Gorani
| Gorani | |
|---|---|
| Alueet, joilla useimmat ihmiset puhuvat gorania | |
| oma nimi | فارْسِى [kʊrdi] |
| Maat |
Iran Irak |
| Alueet | Kurdistan |
| Sääntelyorganisaatio | Pariisin kurdiinstituutti |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 780 000 ihmistä |
| Tila | on olemassa uhka |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Arjalainen haara Iranin alaliike Luoteis ryhmä Kurdialaryhmä kurdi Zaza Gorani Gorani | |
| Kirjoittaminen | Soran aakkoset |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | — |
| ISO 639-3 | hac |
| WALS | hwr |
| Etnologi | hac |
| ELCat | 4263 ja 3925 |
| IETF | hac |
| Glottolog | gura1251 |
Gorani ( gurani _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _ _
Tällä murteella on vanhin kirjallisuushistoria kurdien keskuudessa. Se toimi pitkään lingua francana ja yleisenä kirjallisena kurdin kielenä .
Se on myös shiialahkon Ahl-e-Haqqin uskonnollisen kirjallisuuden kieli, joka on yleinen kurdien , lurien , azerbaidžanilaisten , persialaisten ja arabien keskuudessa.
Etymologia
Nimi " goran " näyttää olevan indoiranilaista alkuperää. Nimi saattaa olla johdettu vanhasta avestan sanasta gairi , joka tarkoittaa vuorta. Tämän murteen alkuperäinen sana on kuitenkin " havrami " ja tästä sanasta johdetut nimet. Alkuperäiskurdit käyttävät termiä " gorani " viittaamaan kaikkiin Kurdistanin eteläisten alueiden kurdin murteisiin , mutta länsimaiset kielitieteilijät ovat usein (ja saattavat edelleen) käyttää termiä erehdyksessä kuvaamaan hawreja.
Sana "Havraman" koostuu kahdesta osasta ja tarkoittaa joko " Ahuramazdan aluetta " tai "auringon aluetta":
- Hewra ("ahoora" sanoista Ahura Mazda ) tai ( avestanista howr "sun")
- Mies ("talo", "asema")
Kieliesimerkki
Alla on Gorani-käännös Irakin Kurdistanin autonomisen alueen , Kurdistanin työväenpuolueen ja entisen Kurdistanin tasavallan Mahabadin kansallislaulusta .
| Gorani | Gorani | Käännös venäjäksi [2] |
|---|---|---|
| ئەی ڕەقیب ھەر، مەنەن میللەتی کورد زوان
نمەماڕۆیچش، جمنەری، چەرخی زەمان کەس نەواچۆ کورد مەردەن، کورد ھەر زیننەن زیننێنەو قەت مەنامیۆرە ئاڵاکێمان |
Ey reqîb häntä, menen mîlletî kurd ziwan
Nimemarroyçiş, cimnerî, çerxî zeman Kes newaço kurd merden, kurd her zînnen Zînnênew qet menamyore allakêman |
Hei vihollinen, kurdit ovat elossa kielensä ansiosta
Sen tuhoaminen millään aseella on käsittämätöntä. Ja älkää antako heidän sanoa, ettei kurdeja ole enää! Kurdit elävät! Kurdit elävät, eikä heidän lippunsa koskaan putoa! |
| ئێمە ڕۆڵێ، میدیاو کەیخوسرەوی
دین و ئایینچ،پارێزناش، نیشتمان کەس نەواچۆ کورد مەردەن، کورد ھەر زیننەن زیننێنەو قەت مەنامیۆرە ئاڵاکێمان |
Ême rollê rengê sûrê û şorrişî
Bidye çin winallînen, wiyerdeman Kes newaço kurd merden, kurd her zînnen Zînnênew qet menamyore allakêman |
Olemme vallankumouksen helakanpunaisen lipun alla syntyneitä nuoria
Katso verta, jota pudotimme matkan varrella Ja älkää antako heidän sanoa, ettei kurdeja ole enää! Kurdit elävät Kurdit elävät, eikä heidän lippunsa koskaan putoa! |
| میللەتو کوردی ھورزاوە سەرو، پای
بە ونێش نەخشین کەرۆ تاجەو ژیوای کەس نەواچۆ کورد مەردەن، کورد ھەر زیننەن زیننێنەو قەت مەنامیۆرە ئاڵاکێمان |
Mîlletu kurdî hurzawe seru, maksa
Ole winêş nexşîn kero tacew jîway Kes newaço kurd merden, kurd her zînnen Zînnênew qet menamyore allakêman |
Olemme Median ja Kay-Khosrow'n (mytologia) jälkeläisiä
Kotimaamme on meille uskontomme, Ja älkää antako heidän sanoa, ettei kurdeja ole enää! Kurdit elävät! Kurdit elävät, eikä heidän lippunsa koskaan putoa! |
| ئێمە ڕۆڵێ، میدیاو کەیخوسرەوی
دینمان ئایینمان هەر نیشتمان که‌س نه‌ۊشێ کورد مردگه، کورد زینگه زینگه هه‌ر ئه‌و شه‌کێ ئاڵاگه‌مان |
Ême rollê, mîdyaw keyxusrewî
Dîn û ayînç, parêznaş, nîştiman Kes newaço kurd merden, kurd her zînnen Zînnênew qet menamyore allakêman |
Nuoret kurdit nousevat kuin leijonat
Ja he seuraavat veristä polkua voittoon Ja älkää antako heidän sanoa, ettei kurdeja ole enää! Kurdit elävät! Kurdit elävät, eikä heidän lippunsa koskaan putoa! |
| ڕووڵگ کورد هه‌ر حارز و ئاماده‌ێه
گیان فه‌داێه، گیان فه‌داێه، گیان فه‌دا که‌س نه‌ۊشێ کورد مردگه، کورد زینگه زینگه هه‌ر ئه‌و شه‌کێ ئاڵاگه‌مان |
Mîlletu kurdî, amadew haziren
Gyan fîdan û gyan fîda,her gyan fîda Kes newaço kurd merden, kurd her zînnen Zînnênew qet menamyore allakêman |
Ja nuoret ovat aina valmiita uhraamaan henkensä
Uhraamaan jokainen henki, jokaisen kurdin elämä! Ja älkää antako heidän sanoa, ettei kurdeja ole enää! Kurdit elävät Kurdit elävät, eikä heidän lippunsa koskaan putoa! |
Linguogeography
Goranilla oli 1700-luvun alkuun asti paljon suurempi alue, sitä puhuttiin koko Ardalanin emiraatissa (nykyisin Kurdistan ja raja-alueet), sen omistivat myös Babanan , Soranan , Kirmanshanin ja Lurestanin kurdit ( lak - heimo ) . . Se toimi kansallisena kurdin kielenä eri murteita puhuvien kurdien keskuudessa. Myöhemmin useimmat goranin puhujista siirtyivät käyttämään muita kielen muotoja ( kurmanji ja eteläkurdi ). Tämä tapahtui erityisesti siitä syystä, että tuolloin Gorgen, Sheikh Ismailin, Baylavandin ja Jafsin heimot muuttivat alueelle - Sorani -murteen kantajat , jotka korvasivat Goranin.
Gorani on tällä hetkellä jaettu Etelä-Kurdistanissa ja Itä-Kurdistanissa , tarkemmin sanottuna:
- Mosul ja Niniven tasangot ;
- Kirkuk ja ympäröivät alueet;
- Lähellä Khanakinin kaupunkia;
- Lähellä Khosar-laaksoa;
- Kermanshah stanin pohjoisosa ;
- Little Zab -joen pohjoispuolella ;
- Khazir- ja Big Zab -jokien yhtymäkohdassa ;
- Halabja .
Murrejako
| Lajike [3] | Operaattorien lukumäärä | % puhujista | Ominaista | Jakelualue |
|---|---|---|---|---|
| Shabaki | 500 000 | 64.1 | Sisältää kurmanji- , turkkilaisia ja persialaisia vaikutteita | |
| Avramani | 150 000 | 19.2 | Goranin ja yleisesti kurdin arkaaisin lajike |
|
| Bajalani | 59 000 | 7.6 | Sisältää kurmanji- , turkkilaisia ja persialaisia vaikutteita |
|
| Kanduli | 43 000 | 5.5 | Sisältää Sorani- vaikutusta | |
| Sarli | 18 000 | 2.3 | Samanlainen kuin bajalani ja shabaki
Sisältää kurmanji- , turkkilaisia ja persialaisia vaikutteita |
|
| Shehani | 10 000 | 1.3 | Sisältää Sorani- vaikutusta | |
| Kaikki yhteensä | 780 000 | 100 | Arkaaisin kurdin murre [4] , uhanalainen | Etelä-Kurdistan ja Itä-Kurdistan |
| Venäjän kieli | Khavramani | Bajalani | Shabaki |
|---|---|---|---|
| Kieli | Ziwan | - | Ziwan |
| Silmä | Cem | - | Cam |
| minä (pronomini) | Amin, Min | Min, Emin | Emin |
| sinä (pronomini) | To, Etû, Tû | Ti, To | - |
| tahdon | Amin / Min mekery | Min valmistaja | - |
| olen menossa | Min mailia | Min mely | - |
| Paljon | Zor / fira | Antaa potkut | - |
| sanoi | Wat / alv | Märkä | - |
| Nyt | Îse | Êste | - |
| Tuli | Minä | Minä | - |
| Ääni | Deng | Deng | - |
| Iso | gore | Gewre | - |
| Tuuli | Va/Wa | Va | - |
| Sade | baran | baran | - |
| Huono | Xirab | Xirab | - |
| Venäjän kirjallinen kieli | Kurmanji | Sorani | Bashuri | Zazaki | Gorani |
|---|---|---|---|---|---|
| minä (pronomini) | Ez, min | Min | Mi | Ez | Amin, Min |
| sinä (pronomini) | Tu, te | Vastaanottaja | Ti | Ti, To | To, Etû, Tû |
| tahdon | Ez dikim | Min ekem | Mi kem | Ez kenu | Amin / Min mekery |
| olen menossa | Ez dicim | Min ecim | mi chim | Ez sonu | Min mailia |
| Paljon | Pir, Gelek, Zaf | Zor | Frash | Zaf | Zor / fira |
| sanoi | Sain | täh | Märkä | Arvonlisävero | Wat / alv |
| Nyt | Nika | Esta | Oranssi | Nika | Îse |
| Tuli | Hattu | Hattu | Hattu | Minä | Minä |
| Ääni | Deng | Deng | Hena | Veng | Deng |
| Iso | Gir, Mezin | Gawra | Kel'n | Paul | gore |
| Tuuli | Ba | Ba | Wa | Va | Va/Wa |
| Sade | baran | baran | waran | Varan | baran |
| Huono | Xirab | xrap | Gen | Xirab | Xirab |
Historia
Goranin syntymäpaikka on Shahrezur ( Kurdistanin keskiosa ). Sen varhaisin kirjallinen monumentti on peräisin 700-luvulta jKr., niin kutsuttu Suleymani-pergamentti , joka on kirjoitettu peuranahkaan Pahlavi-kirjoituksella . Se kuuluu vanhaan kurdikauteen . Hän kuvailee arabien tunkeutumista kurdimaahan ja heidän suorittamaaan zoroastrismin pyhäkköjen tuhoamista [5] [6] [7] [8] :
| Alkuperäisen tekstin transkriptio | Käännös venäjäksi |
|---|---|
|
Hurmōzan riman, atiran kujandu |
Temppelit tuhoutuivat, tulipalot sammutettu |
Gorani oli 1100-1800 -luvulla olemassa olevan Ardalan-khanaatin virallinen kieli . Korkealla keskiajalla vuoristopuhujien asuinpaikalta lähti kaksi heimoa: Dumbuli, Zaza ( Sulaimaniyan ja Erbilin väliseltä alueelta ; siirtyi pohjoiseen) ja Shabak -liitto (Länsi- Iranista ; muutti Mosul ).
1600-luvun alussa kurdidynastian ruhtinaat tekevät sopimuksia persialaisen shaahin kanssa ja kurdiruhtinaat saavat tietyn autonomian. Rauha ja vakaus mahdollistavat sellaisten kaupunkien kehittämisen alueella, joissa kirjailijat ja runoilijat voivat ilmaista itseään. Goranista tulee hovin kieli ja myöhemmin yleinen kirjallinen kurdikieli Etelä -Kurdistanissa , johon kuuluivat Babanin (Suleymaniyah ja Kirkuk) ja Soranin ( Ravanduz , Erbil , Dahuk ) ruhtinaskunnat . Myös eteläkurdit, joiden äidinkieli oli eteläkurdi ja laki , kirjoittivat usein runojaan goranilla.
Kaikista Goranissa kirjoittaneista runoilijoista voimme mainita esimerkkejä:
- Mistefa Besarani (1642 - 1701) - kurdi-sufi ja runoilija;
- Mele Perishan (1356 - 1431) - runoilija;
- Yusuf Jaska (1592 - 1636) - runoilija;
- Mastura Ardalan (1805 - 1848) - runoilija, historioitsija ja kirjailija;
- Mela Seydi Tavegozi (1806 - 1882) - runoilija;
- Khana Qubadi (1700 - 1759) - runoilija.
Vuonna 1740 Khana Kabadi kirjoitti Şîrîn û Xesrew. Vaikka hän oli farsin ja persialaisen kirjallisuuden mestari, hän kannatti kurdin kielen käyttöä , kuten eräässä hänen runoissaan totesi:
| Käännös venäjäksi | Alkuperäinen kielellä Gorani | Kurmanji käännös |
|---|---|---|
| Vaikka he sanovat, että persia on makea kuin sokeri,
Mutta mielestäni kurdi on jopa makeampaa kuin sokeri Ilmeisesti tässä petollisessa maailmassa Jokainen on tyytyväinen omaan kauniiseen äidinkieleensä |
Herçen mewaçan: Farsi sekeren
Kurdî ce şeker bell şîrînteren Yeqînen ce dewr dunyay pirr endêş Herkes dillşaden me ziwan wêş |
Hänen çiqas dibêjin: farisî şekir e
Kurdî ji şekir jî şîrîntir e Diyar e li vê dinyaya xayîn Hänen kes bi zimanê xwe kêfxweş e |
Gorani-kirjallisuus on vaikuttanut suuresti kurdikulttuuriin ja myötävaikuttanut kurdikansan runouteen . 1700-luvulta lähtien Goranin asteittainen rappeutuminen kirjallisena kurdin kielenä alkoi , ja se korvattiin kirjallisella soranilla . Nyt se on suosituin kurdin kielen kirjallinen muoto, jopa ennen Kurmanjia , joka on suosituin vain suullisessa muodossa.
Morfologia
Pronominit
| Kasvot | Yksittäinen | monikko |
|---|---|---|
| 1. henkilö | Min | Ema |
| 2. henkilö | Vastaanottaja | Shima |
| 3. henkilö | Ew | Ade |
Substantiivit
Goranin substantiivit ovat maskuliinisia tai feminiinejä ja ne ovat toisessa kahdesta tapauksesta - nominatiivisia tai epäsuoria .
Maskuliiniset substantiivit nominatiivissa merkitään lyhyellä -o, -i, -u, -a , pitkä -á tai konsonantilla . Feminiiniset päätteet - korostamaton -a, -i , korostettu -e ja joskus korostettu -á .
DeclensionsSubstantiivit sisältävät kolme deklinaatiota .
- Ensimmäinen deklinaatio, maskuliininen konsonanttipääte; lyhyen korostamattoman feminiinisen vokaalin loppu:
- Maskuliininen: Kur ("poika")
- Naisellinen: Xá'tuna ("kuningatar")
- Toinen deklinaatio, maskuliininen painotettu lyhyt vokaali; päättyy "-e" feminiinissä:
- Maskuliininen: Yá'na ("talo")
- Naisellinen: Ná'mé ("nimi")
- Kolmas deklinaatio, painotettu loppu pitkällä -a :lla:
- Maskuliininen: Piá (mies)
- Naisellinen: Da'gá (kylä)
Numerot
| Venäjän kieli | Gorani | Venäjän kieli | Gorani |
|---|---|---|---|
| nolla | sfr | kuusi | Sess |
| yksi | yiwe | seitsemän | miten t |
| kaksi | jätkä | kahdeksan | heyst |
| kolme | hrî | yhdeksän | nyt |
| neljä | hiiltyä | kymmenen | des |
| viisi | ranj | kaksikymmentä | wist |
Muistiinpanot
- ↑ Tästä sanasta johdettuja nimiä löytyy usein (havramani, avrami, avramani, havromani, avromi ja avromani).
- ↑ Kurdistanin hymni - Ey Reqîb
- ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / V.V. Naumkin, I.F. Popov. - Venäjä: Gazprom Neft, Arbor Publishing Group, 2018. - S. 28. - 450 s.
- ↑ Arevelagitutʻyan Institut (Haykakan SSH Gitutʻyunneri Akademia), Ervand Ghazari Sargsyan, Gagik Khoreni Sargsyan, HG Inchikyan, Haykakan SSH Gitutʻyunneri Akademia. Arevelagitutʻyanin sektori. Merdzavor ev Mijin Arevelkʻi erkrner ev zhoghovurdner: Kʻrdagitutʻyun / Michiganin yliopisto. - Michigan: Haykakan SSH GA Hratarakchʻutʻyun, 1975. - s. 143.
- ↑ Gholamreza, Rashid-Yasemi. Kurdit: rodulliset ja historialliset yhteydet . — Teheran : موسسه انتشارات امیرکبیر, 1984. — S. 121–122. — ISBN 9786134473101 . Arkistoitu 14. maaliskuuta 2022 Wayback Machinessa
- ↑ اورنگ, مراد. کردشنا‌سی . — Teheran : کتابخانە مركز اسناد و مركز دائرة المعارف بزرگ, 1967.3.–8. Arkistoitu 20. elokuuta 2021 Wayback Machinessa
- ↑ ملک الشعرای بهار، مجلە مهرنگارش، ٥ی تموز ۱۳۱٦
- ↑ مجلە یغما، تموز ۱۳٤٥، عدد ٥
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
|---|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |