| Gagik-Hetumin terveyskeskus | |
|---|---|
| Գագիկ-Հեթումյան բժշկարան | |
| Gagik-Hetumin terveyskeskus | |
| Sivu "Healer of Gagik-Hetum", kädet. Mkhitarist-kirjaston nro 1281 ( Wien ) | |
| kirjoituspäivämäärä | X-XIII vuosisatoja |
| Alkuperäinen kieli | armenialainen |
| Maa | |
| Aihe | lääkettä |
| Alkuperäinen | armenialainen |
Gagik-Hetum lääketieteellinen kirja ( Arm. Գագիկ-Հեթումյան բժշկարան ) on keskiaikainen armenialainen lääketieteellinen kirja, joka on koottu 10.-1200-luvuilla. Yksi tärkeimmistä armenialaisen luonnontieteellisen kirjallisuuden teoksista. Se koostuu kolmesta osasta: 1) Anonyymi Ani-koulun lääketieteellinen kirja , 2) Lyhyt painos " Lohdutusta kuumeille ", 3) Kilikialaisen koulun anonyymi lääketieteellinen kirja . Kirjalla oli vahva vaikutus perinteisen armenialaisen lääketieteen kehitykseen , jälkiä sen vaikutuksesta on havaittavissa monissa myöhemmissä parantajissa.
Lääketieteellisen kirjan ensimmäinen osa, joka tunnetaan nimellä "Gagikin parantaja" ( Arm. Գագիկի բժշկարան ) tai "The Medicine of Gagik" ( Arm. Գագիկի դեղնկի դեղնատ դեղնան , suunnilleen samanaikaisesti "Canons. Nimettömän kirjoittajan mukaan kirja on kirjoitettu [comm 1] "voittajan kuningas Gagikin aikaan", jonka nykyajan tutkijat tunnistavat Gagik I Bagratuniin (989-1020) [comm 2] . Muinaisten ( Dioscorides , Hippokrates , Galen , Aristoteles , Asklepiades ja muut) parantajien tutkielmien ohella kirja sisälsi Anista peräisin olevien armenialaisten lääkäreiden teoksia. Itämaisten lääkäreiden, mukaan lukien Avicenna , nimiä tuskin mainitaan (nimi Ar-Razi löytyy vain kerran ), mutta Gagikin lääketieteellisen kirjan lähteiden joukossa oli epäilemättä islamilaisten parantajien teoksia. Jotkut tutkijat pitävät kirjoittajaa armenialaisena tiedemiehenä Grigor Magistrosina , joka oli kuuluisa muun muassa lääketieteestään. Jälkimmäisen kirjoitusten korotettu tyyli eroaa kuitenkin suuresti Gagikin lääketieteellisen kirjan yksinkertaisesta, puhekieltä lähellä olevasta keskiarmenian kielestä . Kasvitieteellinen terminologia koostuu pääosin armenialaisista sanoista, kun taas kreikkalaista termiä käytettäessä rinnakkain annetaan armenialainen nimi. Arabialaiset termit ovat suhteellisen harvinaisia. Arabilais-persialaisen terminologian vaikutus tuntuu vain muutamassa luvussa monimutkaisen koostumuksen lääkkeistä [comm 3] . Sitä pidetään Anin lääketieteellisen koulun mestariteoksena .
Pohjimmiltaan "The Gagik Medical Doctor" on omistettu farmakologialle ja dietetiikalle . Sisältää mielenkiintoista tietoa keskiajan armenialaisesta keittiöstä . Joten esimerkiksi luvussa "Koskien kaikenlaisia eläimiä ja kaloja" annetaan tietoa kuuluisasta armenialaisesta taimenesta , ja luvussa "Kaikista viljalajeista" kirjoittaja, viitaten ilmeisesti armenialaiseen lavashiin , kirjoittaa: ” Tonirissa paistettu leipä on maukkaampaa kuin leipomossa tai jollain muulla tavalla. Antiikin kreikkalainen oppi neljästä pääkosteudesta on esitetty pitkässä luvussa "Ihmisen luonnosta", joka sisältää laajoja otteita Asklepiaden kirjoituksista . Embryologialle omistetussa luvussa "Kuinka lapsi muodostuu kohdussa" annetaan arvokas kohta antiikin roomalaisen lääkärin demokraattien teoksesta, joka ei ole tullut meille. Yrttilääketieteessä Dioscoridesin teoksia , joita kirjoittaja käyttää luvuissa "Kasveista ja puista ja niiden hyödyllisistä ominaisuuksista", "Kaikista kasviöljyistä", "Kaikista vihanneksista ja yrteistä", "On kaikenlaisista mausteista", "Kaikista suitsukkeista", "Kaikista viljoista", "Kaikista hedelmistä". Yhteensä se koostuu 35 luvusta.
Kilikian painoksetGagikin lääketieteellistä kirjaa käytettiin laajasti Kilkian Armeniassa, ja siellä tehtiin uusia painotuksia ja laajoja lisäyksiä. Nimi "Gagik-Hetumin parantava klinikka" syntyi tällä hetkellä, ja se liittyy kahden pääasiakkaan - Hethum Lambronskyn ja Hethum Korikosskyn - nimiin .
1100-luvun lopulla yksi "Gagikin parantajan" käsikirjoituksista joutui prinssi Lambron Hethumin ( Nerses Lambronatsin veli ) käsiin, ja hän määräsi täydentämään sitä lyhyellä painoksella " Lohdutusta kuumeelle " . kirjoittanut Mkhitar Heratsi ja anonyymi lääketieteellinen tutkielma [comm 4] . Lisäksi Hetum ei ollut vain asiakas, vaan myös osallistui aktiivisesti editointiin. Kirjoittajat ovat sisällyttäneet 30 lukua "Comfort in Fevers" -kirjasta, joten ensimmäiset 16 kappaletta "yksipäiväkuumeista" on jätetty pois. Ilmeisesti toimittajat olivat hyvin perehtyneet lääketieteeseen, ja ymmärtäessään, että nämä "yhden päivän kuumeet" eroavat suuresti heikentävistä sairauksista, jotka ovat luonnostaan tarttuvia , he pitivät mahdollisena ohittaa ne. Kirjan kolmas osa oli anonyymi lääketieteellinen kirja, joka perustui arabilais-persialaisten ja kilikialaisten armenialaisten lääkäreiden töihin. Se sisältää jo viittauksia paitsi muinaisiin tiedemiehiin ( Hippokrates , Aristoteles , Galenus jne.), vaan myös kuuluisiin itämaisiin kirjailijoihin ( Ar-Razi , Ibn Sina ja muut). Tämä osa käsittelee lähes kaikkien tuolloin tunnettujen sairauksien etiopatogeneesiä , klinikkaa ja hoitoa koskevia kysymyksiä.
Noin vuosisataa myöhemmin, vuonna 1294, lääketieteellinen kirja kävi läpi toisen painoksen prinssi Korikos Hetum Patmichin määräyksestä . Hän määräsi tietyn Vard Mrtishetsin kirjoittamaan kirjan uudelleen. Uudelleenkirjoituksen aikana Ward teki kuitenkin sekä oman harkintansa mukaan että Hethum Patmichin käskystä leikkauksia ja muutoksia tekstiin.
Rakenne"Gagik-Hetumin lääketieteellinen kirja" sai nopeasti tunnustusta ja sitä jaettiin Armenian kirjakeskuksissa. Itse asiassa se on kilikialaisen armenialaisen lääketieteen tietosanakirja.
Viime aikoihin asti uskottiin, että koko teksti oli säilynyt vain kahdessa käsikirjoituksessa.
1980-luvulla löydettiin kaksi muuta käsikirjoitusta
Näiden käsikirjoitusten lisäksi kokonaisia lukuja "Gagik-Khetumin parantajasta" on lainattu kahdessa nimettömässä 1300-luvun lääketieteellisessä kirjassa ja tutkielmassa " Lääkäri Hovhannesin parantaja " (1438). Hänen kiistattoman vaikutuksensa alaisena kirjoitettiin myös Amirdovlat Amasiatsin Akhrabadinit (1459 ja 1481).
S. Vardanyan tutki perusteellisesti "Healer of Gagik-Hetum" materiaalia , hän omisti useita artikkeleita tälle työlle ja merkittävän osan väitöskirjastaan.
| Keskiaikainen armenialainen lääketiede | ||
|---|---|---|
| Kenraali |
| |
| Pääkoulut |
| |
| Proceedings |
| |
| Lääkärit |
| |