Kroatian kulttuuri

Kroatian kulttuurilla on pitkä historia : kroaatit ovat asuneet tällä alueella noin 14 vuosisataa, mutta sivilisaatioilla, jotka asuttivat tätä maata ennen heitä, oli tärkeä vaikutus Kroatian kulttuuriin.

Kroatian maantieteellinen sijainti eri kulttuurien risteyksessä määräsi sen kehityksen. Nykyisen Kroatian alue oli Länsi-Rooman ja Bysantin valtakuntien rajalla , lisäksi se sijaitsi Keski-Euroopan ja Välimeren rajalla [1] .

Illyrialaisella liikkeellä , joka syntyi 1800-luvun 30- ja 40-luvuilla, oli suuri merkitys Kroatian kulttuurin kehitykselle. Luotiin uusi kroatialainen ortografia sekä kroatialainen kirjallinen kieli (perustuu Shtokavian murteeseen). Kroatian kulttuuri kukoisti kaikilla sen aloilla.

Kroaattien kuuluisin panos moderniin kulttuuriin on solmio , joka on peräisin kroatialaisesta kravatista .

Muinainen kulttuuri

Kroatian alueella on paleoliittisen aikakauden muinaisia ​​monumentteja , jotka ovat yksinkertaisia ​​kivi- tai luuesineitä. Neandertalin luujäännöksiä löydettiin ( Vindian luola , lähellä Krapinaa ) [2] , jotka asuivat täällä 38 000 vuotta sitten.

Varhaisneoliittisia kulttuureja on löydetty Hvarista ja muilta Kroatian saarilta sekä mantereelta. Eneoliittia edustaa Vuchedolin kulttuuri .

Näiden maiden ensimmäiset asukkaat historiallisella ajanjaksolla olivat illyrialaiset ( dalmatialaiset ) heimot, jotka tunnistettiin Hallstatt-kulttuurin heimoihin (XII-V vuosisatoja eKr.) [3] .

Noin 4.  - 3. vuosisadalla eKr. nykyaikaisen Kroatian mannermaat kolonisoivat kelttiläiset heimot; ja Dalmatian rannikko ja saaret - kreikkalaisten toimesta . Uskotaan, että ensimmäisen kreikkalaisen siirtokunnan Dalmatian saarille perustivat Syrakusan siirtolaiset Visissä (Isse) 400-luvulla eKr. e. Lisäksi he perustivat Hvarin ( Pharos ) ja Korculan ( Corcyra Nigra ), näiden saarten kaupungit olivat kaupunkivaltioita ja melko eristyneitä.

Vaikka saarilla oli kreikkalaisia ​​siirtomaita , nykyisen Kroatian mannerosassa oli illyrialaisia ​​keskuksia. Heidän kulttuuriinsa vaikutti voimakkaasti kreikkalainen taide , jota se jäljitteli monin tavoin.

II vuosisadalla eKr. e. Kroatian alueen valloitti Rooma , ensin Istria ( 177 eKr. ) ja sitten muut maat. Roomalaiset [4] hallitsivat rannikkoaluetta ja muuttivat entiset linnoitukset kaupungeiksi. Istriassa , Liburniassa ja Dalmatiassa oli ainakin 30 kaupunkia , joiden asukkaat saivat Rooman kansalaisuuden . Parhaiten säilyneet roomalaiset katuverkot (decumanus/cardo) ovat Epetionissa ( Poreč ) ja Jaderissa ( Zadar ), kun taas parhaiten säilyneet roomalaisen kulttuurin muistomerkit sijaitsevat Polassa ( Pula ), mukaan lukien 2. vuosisadan amfiteatteri . uh..

Kolmannella vuosisadalla eKr. e. Dalmatian suurin (noin 40 000 asukasta) ja tärkein keskus oli Salonan kaupunki . Kaupungin lähellä Salonassa syntyneen keisari Diocletianus rakensi palatsinsa (noin 300 ), [5] jota pidettiin Rooman valtakunnan parhaiten säilyneenä palatsina. 4. vuosisadalla Salonasta tulee kaikkien Länsi-Balkanin kristittyjen keskus. Kaupunkiin pystytettiin lukuisia basilikoja ja kristillisiä hautausmaa, jopa paikallisia pyhimyksiä ilmestyi: St. Domnus ja St. Anastasius .

Yksi harvoista säilyneistä basilikoista, esimerkkejä varhaisesta Bysantin taiteesta Länsi-Euroopassa (lukuun ottamatta vastaavia Ravennassa ) on 6. vuosisadan Porečissa sijaitseva Eufrasiuksen basilika .

Varhaista keskiaikaa leimannut slaavien suuri muuttoliike alueelle, mukaan lukien nykyinen Kroatia, myös " pimeä keskiaika " jätti jälkensä näiden maiden kulttuuriin. Tänä aikana Adrianmeren rannikolle muodostui italialaisten kaupunkien ohella slaavilaisia ​​kaupunkeja, joista Venetsia otettiin mallina .

Merkittävä Kroatian renessanssin maalari, joka opiskeli Padovassa , oli Giorgio Schiavone (1433 tai 1436-1504).

Muistiinpanot

  1. ↑ Kulttuuri ja historia . Kroatian kansallinen matkailutoimisto. Haettu 4. toukokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 16. lokakuuta 2011.
  2. ↑ Neandertalin lukeminen kokonaan . Haettu 4. toukokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2015.
  3. ↑ Hallstattin kulttuurin kronologinen viitekehys ja paikalliset ryhmät . Haettu 4. toukokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2015.
  4. ↑ Roomalainen taide . Haettu 4. toukokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 26. marraskuuta 2005.
  5. ↑ C.Michael Hogan, "Diocletianuksen palatsi", The Megalithic Portal, A. Burnham toim., lokakuu. 6 , 2007 Haettu 4. toukokuuta 2015. Arkistoitu alkuperäisestä 1. huhtikuuta 2012.

Linkit