Leon Yan Pininsky | ||||
---|---|---|---|---|
Kreivi L. Pininskyn muotokuva. Huppu. K. Pokhvalsky | ||||
Syntymäaika | 8. maaliskuuta 1857 [1] [2] | |||
Syntymäpaikka | ||||
Kuolinpäivämäärä | 4. huhtikuuta 1938 [1] [2] (81-vuotias) | |||
Kuoleman paikka | ||||
Maa | ||||
Ammatti | valtiomies ja julkisuuden henkilö, Galician kuvernööri, diplomaatti , taidehistorioitsija, roomalaisen oikeuden professori, tohtori honoris causa , yliopiston rehtori Jan Casimir | |||
Isä | Leonard Pininski [d] | |||
Palkinnot ja palkinnot |
|
|||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Leon Jan Piniński ( puolalainen Leon Jan Piniński ; 8. maaliskuuta 1857 , Lviv - 4. huhtikuuta 1938 , ibid ) - kreivi, puolalainen valtiomies ja poliittinen hahmo, Galician kuvernööri , diplomaatti , taidehistorioitsija, roomalaisen oikeuden professori, tohtori honoris causa ja Jan Casimirin yliopiston rehtori Lvovissa (1928/1929). Puolan tiedeakatemian jäsen . Keräilijä. Maecenas.
Hän sai koulutuksen kotona, opiskeli lakia Lvivin yliopistossa. Sitten hän jatkoi opintojaan Leipzigin , Berliinin ja Wienin yliopistoissa .
Vuodesta 1891 - roomalaisen oikeuden professori Jan Casimir -yliopistossa Lvovissa.
Myöhemmin hän osallistui poliittiseen toimintaan. konservatiivinen . Vuosina 1889-1898 hänet valittiin Itävallan valtioneuvoston suurlähettilääksi (varajäseneksi) Wienissä. Vuosina 1894-1898 hän oli Galician seimin jäsen Lvovissa.
Vuosina 1898-1903 hän oli Itävallan Galician ja Lodomerian kuningaskunnan maakunnan kuvernööri . Hän taisteli tarmokkaasti ukrainalaista nationalismia ja sosialistista liikettä vastaan .
Vuonna 1903 hänet kutsuttiin pois virastaan, mutta hän säilytti elinikäisen jäsenyyden Itävallan ylähuoneessa.
Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä hän omistautui taiteelle ja keräilylle. Hän teki useita matkoja, joiden aikana hän kirjoitti parhaat tieteelliset teoksensa.
Hän lahjoitti Wawelille runsaita kokoelmia , mukaan lukien yli 350 maalausta, pääasiassa italialaisten ja hollantilaisten maalaustaiteen mestareiden Ossolineumin teoksia . Vuonna 1940 Leon Pininskyn kuoleman jälkeen jäänyt kokoelman osa kansallistettiin ja on nyt Lvivin taidegalleriassa .
Puolan itsenäistymisen jälkeen L. Pininsky palasi tieteelliseen toimintaan. Hän työskenteli roomalaisen oikeuden professorina Lvivin yliopistossa, vuosina 1928-1929 - yliopiston rehtorina. Hänelle myönnettiin Lvovin yliopiston kunniatohtori .
Kunniakansalaisille kaupungeille: Lviv , Drohobych , Tarnow , Nowy Sanch , Nowy Targ [3] , Jaslo .
Hän kuoli Lvovissa ja haudattiin Lychakivin hautausmaalle .
Lvivin yliopiston rehtorit | |
---|---|
Joseph II:n mukaan nimetty Lvivin yliopisto A. V. Betansky (1784/85) B. Borzaga (1785/86) B. Shiverek (1786/87) V. Vreha (1787/88) J. Wimmer (1788/89) J. Ambrose (1789/90) A. Capuano (1790/91) W. Gann (1791/92) J. A. de Potochki (1792/93) D. Z. Kefil (1793/94) W. Pressen (1794/95) J. Holfeld (1795/96) Anthony (Angelovich) (1796/97) S. Grzhembsky (1797/98) B. Shiverek (1798/99) Y. Sporck (1799/1800) K. Kitsky (1800/01) B. Borzaga (1801/02) F. Masoch (1802/03) J. Zemancek (1803/04) N. Skorodinsky (1804/05) F. Kodesh (1805) Lvivin lyseo J. Ambrose (1805/06) W. Pressen (1806/07) E. Echsner (1807/08) J. N. Hoffman (1808/09) Y. Arbter (1809/10) F. d. P. Neuhauser (1810/11) J. Golfeld (1811/12) A. Zeisl (1812/13) M. A. Füger (1813/14) F. Babel von Fronsberg (1814/15) F. Kodesh (1815/16 ja 1816/17) Francis II Lvivin yliopisto A. A. Ankvich (1817/18) J. Winivarter (1818/19) F. Stecher (1819/20) J. Gütter (1820/21) M. Grinevetsky (1821/22) M. A. Füger (1822/23) P. Krausnecker (1823/24) J. Mauss (1824/25) F. K. Zakharjasevich (1825/26) F. Polberg (1826/27) F. Masoch (1827/28) N. Napadievitš (1828/29) Venedikt Levitsky (1829/30) K. Krauss (1830/31) V. Zherdinsky (1831/32) A. Kunzek (1832/33) O. Krinitsky (1833/34) J. Dobzhansky (1834/35) F. d. P. Neuhauser (1835/36) J. Stieber (1836/37) M. Barvinsky (1837/38) A. Geimberger (1838/39) F. Babel von Fronsberg (1839/40) E. Golzgetan (1840/41) Y. Gerovsky (1841/42) J. Reiner (1842/43) K. Stransky (1843/44) A. Pfeiffer (1844/45) A. Manastirsky (1845/46) F. Tuna (1846/47) B. Wagner (1847/48) C. Tangle (1848/49) S. Tichinsky (1849/50) F. Kotter (1850/51) J. Mauss (1851/52) K. Zhmigrodsky (1852/53) E. Gerbst (1853/54) I. Lemokh (1854/55) O. Krinitsky (1855/56) J. Pazdera (1856/57) A. Wacholz (1857/58) O. Krinitsky (1858/59) A. Fangor (1859/60) Grigori (Jakhimovitš) (1860/61) L. Malinovsky (1861/62) F. Rulf (1862/63) J. Holovatsky (1863/64) L. Soletsky (1864/65) E. More (1865/66) W. Kergel (1866/67) I. Delkevich (1867/68) F. Rulf (1868/69) G. Schmidt (1869/70) F. Kostek (1870/71) F. Kotter (1871/72) A. Maletsky (1872/73) A. Filjarski (1873/74) M. Kabat (1874/75) E. Cherkavsky (1875/78 ja 1876/77) Z. Venclevsky (1877/78) L. f. Bilinsky (1878/79) K. Liske (1879/80) K. Sarnicki (1880/81) L. Pentak (1881/82) B. L. Radzishevsky (1882/83) E. Rittner (1883/84) L. Kloss (1884/85) L. Zhmurko (1885/86) T. Z. Pilatus (1886/87) E. Cherkavsky (1887/88) L. Pentak (1888/89) K. Sarnicki (1889/90) T. Stanetsky (1890/91) R. Pilatus (1891) A. Balasits (1891/92) M. Palivoda (1892/93) L. Tsviklinsky (1893/94) T. Wojciechowski (1894/95) O. M. Balzer (1895/96) I. Komarnitsky (1896/97) A. Reman (1897/98) G. Kady (1898/99) V. Abraham (1899/1900) B. Kruchkevich (1900/01) L. Ridiger (1901/02) V. Okhenkovsky (1902/03) J. Fialek (1903/04) A. Kalina (1904) Y. Puzina (1904/05) V. Gluzinsky (1905/06) B. Dembinsky (1907/08) A. Mars (1908/09) S. Glombinsky (1909/1010) B. Yashovsky (1910/11) L. Finkel (1911/12) A. Beck (1912/13) S. Stazhinsky (1913/14) K. Tvardovsky (1914/17) C. Weiss (1917/18) Jan Casimir Lvivin yliopisto A.S. Yurash (1918/1919) A. Galban (1919/20) E. Mahek (1920/21) J. Kasprowicz (1921/22) S. Narayevsky (1922/23) Y. Makarevitš (1923/24) V. Seradsky (1924/25) E. Porembovich (1925/26) I. Semiradsky (1926/27) A. Gertsman (1927/28) L. Pininsky (1928/29) S. Witkowski (1930/31) S. Krzemenevsky (1931/32) A. Gertsman (1932/33) G. Galban (1933/34) Ya. Chekanovsky (1935/36) S. Kulchinsky (1936-38) E. Bulanda (1938/39) R. Longchamp de Berrier (1939) Ivan Franko Lvivin osavaltion yliopisto M. I. Marchenko (1939/40) G. S. Bychenko (1940/41) V. I. Simovich (1941) N. N. Pashe-Ozersky (1944) I. I. Belyakevich (1944/48) G. N. Savin (1948/51) E. K. Lazarenko (1951/63) N. G. Maksimovich (1963/81) V. P. Chugaev (1981/90) I. A. Vakarchuk (1990/2007) V. S. Vysochansky (2007/10) I. A. Vakarchuk (2010/13) V. P. Melnik (vuodesta 2014) |
![]() | ||||
---|---|---|---|---|
|