Toinen konsonanttien osa ( toinen (ylösaksalainen) keskeytys , myös - vanha yläsaksalainen konsonanttiliike ; saksalainen Zweite Lautverschiebung ) on foneettis - morfologinen prosessi germaanisten kielten kehityksessä , joka koostui saksalaisten lopetuskonsonanttien vaihtamisesta , joka johti eteläsaksan murteiden syntymiseen ja toimi jakoviivana ylä- ja alasaksan murteiden välillä .
Tämän konsonanttien liikkeen alku on noin 500 jKr. e. Uudet tiedot kuitenkin viittaavat siihen, että prosessi alkoi vasta noin vuonna 600 . Toinen konsonanttimuutos oli pitkäaikainen ja monivaiheinen prosessi, joka ei ollut läheskään valmis 800-luvulla , vanhan yläsaksan muodostumisen jälkeen . Tämän foneettis-morfologisen prosessin syyt ovat kiistanalaisia.
Toinen konsonanttien osa johti vanhan yläsaksan muodostumiseen eteläisten länsigermaanisten murteiden pohjalta. Tämän liikkeen raja kulkee lännestä itään suunnilleen Saksan keskustassa, sitä kutsutaan Benrath-linjaksi .
Toinen konsonanttimuutos vaikutti ensisijaisesti plosiivisiin /p/ , /t/ ja /k/ , sekä osittain /b/ , /d/ ja /g/ . Jos ääni /p/ on sanan alussa tai sanan keskellä sonoranttien /m, n, l, r/ jälkeen tai toimii kaksoisäänenä, se menee affrikaattiin /pf/ . Vastaavasti /t/ muuttuu /ts/ ja /k/ muuttuu /kx/ . Siinä tapauksessa, että /p/ on sanan lopussa vokaalin jälkeen, niin se menee spiranttiin / f/ , vastaavasti /t/ /s/ ja /k/ /x / . Keskellä sanaa kahden vokaalin välissä näistä konsonanteista tulee spirantteja lyhyiden vokaalien jälkeen ja kaksoiskonsonantteja pitkien vokaalien jälkeen.
Lombardissa : _
kuninkaiden nimet 600- ja 700-luvuilla jKr e.
| Saksan kieli | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kielen rakenne |
| ||||||||
| Leviäminen |
| ||||||||
| Tarina | |||||||||
| Lajikkeet |
| ||||||||
| Persoonallisuudet | |||||||||
| |||||||||