːft'steːdələk xəʋɛst слушать , фр . Région de Bruxelles-Capitale , ʁe'ʒjɔ̃ də bʁy'sɛlkapi'tal слушать , а также просто нидерл . Brussel , ˈbrʏsəɫ слушать ; фр . Bruxelles , bʁysɛl listen ) on yksi Belgian kolmesta alueesta , liittovaltion ala, joka on samalla tasolla Flanderin ja Vallonian alueiden kanssa. Maan suurin kaupunkitaajama [3] , joka koostuu 19 kunnasta (jokaisella on oma pormestari , kaupungintalo ja muut viranomaiset), jotka ovat itse asiassa yhden kaupungin alueita (usein raja kulkee keskellä katua). Muodollisesti nimi Bryssel viittaa vain yhteen kuntiin, mutta käytännössä sillä tarkoitetaan koko taajamaa.      

Edellä mainittu Brysselin kunta on oikeudellisesti Belgian pääkaupunki , jossa ranskalaiset ja flaamilaiset yhteisöt sijaitsevat [4] . Koska suurkaupunkiinstituutiot on jaettu Brysselin pääkaupunkialueen eri kuntien kesken, aluetta pidetään tosiasiassa Belgian pääkaupunkina sekä Euroopan unionin (EU) pääkaupunkina [5] .

Bryssel alkoi 10. vuosisadalla ala-Lorrainen herttua Kaarle I :n [6] perustamana muurien ympäröimänä kaupunkina . Alueen väkiluku on 1,2 miljoonaa ihmistä ja metropolin koko väkiluku  yli 1,8 miljoonaa, joten se on Belgian ensimmäisellä sijalla tässä indikaattorissa [7] [8] . Toisen maailmansodan päättymisestä lähtien Bryssel on ollut yksi maailmanpolitiikan tärkeimmistä keskuksista. EU:n toimielinten [9] kotipaikkana ja Naton päämajana Brysselistä on tullut monikielinen koti lukuisille kansainvälisille järjestöille, poliitikoille ja diplomaateille [10] .

Historiallisesti hollanninkielisestä Brysselistä on tullut lähes kokonaan ranskankielinen alue Belgian itsenäistyttyä vuonna 1830 . Nykyään molempia kieliä pidetään virallisina. Kaikki liikennemerkit, kadunnimet ja useimmat mainokset ja palvelunimet ovat kaksikielisiä [11] . Kielikysymys on edelleen kuuma aihe Brysselissä, ja siihen vaikuttavat lait ovat jatkuvan keskustelun kohteena Belgiassa.

Politiikka

Brysselin pääkaupunkialueen lainsäädäntöelin on Brysselin pääkaupungin parlamentti ( ranska:  Le Parlement bruxellois , hollanti:  Brussels Hoofdstedelijk Parlement ), jonka alueen asukkaat valitsevat suorilla parlamenttivaaleilla. Samaan aikaan 72 kansanedustajaa valitsee ranskankielinen väestö ja 17 hollanninkielistä kansanedustajaa. Koulutus ja kulttuuri eivät ole Brysselin pääkaupungin parlamentin vastuulla, vaan flaamilais- ja frankofoniyhteisöillä (kielestä riippuen). Koordinoimaan näiden kahden yhteisön toimia Brysselin kaksikielisten instituutioiden hallinnoinnissa perustettiin yleinen kielikomissio ( French  Commission communautaire commune , hollanti  Gemeenschappelijke Gemeenschapscommissie ), joka koostuu yhtenäisestä edustajakokouksesta (jossa kaikki 89 Brysselin pääkaupungin edustajaa Parlamentti istuu) ja yksi kollegio (johon kuuluvat kaikki neljä alueen hallituksen ministeriä ja neuvonantajana ministeripresidentti). Lisäksi kunkin Brysselin alueella olevan yhteisön toimivallan suoraa käyttöä varten on myös perustettu frankofonien ja flaaminkielisten yhteisöjen komissiot , joiden edustajakokous ja kollegium koostuvat Brysselin pääkaupungin parlamentin jäsenistä. ja vastaavaan kieliryhmään kuuluvat aluehallituksen jäsenet (mukaan lukien valtiosihteerit). Samanaikaisesti, toisin kuin flaamilainen puoli, frankofonisen yhteisön komission edustajakokouksella on lainsäädäntävaltaa (frankofonisen yhteisön parlamentti on sille siirtänyt) asioissa, jotka kuuluvat frankofonisen yhteisön toimivaltaan, mutta jotka ovat koskevat vain Brysselin aluetta.

Brysselin pääkaupunkialueen hallituksen nimittävät Brysselin pääkaupunkiparlamentin kansanedustajat viideksi vuodeksi. Hallitus koostuu ministeri-presidentistä (käytännössä aina ranskankielisestä), kahdesta hollanninkielisestä ja kahdesta ranskankielisestä ministeristä sekä kolmesta ulkoministeristä, joista vähintään yhden on oltava hollanninkielinen.

Kunnat

Koska Suur-Bryssel on itse asiassa yksi kaupunki, se koostuu yhdeksästätoista kunnasta, joista jokaisella on oma porvarinsa, oma raatihuone, oma edustajainneuvosto jne.

Luettelo kunnista (postinumeroineen):

# Ranskan titteli hollantilainen nimi postinumero(t) venäläinen nimi
yksi fr.  Anderlecht netherl.  Anderlecht 1070 Anderlecht
2 fr.  Auderghem netherl.  Oudergem 1160 Odergem
3 fr.  Berchem-Sainte-Agathe netherl.  Sint-Agatha-Berchem 1082 Berkeem St. Agate
neljä fr.  Ville de Bruxelles netherl.  Stad Brussels 1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050 Brysselin kaupunki
5 fr.  Etterbeek netherl.  Etterbeek 1040 Etterbeek
6 fr.  Evere netherl.  Evere 1140 Evere / Evere
7 fr.  Metsä netherl.  Vorst 1190 Fauré / Huonoin
kahdeksan fr.  Ganshoren netherl.  Ganshoren 1083 Ganshoren
9 fr.  Ixelles netherl.  Elsene 1050 Ixelles
kymmenen fr.  jette netherl.  jette 1090 Jet
yksitoista fr.  Koekelberg netherl.  Koekelberg 1081 Kukelberg
12 fr.  Molenbeek-Saint-Jean netherl.  Sint-Jans-Molenbeek 1080 Molenbeek-Saint-Jean
13 fr.  Saint-Gilles netherl.  Sint-Gillis 1060 Saint-Gilles
neljätoista fr.  Saint-Josse-ten-Noode netherl.  Sint-Joost-ten-Node 1210 Saint-Josse-ten-Node
viisitoista fr.  Schaerbeek netherl.  Schaarbeek 1030 Scharbeck
16 fr.  Uccle netherl.  Ukkel 1180 ukkel
17 fr.  Watermael-Boitsfort netherl.  Watermaal-Bosvoorde 1170 Watermal-Boisfort
kahdeksantoista fr.  Woluwe-Saint-Lambert netherl.  Sint-Lambrechts-Woluwe 1200 Woluwe-Saint-Lambert
19 fr.  Woluwe-Saint-Pierre netherl.  Sint-Pieters-Woluwe 1150 Woluwe-Saint-Pierre

Kaksikielisyys

Brysselin pääkaupunkialue on kaksikielinen . Tämä tarkoittaa, että kaikki viralliset julkaisut julkaistaan ​​ranskaksi ja hollanniksi. Lisäksi kaikilla kaduilla, kunnilla, metroasemilla jne. on kaksi virallista nimeä. Vaikka Bryssel on historiallisesti kuulunut hollanninkieliselle alueelle, 1800- ja 1900-luvun vaihteessa kielellinen tasapaino kaupungissa oli ranskankielisten edun mukaista, ja sen jälkeen frankofonien osuus kaupungissa on jatkanut kasvuaan. Tällä hetkellä se on noin 85-90 % väestöstä [12] .

Nämä luvut eivät kuitenkaan kerro kielellistä tilannetta täysin tarkasti. Usein ranskankielisiksi tunnistavat ihmiset osaavat myös hyvin hollantia, joskus jopa äidinkielensä tasolla. Monet Brysselissä asuvat ihmiset (etenkin vanhempi sukupolvi) voivat kommunikoida sujuvasti kolmella kielellä - ranskalla, hollannilla ja Brysselin murteella (yksi hollannin murteista), joka eroaa hyvin paljon hollannin kirjallisesta kielestä. Tämän ryhmän edustajista voidaan sanoa, että he hallitsivat nämä kielet "spontaanisti", luonnollisen viestinnän ja sosiaalisten kontaktien prosessissa.

Viime vuosina ranskankieliset vanhemmat ovat usein lähettäneet lapsensa hollanninkielisiin kouluihin opiskelemaan. Tämä johtuu hollannin kielen roolin vahvistumisesta Belgiassa. Uskotaan, että molempia kieliä yhtä hyvin puhuvien lasten on helpompi menestyä elämässä.

Ilmasto

Köppenin ilmastoluokituksen mukaan Brysselin alueen ilmasto on merellinen (Cfb). Alueen läheisyys rannikkoalueisiin määrää Atlantin valtamereltä tulevien meriilmamassojen vaikutuksen sen ilmastoon. Myös läheisten alankojen ilmasto on merellistä lauhkeaa. Keskimäärin (yli 100 vuoden havainnot) sadepäiviä on 200 päivää vuodessa [13] . Lumisateita esiintyy joka vuosi loka-huhtikuussa. Joulukuussa 2010 Brysselissä satoi 20 päivää lunta.

Ilmasto
Indeksi tammikuu helmikuuta maaliskuuta huhtikuu saattaa kesäkuuta heinäkuu elokuu Sen. lokakuu Marraskuu. joulukuuta vuosi
Absoluuttinen maksimi,  °C 15.3 20.0 24.2 28.7 34.1 38.8 37.1 36.5 34.9 27.8 20.6 16.7 38.8
Keskimääräinen maksimi, °C 5.7 6.6 10.4 14.2 18.1 20.6 23.0 22.6 19.0 14.7 9.5 6.1 14.2
Keskilämpötila, °C 3.3 3.7 6.8 9.8 13.6 16.2 18.4 18.0 14.9 11.1 6.8 3.9 10.5
Keskimääräinen minimi, °C 0.7 0.7 3.1 5.3 9.2 11.9 14.0 13.6 10.9 7.8 4.1 1.6 6.9
Absoluuttinen minimi, °C −21.1 −18.3 −13.6 −5.7 −2.2 0.3 4.4 3.9 0,0 −6.8 −12.8 −17.7 −21.1
Sademäärä, mm 76.1 63.1 70,0 51.3 66.5 71.8 73.5 79.3 68.9 74.9 76.4 81,0 852.4
Lähde: Monthly normals for Uccle, Bryssel . KMI/IRM. Haettu 11. kesäkuuta 2012. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013.

Isoin funktio

Muodollisesti vain Brysselin kaupunki (kunta) on pääkaupunki, mutta käytännössä pääkaupungin laitokset jakautuvat Brysselin pääkaupunkiseudun eri kuntien kesken. Siten koko alue on Euroopan unionin , Belgian , frankofonisen yhteisön , flaaminkielisen yhteisön ja Flanderin pääkaupunki .

Kansainvälisessä politiikassa

Toisesta maailmansodasta lähtien Bryssel on ollut monien kansainvälisten järjestöjen hallinnollinen keskus. Merkittävimpiä ovat Euroopan unioni ja Nato, joiden pääinstituutiot ovat Brysselissä, sekä niiden lisäksi monet muut organisaatiot, kuten Maailman tullijärjestö ja Eurocontrol (Euroopan lentoliikenteen turvallisuutta käsittelevä järjestö). sekä kansainvälisten yritysten toimistot. Bryssel on maailman kolmannella sijalla järjestettävien konferenssien määrässä [14] , ja siitä on tulossa myös yksi suurimmista kongressikeskuksista [15] . Euroopan unionin toimielinten ja muiden kansainvälisten järjestöjen läsnäolo on johtanut siihen, että Bryssel on ohittanut Washingtonin suurlähettiläiden ja toimittajien määrässä [16] . Erilaisten kansainvälisten järjestöjen edustajien määrä Brysselissä on 70 tuhatta ihmistä [17] .

Brysselin pääkaupunkialue toimii Euroopan unionin pääkaupunkina, ja Euroopan unionin tärkeimmät toimielimet sijaitsevat sen alueella [3] . Euroopan unioni ei ole virallisesti julistanut pääkaupunkiaan, vaikka Amsterdamin sopimuksessa Bryssel nimettiin virallisesti Euroopan komission (täytäntöönpanoelin) ja Euroopan unionin neuvoston (Euroopan unionin lainsäädäntöelin ) toimipaikaksi [18] [19] . . Ranskan kaupunki Strasbourg on valittu Euroopan parlamentin viralliseksi toimipaikaksi , mutta poliittisten ryhmien ja valiokuntien kokoukset pidetään yleensä Brysselissä yhdessä osan täysistunnoista. Parlamentin toimipaikka Brysselissä on Espace Léopold ( eng. Espace Léopold ) [20] rakennuskompleksi . Vuosina 2002–2004 Eurooppa-neuvosto kokoontui myös Brysselissä [21] .  

Bryssel, Luxemburg ja Strasbourg, alkoivat isännöidä kansainvälisiä instituutioita vuodesta 1957 lähtien, ja niistä tuli vähitellen poliittisen toiminnan keskus, varsinkin kun komissio ja Eurooppa-neuvosto asettuivat sinne, niin sanottuun Eurooppa-kortteliin ( Eurooppakortteli ) [18] . Varhaiset asunnot sijoitettiin sattumanvaraisesti, noudattamatta mitään suunnitelmaa. Tällä hetkellä tärkeimmät rakennukset ovat Berlaymont-rakennus ( eng.  Berlaymont-rakennus ), jossa toimii komissio, Justus Lipsius -rakennus ( eng.  Justus Lipsius -rakennus ), jossa toimii neuvosto, ja parlamentin Espace Léopold [19] . Laitosten käytössä oleva pinta-ala on kasvanut varsin merkittävästi. Komissiolla on 865 tuhatta neliömetriä kaupungin itäosassa (joka on neljännes Brysselin koko toimistotilasta [3] ). Majoitustilojen keskittyminen ja tiheys saavuttivat sen tason, että aluetta alettiin verrata gettoon [22] . Tämä keskittymä kuitenkin vahvistaa Brysselin merkittävän merkityksen kansainvälisenä keskuksena [16] .

Kuljetus

Brysselissä (alueella) on metro , raitiovaunu (katso Brysselin raitiovaunu ) ja monia bussilinjoja . Kaikentyyppisten joukkoliikenteen operaattori Brysselissä ( taksia lukuun ottamatta ) - " Brussels Public Transport Society " ""   

Taksipalveluja tarjoaa noin kahdeksansataa yksityistä toimijaa. Kaikki ne ovat Brysselin pääkaupunkialueen ministeriön taksiosaston alaisia ​​ja käyttävät yhtä tariffijärjestelmää. Katso lisätietoja kohdasta Brysselin taksi .

Bryssel on Belgian rautatieverkoston keskus. Pääasemia on kolme - pohjois-, keskus- ja etelä- sekä useita rautatieasemaa. Alla ovat Brysselin pääkaupunkialueen asemat, joilla Brysselin taajamahinta on voimassa:

fr.  netherl. 
Berchem-Sainte-Agathe Sint-Agatha-Berchem
Bockstael Bockstael
Boitsfort Bosvoorde
Boondael Boondal
Bordet Bordet
Bruxellin keskusta Brysselin keskusta
Bruxelles-Chapelle Bryssel-Kapellekerk
Bruxelles-Congres Brysselin kongressi
Bruxelles-Midi Bryssel-Zuid
Bruxelles Nord Bryssel-Noord
Bruxelles-Luxemburg Bryssel-Luxemburg
Bruxelles-Schuman Bryssel Schumann
Delta Delta
Etterbeek Etterbeek
Evere Evere
metsä-itä Vorst-Oost
metsä midi Vorst-Zuid
Haren Haren
Haren Sud Haren-Zuid
jette jette
Meiser Meiser
Merode Merode
Moensberg Moensberg
Pyhä Job Sint Job
Schaerbeek Schaarbeek
Uccle Calevoet Ukkel-Kalevoet
Uccle-Stalle Ukkel-Stalle
Vivier d'Oie Diesdelle
vesimael vesimaalaus

Nähtävyydet

Brysselin kaupunki

Suurin osa taajaman nähtävyyksistä sijaitsee Brysselin historiallisessa ytimessä.

Muut kunnat

Eri kuntien tärkeimmät nähtävyydet. Lisätietoja yksittäisiä kuntia koskevissa artikkeleissa.

Muistiinpanot

  1. ↑ Loop van de bevolking | Statbel
  2. ↑ https://be.brussels/about-the-region/about-the-region?set_language=en
  3. ↑ 1 2 3 Demey, Thierry. Bryssel, Euroopan pääkaupunki  . - Bryssel: Badeaux, 2007. - ISBN 2-9600414-2-9 .
  4. ↑ Tervetuloa Brysseliin (downlink) . Brussels.org. Haettu 5. heinäkuuta 2009. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013. 
  5. ↑ Brysseliä pidetään Euroopan unionin tosiasiallisena pääkaupunkina , koska siellä sijaitsevat kaikki tärkeimmät poliittiset toimielimet, vaikka EU:n parlamentti äänestää virallisesti Strasbourgissa , suurin osa poliittisesta työstä tehdään Brysselissä.
  6. ↑ Brysselin historia (pääsemätön linkki) . Brussels.org. Haettu 29. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013. 
  7. ↑ Belgian tilastokeskus; Population de droit par commune 1. tammikuuta 2008 ( excel -tiedosto ) (linkki ei käytettävissä) . Arkistoitu alkuperäisestä 17. syyskuuta 2008.  Belgian kaikkien kuntien väkiluku 1. tammikuuta 2008. Haettu 18. lokakuuta 2008.
  8. ↑ Belgian tilastokeskus; De Belgische Stadsgewesten 2001 ( pdf-tiedosto ) (linkki ei saatavilla) . Arkistoitu alkuperäisestä 29. lokakuuta 2008.  Belgian suurkaupunkialueen määritelmät. Brysselin metropolialue on jaettu 3 tasoon. Ensimmäinen taso on keskustaajama ( geoperationaliseerde agglomeratie ), jossa on 1 451 047 asukasta (2008-01-01). Lisättynä välittömään ympäristöön ( banlieue ) tuloksena on yhteensä 1 831 496 asukasta. Ja mukaan lukien ulompi vyöhyke, joka on läheisesti yhteydessä keskustaan ​​liikenteellä ( forensenwoonzone ), väkiluku on 2 676 701.
  9. ↑ Pöytäkirja (n:o 6) Euroopan unionin toimielinten ja tiettyjen elinten, virastojen, virastojen ja osastojen toimipaikkojen sijainnista, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoitu toisinto, EUVL C 83, 30.3.2010 , s. 265–265 (linkki, jota ei voi käyttää) . EUR-Lex (30. maaliskuuta 2010). Haettu 3. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013. 
  10. ↑ Eurooppa | maaprofiilit | Maaprofiili: Belgia , BBC News (14. kesäkuuta 2010). Arkistoitu alkuperäisestä 1. heinäkuuta 2010. Haettu 29. kesäkuuta 2010.
  11. ↑ Hughes, Dominic Europe | Analyysi: Missä nyt Belgiassa? . BBC News (15. heinäkuuta 2008). Haettu 29. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 19. heinäkuuta 2008.
  12. ↑ Oma laskelma, joka perustuu viimeisten liittovaltiovaalien tuloksiin. Arkistoitu 9. syyskuuta 2010 Wayback Machinessa
  13. ↑ Site de l'institut meteorologique belge . Meteo.be. Haettu 29. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013.
  14. ↑ Université Libre de Bruxelles (pääsemätön linkki) . Arkistoitu alkuperäisestä 28. helmikuuta 2008. 
  15. ↑ Bryssel: kansainvälisten järjestöjen koti. Arkistoitu 15. helmikuuta 2006 Wayback Machine diplomatie.be
  16. ↑ 1 2 E!Sharp-lehti, tammi-helmikuun 2007 numero: Artikkeli "Tarina kahdesta kaupungista".
  17. ↑ Andrew Rettman. Euobserver.com . Euobserver.com. Haettu 29. kesäkuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013.
  18. ↑ 1 2 CVCE Arkistoitu 1. helmikuuta 2021 Euroopan komission Wayback Machine Seatissa
  19. ↑ 1 2 Euroopan komission julkaisu: Eurooppa Brysselissä 2007
  20. ↑ Wheatley, Paul Kahden istuimen parlamenttifarssin on loputtava (linkki ei ole käytettävissä) . Cafe Babel (2. lokakuuta 2006). Haettu 16. heinäkuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 10. kesäkuuta 2007. 
  21. ↑ Stark, Christine Eurooppa-neuvoston kehitys: Pysyvän toimipaikan vaikutukset (PDF)  (linkki ei saatavilla) . Dragoman.org. Haettu 12. heinäkuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 15. kesäkuuta 2007.
  22. ↑ Vucheva, Elitsa EU-kortteli Brysselissä kasvaa . EU Observer (5. syyskuuta 2007). Haettu 27. syyskuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 20. toukokuuta 2013.

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat
 Brysselin pääkaupunkialueen kunnat
 Belgian hallinnolliset jaot
Flanderi 1 :
Vallonia 2 :
Brysselin pääkaupunkialue 4 :Bryssel
1 on kokonaan osa flaaminkielistä yhteisöä ,
2 on pääosin osa ranskalaista yhteisöä ,
3 on osa saksankielistä yhteisöä ,
4 on osa sekä flaaminkielistä yhteisöä että ranskalaista yhteisöä .