Euroopan unionin sotilaalliset rakenteet


Euroopan unionin sotilaalliset rakenteet
Sotilaskomitean , sen puheenjohtajan ja EU : n sotilasesikunnan vaakunat
Vuosia olemassaoloa 26. helmikuuta 2001 - tällä hetkellä
Maa  Euroopan unioni
Alisteisuus unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja
väestö 1 823 000 sotilasta (2014) [1]
Laitteet 546 laivaa, 2 448 lentokonetta, 788 helikopteria, 7 490 tankkia
Verkkosivusto YTPP
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Euroopan unionin  sotilaallisiin rakenteisiin kuuluu erilaisia ​​jäsenmaiden asevoimien välille luotuja yhteistyömekanismeja sekä hallitustenvälisellä tasolla että Euroopan unionin institutionaalisessa rakenteessa  - yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteisen ulko- ja puolustuspolitiikan alaisuudessa. turvallisuuspolitiikka (YUTP).

Puolustuspolitiikka on pääasiassa kansallisvaltioiden alaa. Euroopan tärkein sotilasliitto on edelleen hallitustenvälinen Pohjois-Atlantin sopimusjärjestö (NATO), johon kuuluu tällä hetkellä 22 EU-maata sekä kuusi EU:n ulkopuolista eurooppalaista jäsenmaata ( Albania , Islanti , Norja , Turkki ja Montenegro , Pohjois-Makedonia ) sekä Yhdysvallat ja Kanada . _ YTPP:n kehittäminen on kiistanalainen kysymys, etenkin kun otetaan huomioon Naton rooli. Euroopan yhdentymisen sotilaalliset muodot kuitenkin vahvistuivat 2000-luvun alussa, mikä johti lukuisten EU :n rauhanturvaoperaatioiden käyttöön ja :n luomiseen Jälkimmäiset eivät kuitenkaan ole koskaan olleet mukana operaatioissa, ja muut viimeaikaiset sotilaallisen yhdentymisen aloitteet, kuten Euroopan maajoukot , santarmi ja lentoliikennekomento ja ovat olemassa YUTP:n ulkopuolella

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artiklassa määrätään merkittävästä sotilaallisesta yhdentymisestä Euroopan unionin toimielinten puitteissa. [2] Täysi yhdentyminen on vaihtoehto, joka edellyttää yksimielisyyttä valtion- ja hallitusten päämiesten Eurooppa-neuvostossa . Nyt hän on edelleen poliittisessa umpikujassa. 42 artiklassa määrätään myös pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä joidenkin jäsenvaltioiden asevoimien välillä. Vuodesta 2015 lähtien tämä mahdollinen vaihtoehto ei ole käytössä huolimatta lukuisista yhteisen puolustusliiton vaatimuksista. [3] [4] [5]

Euroopan asevoimat

Euroopan esikuntapäälliköiden komitea Euroopan joukko Euroopan santarmi Euroopan lentoliikenteen komento European Air Group Euroopan merivoimat Euroopan nopean toiminnan joukot Euroopan liikenteen koordinointikeskus Uudelleenaseistamisen järjestö
Vaakuna
Lyhenne Finabel Eurocorps EUROGENDFOR, EGF EATC EAG EUROMARFOR, EMF EUROFOR MCCE OCCAR
Englanninkielinen otsikko Finabel Euroopan joukko Euroopan santarmijoukot Euroopan lentoliikenteen komento European Air Group Euroopan merivoimat Euroopan nopeat operaatiojoukot Euroopan liikkeiden koordinointikeskus Aseistusyhteistyön järjestö
Asevoimien tyyppi Maavoimia Ilmailu Laivasto monikomponenttinen
Kuvaus Yhteisen sotilaallisen opin kehittäminen Monikansallinen
Corpus 		Sotapoliisi Sotilasliikenteen ilmailulaitos Air Task Force Management Laivastojen väliaikainen yhdistäminen Nopea reagointivoima Valvontaelin Uudelleenaseistusohjelmien luominen
Perustamisen vuosi 1953 1992 2006 2010 1995 1995 1995 2007 1996
Päämaja Bryssel Strasbourg vicenza Eindhoven Ei käytössä Ei käytössä Firenze Eindhoven Bonn
väestö Ei käytössä 60 000 ihmistä 2300 ihmistä 220 lentokonetta Ei käytössä Ei käytössä 12 000 ihmistä Ei käytössä Ei käytössä
Täysi taisteluvalmius Ei käytössä 30 päivää 30 päivää Ei käytössä Ei käytössä 5 päivää 5 päivää Ei käytössä Ei käytössä
Työkieli Englanti Englanti Ei käytössä Englanti Ei käytössä Ei käytössä Ei käytössä Ei käytössä Ei käytössä
Osallistuminen (yhteistyön alku)
 Itävalta Ei Ei Ei käytössä Ei Ei Ei käytössä Ei 2010 Ei
 Belgia 1953 1993 Ei käytössä 2010 1997 Ei Ei 2007 2003
 Bulgaria Ei Ei Ei Ei Ei Ei Ei 2017 Ei
 Unkari 2015 Ei Ei Ei Ei Ei käytössä Ei 2007 Ei
 Saksa 1956 1992 Ei käytössä 2010 1997 Ei Ei 2007 1996
 Kreikka 1996 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei Ei Ei
 Tanska Ei Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei
 Irlanti Ei Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei Ei Ei
 Espanja 1990 1994 2006 2014 1997 1995 1995 2007 2005
 Italia 1953 Ei 2006 2015 1997 1995 1995 2007 1996
 Kypros 2008 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei Ei Ei
 Latvia 2016 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei
 Liettua Ei Ei kumppanuutta Ei Ei Ei Ei 2015 Ei
 Luxemburg 1953 1996 Ei käytössä 2012 Ei Ei käytössä Ei 2007 Ei
 Malta 2010 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei Ei Ei
 Alankomaat 1953 Ei 2006 2010 1997 Ei Ei 2007 Ei
 Puola 2006 Ei 2011 Ei Ei Ei Ei 2008 Ei
 Portugali 1996 Ei 2006 Ei Ei 1995 1995 2010 Ei
 Romania 2008 Ei 2009 Ei Ei Ei Ei 2008 Ei
 Slovakia 2006 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei käytössä Ei 2015 Ei
 Slovenia 2016 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei
 Suomi 2008 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei
 Ranska 1953 1992 2006 2010 1995 1995 1995 2007 1996
 Kroatia 2017 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2011 Ei
 Tšekki 2012 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei käytössä Ei 2010 Ei
 Ruotsi 2015 Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei
 Viro Ei Ei Ei käytössä Ei Ei Ei Ei 2007 Ei

Kansalliset asevoimat

Maa Sotilasmenot
(milj. €) 		per asukas (€) % BKT:sta Joukkojen kokonaismäärä Siirrettävät maajoukot
Itävalta 2491 292 0,76 22689 2234
Belgia 3913 351 0,97 30174 6691
Bulgaria 563 78 1.34 25188 6380
Unkari 912 92 0,88 22667 3714
Saksa 34749 422 1.20 178800 3791
Kreikka 4001 364 2.23 113517 21500
Tanska 2500 434 1.30 15034 473
Irlanti 893 193 0,48 9280 850
Espanja 9508 205 0,90 121848 43812
Italia 18427 303 1.14 183465 ei dataa
Kypros 270 315 1.54 11747 237
Latvia 223 112 0,93 4646 1242
Liettua 322 110 0,89 8568 ei dataa
Luxemburg 190 341 0,54 821 242
Malta 43 100 0,54 1662 105
Alankomaat 7788 462 1.19 42102 14685
Puola 7565 197 1.83 99500 1464
Portugali 2501 241 1.45 30302 7878
Romania 2029 102 1.35 69556 9605
Slovakia 749 138 1.00 13338 4602
Slovenia 366 178 0,98 6765 3000
Suomi 2714 497 1.33 8275 1738
Ranska 39198 592 1.83 207 000 63350
Kroatia 606 143 1.41 15380 2098
Tšekki 1493 142 0,96 20222 7867
Ruotsi 4711 486 1.10 15570 2818
Viro 386 294 1.98 6285 483
Yhteensä EU:ssa [1] 194782 387 1.42 1423097 417180

Kesään 2018 mennessä kuusi EU-maata isännöi ydinaseita : Ranskalla ja Isolla-Britannialla on omat ydinohjelmansa, kun taas Belgia, Saksa, Italia ja Alankomaat isännöivät USA ydinkärkiä osana Naton ydinaseiden vaihtopolitiikkaa EU:lla on yhteensä 525 taistelukärkeä ja 90–130 Yhdysvaltain taistelukärkeä. EU-mailla on kolmanneksi suurin ydinasearsenaali Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen.

Kysymys EU:n armeijan luomisesta

Tällä hetkellä jokainen EU-maa määrittelee oman puolustuspolitiikkansa - koordinointi tapahtuu täällä Naton, ei EU:n kautta. Vuodesta 2016 lähtien EU-maiden sotilashenkilöstö on mukana 6 sotilasoperaatiossa ja 11 humanitaarisessa operaatiossa, pääasiassa Vanhan maailman ulkopuolella, mutta ne suoritetaan yksittäisten maiden ja niiden asevoimien lipun alla, ei koko EU:n [ 6] .

Keskustelut yhteisistä sotilaallisista voimista ovat kiristyneet EU:n ja Venäjän vastakkainasettelun seurauksena Ukrainasta. Uusia pyyntöjä EU:n asevoimille esittivät Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sekä muut Euroopan johtajat ja poliitikot, kuten Saksan parlamentin ulkopoliittisen valiokunnan johtaja Norbert Röttgen toteamalla, että EU:n armeija oli " Eurooppalainen näkökulma, jonka aika on nyt tullut" [7] [8] . Euroopan unionista tehdyn sopimuksen artiklaan 42 vedottiin ensimmäisen kerran marraskuussa 2015 Pariisin iskujen jälkeen, joita Ranskan presidentti François Hollande kuvaili hyökkäykseksi koko Eurooppaa vastaan ​​[9] [10] .

Armeijan mahdollisen perustamisen syistä vuonna 2015 Juncker sanoi, että yleiseurooppalaisella armeijalla EU pystyisi vastaamaan EU:n jäsenmaita ja naapurivaltioita uhkaavaan uhkaan. Hän lisäsi, että tällä tavalla Eurooppa ilmoittaa Venäjälle, että "olemme tosissaan puolustamassa Euroopan unionin arvoja" [11] . Saksan puolustusministeriö ilmaisi tukensa Junckerin ajatukselle luoda Euroopan unionin armeija. Osaston johtajan Ursula von der Leyenin mukaan tällainen armeija "näyttäisi maailmalle, ettei EU:n jäsenvaltioiden välillä enää koskaan tule sotaa". Hän huomautti, että on ponnisteltava mahdollisimman paljon toisen maailmansodan ja kylmän sodan jälkeen rakennetun maailmanjärjestyksen säilyttämiseksi. Ursula von der Leyen sanoi, että kansallisen suvereniteetin siirtäminen Brysselille sotilaallisissa asioissa on varsin tarkoituksenmukaista ja EU tarvitsee lähitulevaisuudessa oman armeijan. "Yleiseurooppalainen armeija vahvistaa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa Ukrainan kaltaisten kriisien valossa", hän sanoi [12] .

Iso-Britannia on pitkään vastustanut EU:n asevoimien luomista johdonmukaisinta. Vuoteen 2016 asti lähinnä saksalaiset ja ranskalaiset poliitikot ilmaisivat harvoin "eurooppalaisen armeijan" tarpeen, mutta hanke sai toisen tuulen sen jälkeen, kun Iso-Britannia äänesti kansanäänestyksessä 23. kesäkuuta 2016 EU:sta eroamisen puolesta. Myös Unkarin pääministeri Viktor Orban , jota tuki tšekkiläinen kollegansa Bohuslav Sobotka , ilmoitti elokuussa 2016 yllättäen, että on tarpeen aloittaa yhteisen eurooppalaisen armeijan luominen [6] . Sitten ehdotus yhtenäisen puolustusliiton perustamisesta tehtiin epävirallisessa EU-huippukokouksessa, joka pidettiin 17. syyskuuta 2016 Bratislavassa (Saksa ja Ranska olivat tällaisen järjestön pääkannattajia). Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on jo ilmaissut tukensa tällaisen liiton luomiselle uskoen, että tämä ei ole ristiriidassa Naton kanssa [13] . Syyskuussa 2016 Ranska ja Saksa valmistelivat ehdotusluonnoksia eurooppalaisen puolustuksen nykyaikaistamiseksi. Siinä he ehdottivat yhden puolustuksen ohjauskeskuksen perustamista, materiaalisten ja teknisten resurssien vaihtoa sekä yhteisen satelliittivalvontajärjestelmän käyttöönottoa [14] .

Vuonna 2017 Ursula von der Leyen kielsi mahdollisuuden luoda yhtenäinen eurooppalainen armeija [14] . Toukokuussa 2018 EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini totesi kuitenkin jälleen kerran Firenzessä pidetyssä unionin tila -konferenssissa, että on tarpeen luoda ammattimainen armeija Euroopan unionin turvallisuuden varmistamiseksi [15] . .

Ensimmäisen maailmansodan päättymisen 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetyissä tapahtumissa Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti Yhdysvalloista ja Natosta riippumattoman yleiseurooppalaisen armeijan perustamista [16] [17] .

Euroopan puolustusliitto

Euroopan unionin neuvosto vahvisti 10. toukokuuta 2021 päättäväisyytensä edetä kohti oman turvallisuus- ja puolustusjärjestelmän luomista.

”Neuvosto kehottaa EU:ta toimimaan strategisemmin ja vahvistamaan kykyään toimia itsenäisesti strategisen toimintaohjelmansa 2019–2024 mukaisesti. EU:n on edistettävä etujaan ja arvojaan ja kyettävä vastustamaan maailmanlaajuista turvallisuutta uhkaavia uhkia ja haasteita, päätöslauselmassa sanotaan.

Tämä antaa neuvoston jäsenten mukaan EU:lle mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan.

Poliittiselle hankkeelle "Strategic Compass" annetaan erityinen rooli. EU:n neuvosto on valtuuttanut ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin valmistelemaan ensimmäisen luonnoksen "Strategisesta kompassista" neuvoston tämän vuoden marraskuussa pidettävää kokousta varten.

Asetuksessa korostetaan EU:n puolustushankkeiden, kuten pysyvän strukturoidun yhteistyön (PESCO), Euroopan puolustusteollisuuden kehittämisohjelman (EDIDP) sekä siviilipuolustuksen ja avaruussynergiatoimintasuunnitelman [18] vahvistamisen merkitystä .

Syyskuussa 2021 Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti tulevasta huippukokouksesta, jossa käsiteltiin yleiseurooppalaisen puolustusliiton luomista säännöllisillä taisteluyksiköillä [19] .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Puolustustietoportaali arkistoitu 21. tammikuuta 2021 Wayback Machinessa , Euroopan puolustusviraston viralliset vuoden 2012 puolustustilastot
  2. ↑ Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 42 artikla
  3. ↑ Italian ulkoministeri sanoo, että Lissabonin jälkeinen EU tarvitsee Euroopan armeijan . Arkistoitu 10. lokakuuta 2011 Wayback Machinessa , The Times. 15.11.2009
  4. ↑ Merkelin Euroopan armeija: enemmän kuin paperitiikeri? Arkistoitu 5. joulukuuta 2008 Wayback Machinessa , kirjoittanut Peter C. Glover, World Politics Review, 2007-04-25.
  5. ↑ EU:n armeija Bastille-päivän juhlassa Arkistoitu 12. heinäkuuta 2020 Wayback Machinessa .
  6. ↑ 1 2 EU-armeija Putinin iloksi . Haettu 19. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 4. elokuuta 2017.
  7. ↑ Jean-Claude Juncker kutsuu EU:n armeijaan Arkistoitu 10. syyskuuta 2017 The Guardianin Wayback Machinessa . 2015-03-08
  8. ↑ [1] Arkistoitu 24. syyskuuta 2015 kohteeseen Wayback Machine , Euractiv. 2015-03-09
  9. ↑ Peter Spiegel Brysselissä ja Jim Brunsden Pariisissa. Hollande vetoaa epätavallisesti EU:n kollektiivisen puolustuksen artikkeliin - FT.com . M.ft.com (16. marraskuuta 2015). Haettu: 19. helmikuuta 2016.
  10. ↑ Lähde: CNNLisätty 1418 GMT (2218 HKT) 16. marraskuuta 2015. Francois Hollande: "Ranska on sodassa" - CNN Video . Edition.cnn.com (16. marraskuuta 2015). Käyttöpäivä: 19. helmikuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 5. maaliskuuta 2016.
  11. ↑ Euroopan komission puheenjohtaja vaati EU:n armeijan perustamista :: Politiikka :: RBC . Haettu 19. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 26. lokakuuta 2016.
  12. ↑ Saksan puolustusministeriö tuki ajatusta EU-armeijan perustamisesta :: Politiikka :: RBC . Haettu 19. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 2. marraskuuta 2017.
  13. ↑ Iso-Britannia vastusti yhdistyneen Euroopan armeijan luomista - Gazeta.Ru . Haettu 19. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 17. syyskuuta 2017.
  14. ↑ 1 2 Saksan puolustusministeriön päällikkö kielsi mahdollisuuden luoda EU-armeija :: Politiikka :: RBC . Haettu 19. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 10. lokakuuta 2017.
  15. ↑ Mogherini uskoo, että EU tarvitsee ammattiarmeijan Arkistoitu 13. toukokuuta 2018 Wayback Machine TASSissa, 11. toukokuuta 2018
  16. ↑ Macron ehdotti yleiseurooppalaisen armeijan arkistokopion luomista 7. marraskuuta 2018 Wayback Machinessa RIA Novosti, 6. marraskuuta 2018
  17. ↑ Macron ehdotti yleiseurooppalaisen armeijan luomista. Arkistokopio 7. marraskuuta 2018 TASS Wayback Machinessa , 6. marraskuuta 2018
  18. ↑ Turvallisuus ja puolustus : EU jatkaa yhteistä turvallisuutta ja puolustusta  . www.consilium.europa.eu . Haettu 18. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 18. toukokuuta 2021.
  19. ↑ Euroopan unionin johtajan sensaatiomainen puhe Arkistoitu 16. syyskuuta 2021 Wayback Machinessa EURONEWS, 15. syyskuuta 2021

Linkit