Kurdi

kurdi

Kurdin kielen leviäminen Länsi-Aasian alueilla

     Alueet, joilla se on enemmistön kieli      Alueet, joilla se on vähemmistökieli
oma nimi

Kurdî , كوردی
Kurmancî , کورمانجی

Maat Turkki Iran Irak Syyria Saksa Armenia
Alueet Kurdistan , Anatolia ja Khorasan
virallinen asema Virallinen kieli : Kurdistan Irak Rojava Tunnustettu vähemmistökieli : Iran Armenia




 
 
Sääntelyorganisaatio Pariisin kurdiinstituutti
Kaiuttimien kokonaismäärä OK. 35 miljoonaa (2008)
Luokitus 57
Tila turvassa
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

Arjalainen haara Iranin alaliike Länsi-Iranin kielet Luoteis kielet Kurdialaryhmä kurdi
Kirjoittaminen Kurdin käsikirjoitus
Kielikoodit
ISO 639-1 ku
ISO 639-2 kur
ISO 639-3 kur
Etnologi kur
Linguasfääri 58-AAA
ABS ASCL 4101
IETF ku
Glottolog kurdi 1259
Wikipedia tällä kielellä

Kurdi ( Zimanê Kurdî , زمانێ كوردی ) on kurdin kieli , joka kuuluu indoeurooppalaisten kielten [1] [2] [3] arjalaisen haaran luoteis- Iranin alaryhmään .

Edustaa useista murreryhmistä koostuvaa murrejatkumoa [4] . Sillä on valtion asema Kurdistanin alueella , Irakissa ja Rojavalla .

Levitetty pääasiassa Kurdistanin alueella Lähi-idässä , jaettu neljään maahan - Turkkiin , Iraniin , Irakiin ja Syyriaan [5] .

Se on olemassa kahdessa kirjallisessa muodossa  - Kurmanji ja Sorani [6] . Ensimmäinen perustuu pohjoisen kurdin kaakkoiseen murteeseen , toinen Sulaimaniyan murteeseen [7] .

Nimeäminen

Pohjois- ja keskikurdit kutsuivat kieltään historiallisesti "körmanj", "kyrmanjki" ( pohjoiskurdi. Kurmancî , N. -Zaz. Kırmanckî ), muodostettu etnisen ryhmän omanimestä "Körmanj", "Kyrmanj" (pohjois- Kurd. Kurmanc , Sorani کورمانج , North- Zaz Kırmanc ). Keskikurdin murretta puhuvat heimot (Babanin, Mukriyanin heimot jne.) kutsuivat itseään Kurmanjiksi, käyttämällä omanimenä pohjoisen kurdin murretta kielitieteessä kuvaavaa sanaa ja samalla korostaen kuulumistaan ​​kurdien etniseen ryhmään . Myöhemmin ilmestyi kurdin kielen kirjallinen muoto, joka perustui Sulaymaniyahin kaupungin murteeseen . Soranin ruhtinaskunnan kunniaksi tätä kurdin kielen kirjallista muotoa kutsuttiin "soraniksi" (muunnos adjektiiviksi ) [8] . Kielitieteessä tämä nimi on levinnyt kaikkiin muihin kurdien keskeisiin murteisiin, joita perinteisesti yhdistää kielinimi "sorani" [9] . Ruhtinaskunnan nimi Soran juontaa juurensa kurdin sanaan sor "punainen" monikkomuodossa. Pohjoisen kurdimurteen kirjallinen normi on nimeltään "körmanji" tai joskus Pohjois-Irakissa "bakhdini" (Bahdinî "uskollinen") - myös yhden kurdiruhtinaskunnan kunniaksi, joka oli pitkään kilpailija. Soranin emiraatti.

Nykyään pohjoiskurdit (mukaan lukien Zaza ) ja osittain keskikurdit kutsuvat kieltään edelleen "Körmanji" tai "Kyrmanjki" (Zazan joukossa), ja loput - "Kördi". Jos aiemmin "körmanji" pidettiin kaikkien kurdin kielen lajikkeiden nimenä , nyt sekaannusten välttämiseksi on tapana nimetä tällä termillä vain pohjoisen kurdin murre .

Englannin kielitieteessä kurdin murteita pidetään usein erillisinä kielinä, tässä tapauksessa termin "kurdin kieli" sijaan käytetään "kurdin kieliä", mutta tämän termin käyttö kohtaa vastustusta joidenkin kurdien halun vuoksi. rakentaa yksi kurdi etnolingvistinen identiteetti [10] .

Geneettinen luokitus

Kurdin kieli kuuluu indoeurooppalaisen perheen arjalaisten kielten Iranin alahaaran luoteeseen [11] [12] [13] . Keskiajalla kieleen vaikuttivat merkittävästi persia ja arabia . Myös turkin kielestä on lainauksia . Persian kielen sukulaisuus on aiheuttanut siitä lukuisia rampauksia (niiden luomisprosessi on käynnissä).

Joidenkin oletusten mukaan kurdin murteet syntyivät mediaanikielen [14] perusteella, muiden tietojen mukaan kurdin kieli kehittyi mediaani - partialaisista murteista [15] .

Ludwig Pohl päättelee, että kurdi näyttää olevan alkuperältään luoteis -iranin kieli [16] , mutta myöntää, että sillä on monia yhtäläisyyksiä lounais-Iranin kielten, kuten persian , kanssa ilmeisesti pitkien ja intensiivisten historiallisten kontaktien vuoksi.

Linguogeography

Sitä levitetään pääasiassa alueelle, jota kutsutaan epävirallisesti " Kurdistaniksi " (kirjaimellinen käännös  - " Kurdien maa "; Kurdistan , کوردستان ), jossa kurdit muodostavat suurimman osan väestöstä [17] ja ovat näiden maiden alkuperäiskansoja . . Se sijaitsee Armenian ja Iranin ylängön risteyksessä [18] . Niitä löytyy myös tämän alueen naapurialueilta ja suuresta kurdidiasporasta ympäri maailmaa. Kurdistanilla ei ole kiinteitä rajoja , ja sen koko on ehdollinen, mikä heijastaa kurdien tiivistä asutuspaikkaa [19] .

Operaattorien lukumäärä

Kurdi on kolmas Iranin kieli puhujien lukumäärällä mitattuna ( persian ja pashun jälkeen ). Vuoden 2008 arvion mukaan puhujien määrä on yli 35 miljoonaa [20] , vanhempien tietojen mukaan 20-30 miljoonaa [21] .

Lisäksi monet kurdit eivät puhu kurdia. Turkisoituneet ja arabisoituneet kurdit puhuvat vähän tai ei ollenkaan kurdia, ja suuressa kurdidiasporassa puhujia on useita miljoonia . Turkin tasavallassa on yli 6 miljoonaa kurdia, jotka ovat vaihtaneet turkkiin (turkisoituneet) [22] .

Ei-kurdietniset ryhmät ( arabit , turkomaanit ja assyrialaiset , armenialaiset jne.) Etelä-Kurdistanissa tietävät kurdin toisena kielenä tai joissain tapauksissa äidinkielekseen . Suurin osa heistä ei ole alueen alkuperäiskansoja . Tämä johtuu siitä tosiasiasta, että Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen jälkeen vuonna 2003 arabit alkoivat muuttaa massat Etelä-Kurdistaniin , samoin kuin kristityt Irakin eteläisiltä alueilta (erityisesti kurdit , assyrialaiset , armenialaiset , mandealaiset ). , juutalaiset jne.).

Dahukissa asuvat armenialaiset ja assyrialaiset sekoittavat länsi-armeniaa kurdiin , ja Erbilin alueiden turkomaanit ovat kielellisesti erittäin assimiloituneita, vaikka kurdialueella on turkomaanisia kouluja . Ottomaanien aikakauden lopussa Tur Abdinin assyrialaiset vaihtoivat perinteisestä turoyo -kielestä joko kurdiksi tai arabiaksi . Myös kurdinkielisiä armenialaisia ​​on olemassa , ja ennen armenialaisten kansanmurhaa Beshirissä ja Silvanissa oli noin 110 kurdinkielistä armenialaista kylää . Myös Pohjois-Kurdistanissa asuvat bulgarialaiset , tšetšeenit ja tšerkessiläiset puhuvat kurdia.

Historialliset tiedot Kielellinen turkkilainen väestölaskenta (1927-1970) [23]
vuosi Kurdin puhujia yhteensä % Merkintä
1927 1,184,446 8,7 % L1 : 1 184 446

L2 : ei määritelty

1935 1,594,702 9,9 % L1: 1 480 246

L2: 114,456

1945 1,593,692 8,5 % L1: 1 476 562

L2: 117,130

1950 2 069 921 9,9 % L1: 1 854 569

L2: 215,352

1955 1,942,285 8,1 % L1: 1 679 265

L2: 263.020

1960 2,317,132 8,3 % L1: 1 847 674

L2: 469,458

1965 2 817 313 9 % L1: 2 370 233

L2: 447.080

1970 3,225,795 9,1 % julkaistut tiedot

suuret sanomalehdet

Dialektologia

Kurdin kielen murteet osoittavat suurta eroa, mikä usein vaikeuttaa eri murteiden puhujien välistä kommunikointia. Tämä näkyy erityisesti pohjoisen kurdin ja lakin kohdalla , joita pidetään kurdin eri murteina. Viimeksi mainittuun on vaikuttanut voimakkaasti persia ja lur varhaisista ajoista lähtien . Murteet ovat juuren koostumukseltaan ja fonetiikaltaan samankaltaisia, mutta niissä on merkittäviä eroja morfologiassa ja osittain sanavarastossa , mikä vaikeuttaa eri murteiden puhujien keskinäistä ymmärtämistä . Tämä johtuu morfologisesta uudelleenjärjestelystä, jonka useimmat iranilaiset kielet kokivat keskiajalla . Irakin perustuslain mukaan kurdia pidetään monikeskisenä kielenä , jossa erotetaan useita suuria murteita. Siten moderni kurdidialektologia näyttää tältä:

Voimme erikseen korostaa:

Zaza Gorani

Zazakin ja Goranin sisällyttäminen osaksi kurdin murteita on keskustelunaihe. Monet tutkijat ja myös kurdikirjallisuus pitävät niitä yhtenä kurdin kielen murteista, koska puhujat pitävät itseään historiallisesti osana kurdiyhteisöä [25] [26] . Venäläisen orientalistin VF Minorskyn mukaan zazaki on yksi kurdin kielen murteista [27] . Samassa asemassa on toinen venäläinen orientalisti  , I. A. Smirnova, joka uskoo, että zazaki on yksi kurdin kielen kahdesta suurimmasta murteesta [28] . Jotkut orientalistit kuitenkin ymmärtävät tämän oletuksen epäselvästi [29] . Zazaki ja Gorani, jotka ovat keskenään samanlaisia, eroavat merkittävästi neljästä ensimmäisestä murteesta, vaikka ovatkin geneettisesti kurdeja, mutta selvästi suuremmalla murteella. Kurdin kielellä, vaikka se luokitellaan luoteis- Iranin kieleksi , on vahva lounainen elementti, toisin kuin zazaki ja gorani (lounainen elementti on hankittu persialaisten läheisyyden vuoksi ). Gorani eroaa pohjoiskurdista ja keskikurdista , mutta jakaa sanavaraston molempien kanssa, ja niissä on joitain kieliopillisia yhtäläisyyksiä.

Zazakin yhtäläisyydet viereisen pohjoiskurdin murteen kanssa :

Keskinäinen ymmärrys

Lakin murteen puhujat ymmärtävät hyvin eteläkurdin puhujat . Vaikka erot niiden välillä ovat minimaaliset, monet kielitieteilijät eivät luokittele lakia osaksi eteläkurdin murretta, koska se on ergatiivinen ja siten neljäs kurdin murre [33] . Pohjoiskurdin ja keskikurdin puhujat ovat samankaltaisia ​​fonetiikassa, juurikoostumuksessa ja perussanastossa, mutta keskiajalla ilmenneet erot morfologiassa vaikeuttavat toistensa ymmärtämistä .

Murteiden vertailu
pohjoisen kurdit Ew lingê şikand (kaştand) Ez hatime mal (malê) Ez mirovan (merdan, merovan) dibînim (divînim, duinim) Min nan xwar Navê min Alex e
Keskikurdi Ew pay (qulî) şikiyage (şikiyaye) Min hatîme bo mallo (ostoskeskus) Min piyawekan debînim (devînim) Min nanim xward Nawm Alex e
eteläkurdi Ewe pae (qul, lingê) eşkon Mi(n) yatime mal Mi(n) miruv (merdim) duinim Mi(n) nan xwardim / Mi(n) no xewardim Nawim Alex e
Onnekas Ewe lingê (qul, pae) eşkan Mi(n) hatime mal Mi(n) merdim mavinim Mi(n) nanim osasto Nomim Alex e
Zazaki Uw linge şikit Ez amey kêy (mal) Ez merduman winena Min nan werd Nimeä mi Alex u
Gorani Ew lingê şikanit Min amey pê yahî Min merdiman viini Min nanim osasto Nawi min Alex e
Käännös venäjäksi Hän mursi jalkansa tulin kotiin Näen ihmisiä Olen jo syönyt Minun nimeni on Alex
Kurdin murteiden vertailu
Venäjän kieli pohjoisen kurdit Keskikurdi eteläkurdi Onnekas Zazaki Gorani
minä (pronomini) Ez, min Min mi(n) mi(n) Ez, min Amin, min
sinä (pronomini) Tu, te Vastaanottaja Ti Sinä Ti, To To, Etû, Tû
tahdon Ez dikim Min ekem Mi kem Min mekem Ez kenu Amin / Min mekery
olen menossa Ez dicim Min ecim mi chim Min mecim Ez sonu Min mailia
Paljon Pir, gelek, zaf Zor Frash Fira Zaf Zor / fira
sanoi Sain Vau, sain Märkä Wat/vit Arvonlisävero Wat / alv
Nyt Nika, Niha Esta Oranssi Îske / Îse Nika Îse
Tuli Hattu Hattu Hattu Het Minä Minä
Ääni Deng Deng, bang Hena Hena Veng Deng
Iso Gir, mezine Gawra Kel'n Kel'n Paul gore
Tuuli Ba Ba Wa Wa/va Va Va/Wa
Sade baran baran waran waran Varan baran
Huono Xirab xrap Gen Gen/xiraw Xirab Xirab

Historia

Periodisointi

  • Mediaanikieli (IX vuosisata eKr. - I vuosisata jKr.);
  • vanha kurdi (II vuosisata jKr. - IX vuosisata jKr.);
  • Nykyaikainen kurdin kieli (10. vuosisadalta jKr.);

  • Teksti 800-luvun kurdiksi, Bagdad

  • Vanha kurdin aakkoset, dokumentoitu 800-luvulla.

  • Vanhat kurdin aakkoset, Shauk al-Mustaham.

  • Mam ja Zinin ensimmäiset sivut , 1600-luku

  • Perso -kurdi-sanakirjan sivu , 1811.

Ensimmäiset tunnetut kurdinkieliset kirjalliset muistiinpanot ilmestyivät varhaiskeskiajalla . Kurdistanin arabien valloitusten jälkeen kurdin kieli lainasi monia arabialaista alkuperää olevia sanoja ja lisäksi sitä alettiin kirjoittaa arabialaisella kirjaimella . Damaskoksessa oleskellessaan arabihistorioitsija Ibn Wahshiya törmäsi kahteen kurdiksi kirjoitettuun maataloutta käsittelevään kirjaan [34] .

Yksi varhaisimmista kurdien uskonnollisista teksteistä on Black Book, jezidi-uskon pyhä kirja . Sen uskotaan kirjoitetun noin 1200-luvulla jKr. Kirjoittaja oli Hasan ibn Adi, hän oli jesidismin perustajan sheikki Adi ibn Musafirin sukulainen. Se sisältää jezidien tarinan maailman luomisesta, ihmisen syntymisestä, Aadamista ja Eevasta sekä tärkeimmistä uskon kielloista [35] . 1400-1600-luvuilla kurdirunoilijat ja kirjailijat loivat kirjallisen kielen . Tämän ajanjakson tunnetuimmat klassiset kurdirunoilijat olivat Ali Hariri , Ahmad Khani , Malaya Jaziri ja Faki Tayran.

Pääsyy siihen, miksi kurdimurteet erosivat niin paljon, on edelleen Kurdistanin jako Ottomaanien valtakunnan ja Persian välillä sekä arabian, turkin ja persian kielten vaikutus eri alueiden kurdeihin [36] . 1900-luvulla kurdit jaettiin jälleen, mutta jo neljään osavaltioon ( Turkki , Irak , Iran , Syyria ) [37] . Kurdikielten kehityksen autonomia liittyy ei vähiten poliittisiin syihin. Ilman omaa valtiota kurdit eivät voi hallita kielensä kehitystä [38] .

Historiallisessa kehityksessä pohjoiskurdin murre on konservatiivisempi kuin keski- ja etelämurre sekä foneettisesti että morfologisesti . Keskikurdin murteeseen on vaikuttanut muun muassa suurempi kulttuurinen läheisyys muihin alueen kurdien puhumiin kieliin, mukaan lukien arabia. Eteläkurdin ja lakin kieliin on vaikuttanut läheinen kulttuurikontakti persian kieleen . Myös joissakin kurdin kielen murteissa sukupuolen ja tapauksen luokat säilyivät . Juuri morfologian erot vaikeuttavat pohjoisten ja keskikurdien ymmärtämistä , sillä niiden fonetiikka on samanlainen ja sanavarastossa on suuri määrä sukulaisia. Tämä johtuu morfologisesta uudelleenjärjestelystä, jonka useimmat iranilaiset kielet kävivät läpi keskiajalla.

Hollantilainen iranilainen Philip G. Kreyenbroek kirjoitti:

Vuodesta 1932 lähtien useimmat kurdit ovat käyttäneet roomalaista kirjoitusta Kurmanjin kirjoittamiseen, ja Sorani on yleensä kirjoitettu mukautetussa arabiankielisessä muodossa…. Kurmanjin ja Soranin kuvaileminen saman kielen "murteiksi" johtuu niiden yhteisestä alkuperästä ja siitä, että tämä käyttö heijastelee kurdien etnisen identiteetin ja yhtenäisyyden tunnetta. Kielellisesti tai ainakin kieliopillisesti Kurmanji ja Sorani eroavat kuitenkin toisistaan ​​yhtä paljon kuin englanti ja saksa, ja niitä olisi tarkoituksenmukaista kutsua kieliksi. Esimerkiksi Soranilla ei ole sukupuolta eikä kirjainpäätettä, kun taas Kurmanjilla on molemmat. Mutta erot sanavarastossa ja ääntämisessä eivät ole niin suuria kuin saksan ja englannin välillä, ja ne ovat paljon samankaltaisempia edustaen murretta ääntämistä.

- Philip G. Craienbrook. kurdit .

Turkin vallankaappauksen jälkeen vuonna 1980 ja vuoteen 1991 asti kurdin kielen käyttö oli laitonta Turkissa [39] . Vuodesta 2021 lähtien kurdi on arabian ohella Irakin virallinen kieli. Kurdimedian määrä Irakissa kasvoi dramaattisesti 1990-luvulla. Kurdin kieltä käytetään laajasti tiedotusvälineissä ja koulutuksessa Etelä-Kurdistanissa . Seitsemän kymmenen suosituimmasta Irakin kurdien katsomasta televisiokanavasta lähettää kurdikielisiä lähetyksiä, ja arabian kielen käyttö Kurdistanin kouluissa on vähentynyt niin paljon, että arabiaa sujuvasti puhuvien Irakin kurdien määrä on laskenut merkittävästi 1990-luvulla. Mutta Syyriassa kurdinkielisten materiaalien julkaiseminen on kielletty [40] , vaikka kieltoa ei noudateta Syyrian sisällissodan vuoksi [41] . Iranissa kurdia käytetään joissakin paikallisissa tiedotusvälineissä, eikä sitä esiinny julkisissa kouluissa [42] . Vuonna 2005 kokeiluun osallistui 80 Iranin kurdia ja sai stipendejä kurdin kielen opiskeluun Etelä-Kurdistanissa [43] . Kirgisiassa 96,21 % kurdiväestöstä ilmoittaa kurdin äidinkielekseen [44] . Kazakstanissa tämä prosenttiosuus on 88,7 % [45] .

Kirjallinen kieli

Gorani

1600-luvun alussa kurdidynastian ruhtinaat tekevät sopimuksia Persian shaahin kanssa ja kurdiruhtinaat saavat tietyn autonomian. Rauha ja vakaus mahdollistavat kaupunkien kehittymisen, joissa kirjailijat ja runoilijat voivat ilmaista itseään. Goranista tulee hovin kieli ja sitten yleinen kirjallinen kurdikieli Etelä -Kurdistanissa , johon kuuluivat Babanin ja Soranin ruhtinaskunnat .

Kaikista Goranin murteella kirjoittaneista runoilijoista voidaan erottaa:

  • Mastura Ardalan (1805-1848) - kurdirunoilija, historioitsija ja kirjailija;
  • Mela Seydi Tavegozi (1806-1882) - kuuluisa kurdirunoilija;

Gorani-kirjallisuus on antanut suuren vaikutuksen kurdikulttuuriin ja myötävaikuttanut kurdikansan runouteen . Tämä murre oli kurdin kielen tärkein kirjallinen normi .

Kuitenkin 1700-luvulta lähtien Gorani alkoi vähitellen heiketä kirjallisena kurdin kielenä, ja Sorani tuli korvaamaan sen .

Kurmanji

Kurmanjin kirjallinen normi kehittyi 1300-luvulla . Monet kuuluisat kurdirunoilijat, kuten Ahmad Khani (1650-1707), kirjoittivat tällä murteella .

Kurmanji on myös yleinen murre jezidikurdien keskuudessa . Heidän rukouksensa on kirjoitettu kurmanjilla .

Sorani

Soranin vanhin kirjallisuus on Mullah Muhammad ibn ul-Hajjin Mahdimam (Mahdin kirja) vuodelta 1762 . Siten sorani nousi kirjalliseksi kieleksi vasta sen jälkeen, kun kurdin gorani - lajikkeen taantuminen, jota myös jotkut kurdit käyttävät. Babanin aikakaudella siitä tuli tärkeä kirjallinen kieli , ja monet runoilijat kirjoittivat siihen huolimatta siitä, että he osasivat edelleen arabiaa ja persiaa . Kun Babanov-dynastia kaadettiin vuonna 1850, sen kultakausi päättyi ja runoilijat lähtivät Sulaymaniyahin alueelta .

Keskikurdin murre nimettiin sellaiseksi vasta standardoidun kirjallisen normin tullessa, entisen Soranin kurdiemiraatin kunniaksi , sitä kutsuttiin "Soraniksi" [46] .

Ja jo vuonna 1903 julkaistiin oppikirja opiskelijoille ja sanakirjaluettelo brittiläiselle henkilökunnalle Kurdistanissa . Lisäksi vuonna 1906 julkaistiin Mukriyanin murteeseen perustuva kielioppiluonnos Keskikurdin murteesta, ja vuonna 1919 julkaistiin Mahabadin murteeseen perustuva kielioppikirja . Jo vuonna 1958 julkaistiin kirjallisen soranin käytännöllinen kielioppi [47] .

Kirjoittaminen

Kurdit käyttivät historiallisesti arabiaa [48] . Ensimmäiset ihmiskunnan tuntemat kurdinkieliset monumentit kirjoitettiin vain arabiaksi .

Turkissa ja Neuvostoliitossa luotiin 1920- ja 1930-luvuilla latinalaisia ​​kurdin aakkosia. Vuonna 1946 Neuvostoliiton kurdien aakkoset siirrettiin kyrillisiin aakkosiin . Irakissa ja Iranissa käytetään arabialaista Soran - aakkosta .

Viime aikoina entiset Neuvostoliiton kurdit ovat siirtyneet lähes kokonaan hauar-aakkosiin . Latinalaisiin aakkosiin siirtymistä koskeva kysymys on myös jatkuvasti esillä Etelä-Kurdistanissa , myös hallituksen tasolla; todellisuudessa edistyminen tähän suuntaan on kuitenkin hyvin hidasta.

Howar aakkoset Soran aakkoset IPA
vapaasti seisova sanan lopussa sanan keskellä sanan alussa
A, a ا‎ ـا‎ — [aː]
B, b ب‎ ـب‎ ـبـ‎ بـ‎ [b]
C, c ج‎ ـج‎ ـجـ‎ جـ‎ [d͡ʒ]
Ç, ç چ‎ ـچ‎ ـچـ‎ چـ‎ [t͡ʃ]
Çʼ, çʼ — [t͡ʃʼ]
D, d د‎ ـد‎ د‎ [d]
E, e 0 ـە‎ 0 [ɛ]
Ê, ê . ـێ‎ ـێـ‎ ێـ‎ [eː]
F, f ف‎ ـف‎ ـفـ‎ فـ‎ [f]
G, g گ‎ ـگ‎ ـگـ‎ گـ‎ [ɡ]
HH ھ‎ — ـھـ‎ ھ‎ [h]
(HH) ح‎ ـح‎ ـحـ‎ حـ‎ [ħ]
minä, i — [ɨ]
Î, î . ـی‎ ـیـ‎ ٌـ‎ [iː]
J, j ژ‎ ـژ‎ ژ‎ [ʒ]
K, k ک‎ ـک‎ ـکـ‎ کـ‎ [k]
L, l ل‎ ـل‎ ـلـ‎ لـ‎ [l]
— (l) ڵ‎ ـڵ‎ ـڵـ‎ — [ɫ]
M, m م‎ ـم‎ ـمـ‎ مـ‎ [m]
N, n ن‎ ـن‎ ـنـ‎ نـ‎ [n]
Voi voi 0 ـۆ‎ 0 [o]
P, s پ‎ ـپ‎ ـپـ‎ پـ‎ [p]
P', p' — [pʼ]
Q, q ق‎ ـق‎ ـقـ‎ قـ‎ [q]
R, r ر‎ ـر‎ — [ɾ]
- (r) ڕ‎ ـڕ‎ ڕ‎ [r]
S, s س‎ ـس‎ ـسـ‎ سـ‎ [s]
Ş, ş ش‎ ـش‎ ـشـ‎ شـ‎ [ʃ]
T, t ت‎ ـت‎ ـتـ‎ تـ‎ [t]
U, u و‎ ـو‎ و‎ [u]
Û, û وو‎ ـوو‎ — [uː]
— 2‎ — ـۊ‎ [yː]
V, v ڤ‎ ـڤ‎ ـڤـ‎ ڤـ‎ [v]
W, w و‎ ـو‎ و‎ [w]
X, x خ‎ ـخ‎ ـخـ‎ خـ‎ [x]
(Ẍ, ẍ) غ‎ ـغ‎ ـغـ‎ غـ‎ [ɣ]
Y, y . ـی‎ ـیـ‎ ٌـ‎ [j]
Z, z ز‎ ـز‎ ز‎ [z]
(') ع‎ ـع‎ ـعـ‎ عـ‎ [ʕ]

Yezidi-skripti

Tunnetaan kaksi uskonnollisen sisällön jezidikäsikirjoitusta , jotka on kirjoitettu alkuperäisellä jesidikirjoituksella. Heidän kirjoitusaikansa on keskustelunaihe - niitä kutsutaan sekä XI-XII- että XVII-luvuiksi. Lisäksi monet asiantuntijat pitävät näitä käsikirjoituksia 1800-luvun väärennöksinä. Käsikirjoitukset julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1911. Tutkijoiden mukaan jezidi-kirjoitus on jatkoa nestorialaisesta tai jakobiittikirjoituksesta [ 49] .

Vuonna 2013 Georgian jezidien hengellinen neuvosto päätti elvyttää jezidien käsikirjoituksen. Tätä tarkoitusta varten Jezidi-käsikirjoitusten kirjoittaminen uudistettiin - lisättiin useita uusia merkkejä, ja monet aiemmin käytetyistä merkit jätettiin aakkosten ulkopuolelle. Nyt uudistettua jezidi-aakkosta käytetään uskonnollisessa käytännössä Tbilisin jeziditemppelissä , ja vuonna 2018 siitä julkaistiin rukouskokoelma [49] [50] .

Fonetiikka ja fonologia

Vokaalifoneemien taulukko
kurdin kielellä
edessä Keskikokoinen Takaosa
Yläosa /î/ / i /,

/u/ / y /

/i/ / ɨ / /û/ / u /
Keskikokoinen (/ê/ / e /) /o/ / o /
Alempi /e/ / æ / /a/ / ɑ /

Morfologia

Kurmanji

Kurmanji on morfologialtaan hyvin erilainen kuin muut kurdin murteet. Esimerkiksi Kurmanjissa. nimien taivutus, sukupuoliluokka [19] .

Pronominit Henkilökohtaiset pronominit Persoonapronominit
Kasvot Yksittäinen monikko
1. henkilö Ez, min Em, minä
2. henkilö Tu, te Hyn, me
3. henkilö Voi, m.s. ewî f.p. uuhi Ewana, wana
Substantiivit Varmuus ja epävarmuus

Käytetään määrällisiä ja epämääräisiä artikloja [51] .

Varsinaisina - yksikön demonstratiivpronomineina ev "tämä", ew "se" ja monikko evan "nämä", ewan "ne".

Epämääräiset artikkelit: -ek (sanasta yek "yksi"), -ne tai -ine (sanasta hine "useita", "jotkut", "jotkut").

Sukupuolet ja tapaukset

Toisin kuin Sorani, tapausjärjestelmän jäänteet ovat säilyneet: suora, epäsuora ja vocative . Myös, toisin kuin Sorani, substantiivien jako maskuliiniseen ja feminiiniseen sukupuoleen on säilynyt, ja lähes kaikki maantieteelliset nimet, termit ja lainaussanat esiintyvät naissukupuolessa [52] .

Isafet

Persian kielen tavoin käytetään isafetia  - formantit -а , -ê , -î , -êt , -ên , -ne , -е [53] .

Numeronimi
Venäjän kieli Kurmanji Venäjän kieli Kurmanji Venäjän kieli Kurmanji
yksi Jep yksitoista yanzdeh
kaksi tehdä kaksitoista donzdeh kaksikymmentä rintakuva
kolme sê kolmetoista sezdeh kolmekymmentä si
neljä hiiltyä neljätoista cardeh neljäkymmentä cil
viisi rênc viisitoista panzdeh viisikymmentä pêncî
kuusi Sess kuusitoista Sanzdeh kuusikymmentä şest
seitsemän hevt seitsemäntoista hevdeh seitsemänkymmentä heftek
kahdeksan heyst kahdeksantoista hejdeh kahdeksankymmentä heste
yhdeksän ei yhdeksäntoista nozdeh yhdeksänkymmentä newwêd
kymmenen deh sata sed tuhat hezar

Numerot kahdenkymmenen jälkeen, kuten venäjäksi, osoitetaan kymmenien nimien yhdistelmällä yksiköiden nimien kanssa: sî "kolmekymmentä", çil "neljäkymmentä". Satojen nimiä muodostettaessa lasketaan ensin sadan yksiköt, ja sitten seuraa sana sed "sata": dused "kaksisataa", sêsed "kolmesataa", çarsed "nelisataa".

Verbi

Yksikkömuodossa verbillä on kolmen henkilön muotoja, monikossa vain yksi muoto in , joka on yhteinen kaikille kolmelle henkilölle. Konjugoitaessa verbiä eri aikamuodoissa ja tunnelmissa käytetään kolmea persoonallisen päätteen muotoa: täysi, katkaistu ja toissijainen [54] .

Syntaksi

Kurmanjin tavallinen sanajärjestys on subjekti-objekti-verbi. Määritelmät tulevat määritellyn jälkeen [55] .

Sorani

Koska Sorani käyttää arabiankielistä kirjoitusjärjestelmää , alla tarjotaan epävirallinen latinoitu versio, jolla ei ole standardoitua kirjoitusasua.

Pronominit Henkilökohtaiset pronominit Persoonapronominit
Kasvot Yksittäinen monikko
1. henkilö Min Kma
2. henkilö Vastaanottaja Ê me
3. henkilö Ew Ewan
Substantiivi Varmuus ja epävarmuus

Määritelmä ja epämääräisyys ilmaistaan ​​Soranissa käyttämällä postpositiivisia artikkeleita .

Määrätty artikkeli on -ke ( yksikkö ) ja -kan ( monikko ). Jos varsi päättyy konsonanttiin, siihen lisätään ensin epenteettinen vokaali e , jotta vältetään konsonanttien ryhmittyminen.

Yksikössä:

  • ala "lippu" - ala ke
  • hermê "päärynä" - hermê ke
  • seyare "auto" - seyare ke
  • ktêb "kirja" - ktêb eke
  • piyaw "mies" - piyaw eke

monikossa:

  • ala kan "liput"
  • hermê kan "päärynät"
  • seyare kan "autot"
  • ktêb ekan "kirjat"
  • piyaw ekan "miehet"

Epämääräinen artikkeli on -êk , jos varsi päättyy vokaaliin, siihen lisätään ensin epenteettinen konsonantti -y , jotta vältetään aukko .

  • mrawi "ankka" - mrawi yêk "jonkinlainen ankka".
  • ktêb "kirja" - ktêb êk "joku kirja".
Numero

Kirjallisessa soranissa on kaksi kielioppinumeroa : yksikkö ja monikko .

Monikko muodostetaan päätteellä -an . Lisäksi, jos varsi päättyy ääneen e , sen korvaa suffiksi ja jos se päättyy johonkin muuhun vokaaliin, niin varren ja liitteen y väliin lisätään konsonantti .

  • piyaw "mies" - piyaw " miehet".
  • şax "vuori" - şax " vuoret".
  • nimi "kirjain" - nam an "kirjaimet".
  • piyale "kuppi" - piyal ja "kupit".
  • frok "lentokone" - frok " lentokone ".
  • ala "lippu" - ala yan "liput"
  • komalga "yhteiskunta" - komalga yan "yhteiskunnat"
  • mrawi "ankka" - mrawi yan "ankat"
Adjektiivien vertailuasteet

Adjektiivien vertailuasteet muodostetaan sufiksimuodossa. Komparatiivisen asteen pääte on -tr , superlatiivi on trin .

  • jwan "kaunein" - jwan tr "kaunimpi" - jwan trin "kaunein".
  • gewre "suuri" - gewre tr "suurempi" - gewre trin "suurin".
  • betemem "vanha" - betemem tr "vanhempi" - betemem trin "vanhin".
Verbit

Yhdistävä verbi on enkliittinen (painoton pääte), vaikka se kirjoitetaan erillisenä sanana.

Kasvot Yksikkö h. Esimerkkejä Mn. h. Esimerkkejä
1. henkilö m mn dktor m (olen lääkäri) Olen êma dktor im (olemme lääkäreitä)
2. henkilö î to mamosta î (olet opettaja) n êwe dktor n (olette opettajia)
3. henkilö e ew nexoş e (hän ​​on sairas) n ew nexoş n (he sairastuvat)
Kopulan omistusmuoto
Kasvot Yksikkö h. Esimerkkejä Mn. h. Esimerkkejä
1 m ktebeke m (kirjani) mies ktebeke mies (kirjani)
2 t seyareke t (autosi) rusketus seyareke tan (autosi)
3 i çaketeke i (hänen takkinsa) yan çaketeke yan (heidän takkinsa)

Verbi "olla" on hebun , sitä käytetään myös ilmaisemaan kuulumista (esse-tyyppi) [56] .

  • seyarem heye "Minulla on auto."
  • seyarem niye "Minulla ei ole autoa."
Numeronimi
Venäjän kieli Sorani Venäjän kieli Sorani Venäjän kieli Sorani
yksi jakki yksitoista yanza
kaksi doo kaksitoista dwanza kaksikymmentä parhaat
kolme seh kolmetoista syanza kolmekymmentä meri
neljä çwar neljätoista cwarda neljäkymmentä chl
viisi penj viisitoista panza viisikymmentä panja
kuusi puite kuusitoista Sanza kuusikymmentä shast
seitsemän hawt seitsemäntoista havda seitsemänkymmentä hafta
kahdeksan on kahdeksantoista hazda kahdeksankymmentä hasta
yhdeksän ei yhdeksäntoista nozda yhdeksänkymmentä nawat
kymmenen da sata saad tuhat vaara

Esimerkkejä teksteistä

“Tänään, kun tulimme kotiin, menimme heti nukkumaan”

  • kurmanji : Îro kengê em hatine malê, em hazir çûn xew
  • sorani : ئیمڕۆ وه‌ختێ هاتینۆ بۆ ماڵۆ ، هه‌رازا خه‌وتین
  • Sorani latina : Îmro wextê hatîno bo mallo, heraza xewtîn

"Hän sanoi minulle, ettei hän mene kouluun huomenna"

"Eilen löysin paljon rahaa"

"Hei, nimeni on Farhang ja olen kotoisin Erbilin kaupungista"

"Kirjoitit kirjeen"

Runous

Sulaimani pergamentti

Vuonna 1920 lähellä Sulaymaniyahia arkeologit löysivät käärön, joka tunnetaan nykyään nimellä " Sulaymani- pergamentti ". 700-luvun Goraninkielisen kurdirunon jäänteet, jotka on kirjoitettu hirvennahan palalle Pahlavi-kirjoituksella , kertovat Kurdistanin islamilaisen valloituksen tapahtumista omakohtaisesti [57] [58] [59] [60] [61] :

Käännös venäjäksi Transkriptio vanhasta kurdista ( gorani ) Kurmanji käännös

Tuhotetut temppelit, kokot sammutettu
Suurin piiloutuivat
julmat arabit tuhoutuivat
köyhien kylissä Sharezuriin
He orjuuttivat tytöt ja naiset
Rohkeat miehet sukelsivat vereensä
Zoroastrismin polulla vain
Ahura Mazda jäi jäljelle, ketään säästämättä

Hûrmuzan riman, atiran kûjandû
Wîşan şardiwe gewreî gewrekan
Zor kar ereb kirine xapûr
Ginaiy pale îy heta Şarezûr
Jin û kenikiyan we dîl beşeçrmûre Zûti Hûkauz we dîl beşençrmûzîna Merd
aza tilêna reewişîşêna me rûwiwîkayan

Zîyaretgahan rixandin, argûnan vekuştin Wisan
veşartine gewre ji gewre
Zor har ereban kirine xirab
Gundên perîşanan heta Şarezûrê
Jin û kenîşkên wan dîlîyê şandine
Mêrên afet di wan de ketin xwîna
Li ser rêya Zerdeştiyê bi tenê ma
Ahûramazda ku nika nehişt ji kesî

Şîrîn û Xesrew
Käännös venäjäksi Alkuperäinen kielellä Gorani Kurmanji käännös

Vaikka he sanovat, että persia on makeaa kuin sokeri,
mutta mielestäni kurdi on vielä makeampaa kuin sokeri . On
selvää, että tässä petollisessa maailmassa
jokainen on tyytyväinen omaan kauniiseen äidinkieleensä

Herçen mewaçan: Farsî şekeren Kurdî
ce şeker bell şîrînteren
Yeqînen ce dewr dunyay pirr endêş
Herkes dillşaden we ziwan wêş

Hänen çiqas dibêjin: farisî şekir e Kurdî
ji şekir jî şîrîntir e
Diyar e li vê dinyaya xayîn
Hänen kes bi zimanê xwe kêfxweş e

- Khan Qubadi (1740)

Hymni "Ey Reqîb"

"Hey Enemy" on kurdirunoilijan ja poliittisen aktivisti Dildarin kirjoittama kappale . Kurdistanin alueen [62] ja PKK :n virallinen hymni . Lisäksi se oli Kurdistanin tasavallan hymni 1900-luvulla.

Romaani "Mem û Zîn"

Man and Zin on Ahmed Khanin vuonna 1692 kirjoittama kurdiromaani nuoren miehen ja tytön traagisesta rakkaudesta. Tämä on kurdikirjailijan ja runoilijan Ahmad Khanin (1651-1707) tärkein teos. "Mam and Zin" perustuu todellisiin tapahtumiin, jotka siirtyvät sukupolvelta toiselle suullisen perinteen mukaisesti. Tarinalla on monia puolia, mukaan lukien sufi - diskurssi ja kurdi nationalismi [63] . Maman ja Zinin mausoleumi sijaitsee Cizren maakunnassa ja houkuttelee monia turisteja [64] .

Juoni

Romaani kertoo traagisen tarinan kahdesta rakastuneesta nuoresta ihmisestä. Mam, nuori kurdinuori Alan-klaanista ja Lännen kaupungin perillinen , [65] rakastuu Botan-klaanin Ziniin, Bohtanin (kurdiemiraatin) hallitsijan sisareen. He tapaavat kansallisen kurdien Navruzin juhlapäivän aikana. Heidän liiton hajosi Bekran-klaanin Bekir, Mamin vihollinen kautta historian [65] , joka on kateellinen rakastajille. Äiti kuolee lopulta Bekirin häntä vastaan ​​tekemän juonen seurauksena [66] .

Äidin hautajaisissa Zin kaatuu haudalleen ja kuolee siihen. Uutiset äidin ja Zinin kuolemasta leviävät nopeasti Cizren kansan keskuuteen. Lopulta Bekir paljastettiin ja tappoi äidin paras ystävä Tajdin. Äiti ja Zin on haudattu lähelle. Bekir on myös haudattu äidin ja Zinin hautojen viereen, kuten Zin toivoi tätä ennen kuolemaansa, jotta hän todistaisi heidän rakkaudestaan. Heidän hautojensa paikalla kasvaa kaksi puuta, joiden oksat ovat kietoutuneet toisiinsa, ja niiden välissä kasvaa piikkipensas, joka symboloi Bekiriä - pahan juuret tunkeutuvat syvälle maahan rakastajien hautojen välissä erottaen ne jopa kuoleman jälkeen.

Kurdinkielinen Wikipedia

Kurdinkielisessä Wikipediassa on kaikkiaan yli 125 587 artikkelia, ja se esitetään useilla eri kielillä [6] [7] [67] :

  1. kurmanji  - ku: ( latina , arabia), (yli 50 200 artikkelia);
  2. Zazaki  - diq: ( latina ), (yli 40 087 artikkelia);
  3. sorani  - ckb: ( arabia ), (yli 35 300 artikkelia) ;

Kurdinkielinen Wikipedia luotiin 7. tammikuuta 2004, ja se oli tarkoitettu isännöimään artikkeleita Kurmanjissa ja Soranissa samaan aikaan , mutta se jakautui kahteen versioon 12. elokuuta 2009 teknisten ja kielellisten ongelmien vuoksi. Lisäksi eteläkurdinkielinen Wikipedia on parhaillaan testausvaiheessa.

Lähteet

  • Kurdoev K.K. Kurdin kielen kielioppi (Kormanji). M.-L., 1957.
  • Kurdoev K. K. , Yusupova Z. A. Kurdi-venäläinen sanakirja (Sorani). M., 1983.
  • Bakaev Ch. Kh. Kurdi-venäläinen sanakirja (Kormanji). M., 1957.
  • Farizov I. O. Venäjän-kurdi-sanakirja (Kormanji). M., 1957.
  • Lerkh P.I. Tutkimukset Iranin kurdeista ja heidän pohjoiskaldealaisista esi-isistään. SPb. 1856.
  • Zhaba A.D. Kurdi-ranska-sanakirja. SPb., 1879.
  • Rudenko M. B. Verbin ("geîyan") funktio pohjoisen murteen (Kurmanji) keskiaikaisen kurdikirjallisuuden teksteissä // Idän kansojen kulttuurihistorian kirjallisia monumentteja ja ongelmia. VIII. M., 1972. S. 200-203.
  • Rudenko M. B. Joistakin keskiaikaisen kurdikirjallisuuden kielen piirteistä (perustuu Selim Slemanin runoon "Yusuf ja Zeliha") // Iranin filologia. Yhteenveto prof. A. N. Boldyreva. M., 1969. S. 104-107.
  • Tsukerman I. I. Khorasan kurmanji: Tutkimuksia ja tekstejä / Neuvostoliiton tiedeakatemia. Oriental Studies Institute. M.: GRVL, 1986. 271 s.
  • Tsukerman I.I. Kurdin kieliopin luonnokset: Kurmanjin sanamuodot / Neuvostoliiton tiedeakatemia. Aasian kansojen instituutti. M.: IVL, 1962. 239 s.
  • Tsukerman I. I. Kurdin kieliopin esseitä // Iranin kielet. Ongelma. II. M.-L., 1950. S. 78-144.
  • Tsukerman II Substantiivien deklinaatio Armenian SSR:n kurdien murteessa / Filologisten tieteiden kandidaatin tutkinnon väitöskirjan tiivistelmät. Kielen ja ajattelun instituutti. N. Ya. Marra. L., 1939. 4 s.
  • Tsabolov R. L. Kurdin kielen etymologinen sanakirja. Osa 1: A-M. - M .: Venäjän tiedeakatemian itämainen kirjallisuus, 2001. - 686 s.
  • Tsabolov R. L. Kurdin kielen etymologinen sanakirja. Osa 2: N—Z.: M.: Eastern Literature 2010. 536 s. ISBN 978-5-02-018394-0
  • WM Thackston. Kurmanji Kurdish: Viitekielioppi valituilla lukemilla. - Renas Media, 2006.

Linkit

Muistiinpanot

  1. ↑ Kurdin kieli . kurdist.ru (10.08.2009). Haettu 9. heinäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2021.
  2. ↑ Kurmanji . Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. Haettu 24. helmikuuta 2016.
  3. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / V.V. Naumkin, I.F. Popov. - Venäjä: Gazprom Neft, Arbor Publishing Group, 2018. - S. 22-23. - 450 s.
  4. ↑ Yarshater, Ehsan , toim. (2008), Kurdish language I. History of the Kurdish language , Encyclopædia Iranica , Lontoo ja New York: Routledge , < http://www.iranicaonline.org/articles/kurdish-language-i > . Haettu 28. elokuuta 2013. . Arkistoitu 17. marraskuuta 2011 Wayback Machinessa 
  5. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / Kirjoittajien ryhmä. - Pietari. : Gazprom Neft, 2020. - S. 20-21. — 456 s. — ISBN 9780369404503 . Arkistoitu 9. marraskuuta 2021 Wayback Machinessa
  6. ↑ 1 2 Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä . - Pietari. : Gazpromneft, 2020. - S. 22. - 456 s. — ISBN 9780369404503 . Arkistoitu 9. marraskuuta 2021 Wayback Machinessa
  7. ↑ 1 2 https://bigenc.ru/linguistics/text/5230012 . bigenc.ru (Z. A. Yusupova). Haettu 14. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2022.
  8. ↑ Blau, Joyce. Kurden menetelmä: Sorani . - L'Harmattan, 2000. - s. 20. - ISBN 978-2-296-41404-4 .. Arkistoitu 8. tammikuuta 2022 Wayback Machinessa
  9. ↑ bigenc.ru. Z. A. Yusupova . Haettu 14. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2022.
  10. ↑ Alexander Johannes Edmonds. Kurdin murteet . – 2012.
  11. ↑ Tietoja kurdin kielestä . www.e-trans.ru _ Haettu 22. lokakuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2021.
  12. ↑ Shirokov O. S. Johdatus kielitieteeseen . - Moskovan yliopiston kustantamo, 1985. - S. 156. - 262 s.
  13. ↑ Kurmanji-kurdi . Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. Haettu 24. helmikuuta 2016.
  14. ↑ Etniset prosessit ja väestön koostumus Länsi-Aasian maissa / toim. M.S. Ivanov. - Etnografisen instituutin julkaisut. N.N. Miklukho-Maclay: Uusi sarja, 1963. - T. 83. - S. 154. - 171 s.
  15. ↑ Shirokov O. S. Johdatus kielitieteeseen . - Moskovan yliopiston kustantamo, 1985. - S. 156. - 262 s.
  16. ↑ Yarshater, Ehsan , toim. (2008), Kurdish language I. History of the Kurdish language , Encyclopædia Iranica , Lontoo ja New York: Routledge , < http://www.iranicaonline.org/articles/kurdish-language-i > . Haettu 28. elokuuta 2013. . Arkistoitu 17. marraskuuta 2011 Wayback Machinessa 
  17. ↑ Kurdistan // Encyclopedic Dictionary of Brockhaus and Efron  : 86 nidettä (82 osaa ja 4 lisäosaa). - Pietari. , 1890-1907.
  18. ↑ Aristova T.F. Transkaukasian kurdit (historiallinen ja etnografinen essee). Tiede-1966 sivu 15
  19. ↑ 1 2 O. I. Zhigalina. Kurdistan . bigenc.ru . Haettu 31. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 15. kesäkuuta 2022.
  20. ↑ Z. A. Yusupova. KURDIN KIELI . bigenc.ru . Haettu 14. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2022.
  21. ↑ SIL Ethnologue antaa murreryhmittäin jaoteltuja arvioita, yhteensä 31 miljoonaa, mutta varoituksena "Hyvin väliaikaiset luvut pohjoiskurdin puhujaväestölle". Etnologian arviot murreryhmille: Pohjoinen: 20,2 miljoonaa (päivätty; 15 miljoonaa Turkissa vuodelle 2009), Keski: 6,75 miljoonaa (2009), eteläinen: 3 miljoonaa (2000), Laki: 1 miljoonaa (2000). Ruotsin Nationalencyklopedin listasi kurdin julkaisussaan " Världens 100 största språk 2007 " (Maailman 100 suurinta kieltä vuonna 2007) ja mainitsee arviolta 20,6 miljoonan äidinkielenään puhuvan.
  22. ↑ Kurdi, turkkia puhuva  Turkissa . Joshua projekti . Haettu 10. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 5. heinäkuuta 2018.
  23. ↑ Fuat Dundar. Türkiye Nüfus SayImlarında Azınlıklar. - 2000. - S. 102-113. - ISBN 97 5-80 86-77-4 .
  24. ↑ Epengin, Ergin; Hei, Geoffrey. Kurmanjin alueelliset vaihtelut: Murteiden alustava luokitus . - 2051-4883, (2014). Arkistoitu 14. joulukuuta 2021 Wayback Machinessa
  25. ↑ Ivan Nasidze et ai. 2005. "MtDNA- ja Y-kromosomivariaatio kurdiryhmissä", Annals of Human Genetics 69:401-412. verkossa Arkistoitu 29. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
  26. ↑ Kaya, Mehmet. Turkin Zaza-kurdit: Lähi-idän vähemmistö globalisoituneessa yhteiskunnassa. ISBN 1-84511-875-8
  27. ↑ V. F. Minorsky. kurdit. Pietari, 1915
  28. ↑ I. A. Smirnova, Kerim Eyubi. Kurdin kielen historiallinen ja dialektologinen kielioppi. - M: Nauka, 1999. - s. 5
  29. ↑ A. Rielstop . Muutama kysymys kurdista. – Lontoo: Smith & Br., 2003.
  30. ↑ 1 2 Lars Johanson, Christiane Bulut. Turkkilais-iranilaiset kontaktialueet: historialliset ja kielelliset näkökohdat. - Otto Harrassowitz Verlag, 2006. - S. 293. - ISBN 3447052767 .
  31. ↑ Iranin kielet , Routledge, 2012, s. 32, ISBN 978-0-7007-1131-4 
  32. ↑ Arsalan Kahnemuyipour (7. lokakuuta 2016). "Ezafe-rakennus: persialainen ja sen jälkeen" (PDF) . Keski-Aasian alueen kielten keskus . Indianan yliopisto , Toronton yliopisto . Arkistoitu (PDF) alkuperäisestä 23.11.2018 . Haettu 23.5.2019 . _ Käytöstä poistettu parametri |deadlink=( ohje )
  33. ↑ Fattah, Ismail Kamandar. Les dialectes Kurdes meridionaux. - Acta Iranica, 2000. - ISBN 9042909188 .
  34. ↑ Ibn Wakhshiya, Ahmad Ibn Ali. Muinaiset aakkoset ja hieroglyfit selitettyinä: Kuvaus egyptiläisistä papeista, heidän ammateistaan, vihkimyksistään ja uhriuhreista . - 1806. - s. 53. Arkistokopio päivätty 6. lokakuuta 2021 Wayback Machinessa
  35. ↑ John C. Vieras. Yezidis: Selviytymistutkimukset. - S. 18-19-32. — 299 s. - ISBN 0-7103-0115-4 , 978-0-7103-0115-4.
  36. ↑ Teimuraz Vasilyevich Avdoev. Jesidismin historiallinen ja teosofinen puoli. . - Kaliningrad, 2011. - S. 3. - 320 s. Arkistoitu 21. tammikuuta 2022 Wayback Machinessa
  37. ↑ Hajanaiset ihmiset. Mikseivät kaikki kurdit halua elää yhdessä osavaltiossa ? lenta.ru (3. elokuuta 2016). Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. lokakuuta 2021.
  38. ↑ Eugene Mar. kurdin kielet. Historia ja politiikka - Lue lisää SYL.ru:sta: https://www.syl.ru/article/342340/kurdskie-yazyiki-istoriya-i-politika . www.syl.ru (16. syyskuuta 2017). Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 7. lokakuuta 2021.
  39. ↑ Kirjoittaja Michael. Lait "kielletyistä kielistä" ja "terrorismin torjunnasta" . mikle1.livejournal.com (25. tammikuuta 2016). Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021.
  40. ↑ Kurdien sortaminen Syyriassa laajaa  (eng.) .
  41. ↑ Syyrian kurdit opettavat nyt kurdia kouluissa 52 vuoden kiellon jälkeen  . www.al-monitor.com . Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021.
  42. ↑ Kurdin kieli ja kirjallisuus  (englanti) . www.institutkurde.org . Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 5. heinäkuuta 2020.
  43. ↑ Naapurikurdit menevät Irakiin  opiskelemaan . www.npr.org (9. maaliskuuta 2005). Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 26. tammikuuta 2012.
  44. ↑ Asukasväestö valitun kansallisuuden mukaan, äidinkieli vuonna 2009 . - 2009. - S. 53. - 72 s.
  45. ↑ Taulukko 4.1.1 Väestö yksittäisten etnisten ryhmien mukaan " . - 2009. - S. 51.
  46. ↑ Soranin emiraatti . max-k-studio.com _ Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. lokakuuta 2021.
  47. ↑ Kirjoittajaryhmä. kurdit. Legenda idästä / V.V. Naumkin, I.F. Popov. - Venäjä: Gazprom Neft, Arbor Publishing Group, 2018. - S. 30. - 450 s.
  48. ↑ Isaev M.I. Kielten rakentaminen Neuvostoliitossa. - M .: Nauka, 1979. - S. 154-156. — 352 s. - 2650 kappaletta.
  49. ↑ 1 2 D. Pirbari, K. Amoev. Jezidin kirjoittaminen . - Tbilisi, 2013. - 32 s. - ISBN 978-9941-436-95-6 .
  50. ↑ Erdal Karaca, Dimitri Pirbari, Andrij Rovenchak. Alustava ehdotus Yezidi-skriptin koodaamiseksi UCS:n SMP:ssä (versio 1  ) . Unicode.org (20.8.2018). Haettu 2. syyskuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 2. syyskuuta 2018.
  51. ↑ KURDIN KIELI. SUBSTANTIIVI. VARMUUS JA EPÄVARMUUS . kurdonline.ru .
  52. ↑ Kurdin kieli. Substantiivi. Rod . kurdonline.ru . Haettu: 25.7.2022.
  53. ↑ KURDIN KIELI. SUBSTANTIIVI. IZAFET JA SEN TOIMINNOT . kurdonline.ru .
  54. ↑ KURDIN KIELI. JUURIVERbit . kurdonline.ru .
  55. ↑ Kurdin kielen kielioppi (kurmanjin murre) . kurdonline.ru .
  56. ↑ Thackston, 2006 , s. kolmekymmentä.
  57. ↑ Chaliand, Gerard. Kansa ilman maata: Kurdit ja Kurdistan . - Zed Books, 1993. - s. 248. - ISBN 1856491943 . Arkistoitu 29. kesäkuuta 2022 Wayback Machinessa
  58. ↑ Gholamreza, Rashid-Yasemi. Kurdit: rodulliset ja historialliset yhteydet . — Teheran : موسسه‌ انتشارات‌ امیرکبیر, 1984. — S. 121–122. — ISBN 9786134473101 . Arkistoitu 14. maaliskuuta 2022 Wayback Machinessa
  59. ↑ اورنگ‌, مراد. کردشنا‌سی‌ . — Teheran : کتابخانە مركز اسناد و مركز دائرة المعارف بزرگ, 1967.3.–8. Arkistoitu 20. elokuuta 2021 Wayback Machinessa
  60. ↑ ملک الشعرای بهار، مجلە مهرنگارش، ٥ی تموز ۱۳۱٦
  61. ↑ مجلە یغما، تموز ۱۳٤٥، عدد ٥
  62. ↑ Lippu ja kansallislaulu . Haettu 10. joulukuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 29. marraskuuta 2014.
  63. ↑ Martin van Bruinessen. Ehmedî Xanîn Mem û Zîn ja sen rooli kurdin nationalismin syntymisessä. — Mazda Publishers, 2003, s. 40-57., 2003. - 40-57 s.
  64. ↑ Memin ja Zinin mausoleumit kunnostetaan . Bianet - Bagimsiz Iletisim Agi . Haettu 31. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 13. heinäkuuta 2020.
  65. ↑ 1 2 MEM-Ê ALAN - Encyclopaedia Iranica . iranicaonline.org . Haettu 31. maaliskuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 19. toukokuuta 2021.
  66. ↑ Strohmeier, Martin. Tärkeitä kuvia kurdien kansallisen identiteetin esittelyssä: sankarit ja isänmaalliset, petturit ja viholliset . - 2003. - S.  32 . - ISBN 978-90-04-12584-1 .
  67. ↑ Wikipedia-  luettelo . Haettu 3. tammikuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 3. tammikuuta 2022.
  Siirry Wikidata-kohteeseen  Sanakirjat ja tietosanakirjat