Liike on käsite, joka kattaa yleisimmässä muodossa minkä tahansa muutoksen ja muunnoksen [1] ; mekaniikassa - sijainnin muutos ajassa ja tilassa [2] .
Eurooppalaisessa perinteessä liikkeen käsite on semanttisesti eriytetty: [3] se voi olla "liikettä yleensä", joka on linjassa sellaisten käsitteiden kuin " tila ", " aika " tai " energia " kanssa, mekaaninen liike, sillä voi olla suuntaan, se voi heijastaa laadullista muutosta, kehitystä ( edistystä , taantumista ) jne.
Dialektisessa materialismissa liike on aineen objektiivinen olemassaolon muoto , sen absoluuttinen luovuttamaton attribuutti, jota ilman se ei voi olla ja joka ei voi olla olemassa ilman sitä; Tämän maailmankuvan mukaan liike on absoluuttista ja lepo suhteellista, koska se on liikettä tasapainossa .
Liikkeelle kuin olemisen ontologiselle perustalle oletetaan samaa tuhoutumattomuutta ja ikuisuutta, kuin olemiselle itselleen. Olemisen mukana ilmestynyt se ei pysähdy, ja siksi sitä on mahdotonta luoda uudelleen.
Relativismi absolutisoi liikkeen, kun taas eleaatikot kieltävät sen kokonaan (katso Zenonin nuoli , dikotomia , Akhilleus ja kilpikonna ). Liiketietoisuuden, ei vain mekaanisen prosessin, perusteella rakentuvat dialektisen logiikan lait .
Liikettä on eri muodoissa. Liikkumismuotojen monimuotoisuus aineen attribuuttina määrää aineen organisoitumismuotojen moninaisuuden.
Friedrich Engels tunnisti useita perusliikkeen muotoja aineen systeemisen organisoinnin eri tasoilla:
Engels viittaa myös jatkuvuuteen aineen liikkeen kaikkien muotojen välillä: korkeammat muodot eivät ole pelkistettävissä alemmille, mutta väistämättä merkitsevät niitä.
Jokaisella niistä on omat erityispiirteensä, eikä niitä voida laadullisen omaperäisyytensä ansiosta pelkistää toiseen tai yhteen "universaaliseen" muotoon. Kaikki liikkeen muodot ovat kuitenkin erottamattomasti yhteydessä toisiinsa, voivat muuttua keskenään (esimerkiksi sähkömagneettinen - lämpö- ja mekaaniseksi; ja itse lämpötila [lämpöliike] on yksinkertaisesti molekyyliliikkeen
intensiteetin mitta ). [neljä]
Sanakirjat ja tietosanakirjat |
---|