Kaunis kaukana

"Kaunis kaukana"  on suosittu ilmaus venäjän kielessä . N. V. Gogol käytti ensimmäisen kerran runossa " Kuolleet sielut " (1842). Ilmaisua käytetään leikkisänä, joskus ironisena osoituksena vaurauden paikasta, jossa ihminen, joka ei rasita rutiineja, lepää, viettää huoletonta, huolimatonta, joutilasta elämäntapaa [1] .

Termin historia

"Dead Souls" on kirjoittanut kirjailija enimmäkseen ulkomailla, pääasiassa Italiassa ja Saksassa , mutta myös Ranskassa , Sveitsissä ja Itävallassa . Yhdessä Dead Souls -kirjan ensimmäisen osan XI luvun runon lyyrisessä poikkeamassa kirjoittaja huudahtaa: "Rus! Rus! Näen sinut ihanasta, kauniista kaukaa , näen sinut. Nämä rivit kirjoitti kirjailija Italiassa, Gogol rakasti Italiaa ja kutsui sitä toiseksi kotikseen [2] [3] .

Ihmeellinen "kaukana" siitä, missä Gogol maalaa hengellistynyttä Venäjää, on ennen kaikkea Italia, Rafaelin syntymäpaikka, jota hän jumaloi ja jota Shishmatovin runossa "Pietari Suuri" kehotettiin kuvaamaan kaikessa autuaassaan. Venäjän maiseman loisto, herännyt luovaan elämään ja voittoon vihollisista

- M. Ya. Weiskopf , "Gogolin juoni. Morfologia. Ideologia. Konteksti". - M .: Radiks, 1993 - s. 410.

Samanaikaisesti 1830-luvun lopulla kirjailija koki monimutkaisia, ristiriitaisia ​​tunteita Venäjää kohtaan. Venäjä houkutteli ja karkoitti samaan aikaan: ”Sydämeni on kuitenkin venäläinen. Vaikka Pietaria ajatellen huurre kulkee ihoni yli ja ihoni lävistää läpi ja läpi kauhea kosteus ja sumuinen ilmapiiri; <...> Tässä olisin ehkä taas vihainen - ja hyvin vahvasti - rakkaalle Venäjälleni, jota kohtaan vihainen taipumukseni alkaa jo heikentyä, ja ilman vihaa - tiedäthän - voit sanoa hieman: vasta kun olet vihainen, totuus kerrotaan. Gogol kirjoitti Pariisista näin : ""Kuolleet" virtaavat vilkkaasti, raikkaampana ja voimakkaammin kuin Veveyssä , ja minusta tuntuu aivan kuin olisin Venäjällä: edessäni ovat kaikki meidän, maanomistajamme, virkailijamme. , upseerimme, talonpojamme, mökkimme, sanalla sanoen koko ortodoksinen Venäjä. Minä jopa nauran, kun ajattelen kirjoittavani "Dead Souls" Pariisissa" [4] .

Viestilauseena sitä käytti ensin V. G. Belinsky polemiikassa itse N. V. Gogolia vastaan. Salzbrunnissa ollessaan Belinsky hyökkäsi Gogolia vastaan ​​3. (15.) heinäkuuta 1847 päivätyllä vihaisella kirjeellä , joka koski Gogolin samana vuonna julkaistua publicistista kirjaa " Valittuja kohtia kirjeenvaihdosta ystävien kanssa ": "... Olet tottunut katsomaan Venäjä niin monen vuoden ajan Kauniistasi on kaukana , mutta tiedetään, ettei mikään ole helpompaa kuin nähdä esineitä kaukaa sellaisina kuin haluamme ne nähdä; koska olet tässä kauniissa kaukana , elät sille täysin vieraana, itsessäsi, itsessäsi..." [5]  

M. I. Mikhelsonin "Suuressa selittävässä fraseologisessa sanakirjassa" vuonna 1904 ilmaus "kaunis kaunis" tulkitaan allegoriseksi viittaukseksi rumaa, vastakohtaa "kaunis kaukaa" - lähelle. Journalististen puheiden yhteydessä tämä oli usein vihje Venäjälle . Boleslav Markevitšin kirjassa "Types of the Past" (1867), osassa 2, luku. 1: "Venäjällä? Armahda, suuri tapahtuma tapahtui helmikuun 19. päivänä ! Vai eivätkö uutiset saavuttaneet kaunista Dalekiasi , rakas ystävä? [6] M.E. Saltykov-Shchedrin kirjassa "Lords of Tashkent" (1869-1872): " "Mais vendez donc cette maudite Tarakanikha qui ne vaut rien et qui ne nous est qu'a charge!" , hän kirjoitti lakkaamatta yhdelle hänen serkkunsa , joka tarkkaili "kauniista kaukaa" hänen ja hänen edesmenneen aviomiehensä omaisuutta" [7] [8] . Golos -sanomalehden anonyymi kolumnisti kirjoitti arvostelussaan I. S. Turgenevin tarinasta " Savu ": "Herra Turgenev ei katso rakkaudella Venäjää "kauniista kaukaa" , hän pyyhkii sen halveksuen sieltä!" [9]

Vähitellen sana "kauniista kaukaa" muodostuu yleiseksi kirjalliseksi kliseeksi , kun kuvataan siirtolaisten elämää. Joten Yu. V. Lebedev I. S. Turgenevin elämäkerrassa sarjassa " Merkittävien ihmisten elämä " kirjoittaa toistuvasti: "Etäältä, kauniilta etäisyydeltä Turgenev näkee Venäjän yhdessä kuvassa, joka yhdistää kokonaisuuden vaihtelevia vaikutelmia ja muistoja”; "ja nyt Turgenev kauniin etäisyyden päästä yrittää auttaa ystävää"; "Turgenev edusti kansallista iloitsemista kauniista kaukaa "; "Mitä sinä teet? Mitä hän tekee? Hän kirjoittaa venäläisistä ihmisistä kauniista kaukaa . " [9] .

Elokuvallisesti vastaanottoa "kauniista kaukaa" ilmensi ohjaaja Andrei Tarkovski , joka Gogolin tavoin: "rakasti Italiaa kovasti; hän oli pahoillaan siitä, että italialaiset eivät useinkaan ymmärrä maataan, tätä Eedenin viimeistä nurkkaa . Jos hän ajatteli lännessä elämänsä alussa pääasiassa Venäjää, niin viime aikoina hän on jakanut sielunsa Venäjän ja Italian välillä. Elokuvan " Nostalgia " (1983) lopussa ohjaaja rakentaa kehyksen siten, että San Galganon luostarin goottilaisen kirkon raunioilla nostalginen sankari on venäläinen mökki, venäläiset maisemat jne. [10] Elokuvakriitikko Maya Turovskaja uskoo, että Andrei Tarkovski elokuvassaan Elokuva perustui kuvaan Gogolin "kauniista kaukaisesta": "Itse asiassa elokuvassa ei ole italialaisia ​​kaunokaisia. Kuvasta puuttuu hämmästyttävän Gogolin paatos kauniista kaukaisesta . Ei vain turistien avoimuus, joka olisi ikään kuin ymmärrettävää ensimmäisellä tapaamisella bella Italian kanssa, vaan myös etelän luonnon luonnollinen ylellisyys ja etelän ihmisjoukko. Itse asiassa Gogolin paatos ei sulkenut pois monimutkaisempaa käsitystä ilmauksesta "kauniista kaukaa", mukaan lukien itseironinen [11] .

Moderni tulkinta

Yuri Entin, "Kaunis kaukaa"

Kaukana kaunis, älä ole julma minulle,
älä ole julma minulle, älä ole julma.
Puhtaalta lähteeltä kauniiseen kaukaiseen,
aloitan matkani kauniiseen kaukaiseen.

Vuonna 1985 Juri Entin kirjoitti kappaleen " Kaunis kaukana " tekstin Jevgeni Krylatovin musiikkiin elokuvaan " Vieras tulevaisuudesta ". Vuonna 2001 julkaistiin ryhmän " Adventures of Electronics " debyyttialbumi " Beautiful Far Away ", jonka nimi juontaa juurensa Jevgeni Krylatovin kappaleeseen. Juri Entinin runon yhteydessä ilmaisu "kaunis kaunis" pohditaan uudelleen toisessa mielessä: ei leikkisänä nimityksenä rauhallisen onnelliselle luonnonkulmalle, idylliselle Arcadialle , vaan filosofisena nimityksenä ihmiskunnan tulevaisuudesta, mysteeristä. ja väistämätön [12] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Vadim Serov  Kauniista kaukaisesta arkistokopiosta , joka on päivätty 13. huhtikuuta 2016 Wayback Machinessa // Encyclopedic Dictionary of Winged Words and Expressions. - Moskova: Kustantaja: LLC Kustantaja "Lokid-Press". 2005. ISBN 5-320-00323-4
  2. ↑ Gogol N. V. Kirje Žukovski V. A.:lle, 30. lokakuuta (uusi tyyli) 1837 Rooma Arkistokopio 13. maaliskuuta 2017 Wayback Machinessa // Gogol N. V. Täydelliset teokset: [14 osassa ] / Neuvostoliiton tiedeakatemia. In-t rus. palaa. (Pushkin. Talo). - [M.; L.]: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, [1937-1952]. T. 11. Letters, 1836-1841 / Toim. N. F. Belchikov, N. I. Mordovchenko, B. V. Tomashevsky. - 1952. - S. 111-112
  3. ↑ Gogol N.V. Kirje Balabinalta M.P., huhtikuu 1838. Rooman arkistokopio, päivätty 20. huhtikuuta 2017 Wayback Machinessa // Gogol N.V. Complete Works: [14 nidettä] / Neuvostoliiton tiedeakatemia. In-t rus. palaa. (Pushkin. Talo). - [M.; L.]: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, [1937-1952]. T. 11. Letters, 1836-1841 / Toim. N. F. Belchikov, N. I. Mordovchenko, B. V. Tomashevsky. - 1952. - S. 140-147.
  4. ↑ Gogol N. V. Kirje Žukovski V. A.:lle, 12. marraskuuta (uusi tyyli) 1836 Pariisi Arkistokopio 13. maaliskuuta 2017 Wayback Machinessa // Gogol N. V. Täydelliset teokset: [14 osassa ] / Neuvostoliiton tiedeakatemia. In-t rus. palaa. (Pushkin. Talo). - [M.; L.]: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, [1937-1952]. T. 11. Letters, 1836-1841 / Toim. N. F. Belchikov, N. I. Mordovchenko, B. V. Tomashevsky. - 1952. - S. 73-76
  5. ↑ Belinsky V. G. Kirje N. V. Gogolille, päivätty 15./3. heinäkuuta 1847. Arkistokopio, päivätty 28. lokakuuta 2014 Wayback Machinessa // Gogol N. V. Täydelliset teokset: 14 nidettä / Neuvostoliiton tiedeakatemia. In-t rus. palaa. (Pushkin. Talo). - M.; L.: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo, 1937-1952. T. 8. Artikkelit. - 1952. - S. 500-510.
  6. ↑ Mikhelson M.I. Verkkosanakirjat ( linkki, jota ei voi käyttää) . Suuri selittävä-fraseologinen sanakirja . Haettu 7. maaliskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 20. syyskuuta 2016. 
  7. ↑ Ashukin N. S., Ashukina M. G. Kauniista kaukaa // Siivekkäät sanat (kirjalliset lainaukset, kuvaannolliset ilmaisut) . - M .  : Gospolitizdat, 1966.
  8. ↑ Saltykov-Shchedrin M.E. Tashkentin herrat. Kuvia käytöstavoista. (1869-1872). // Kerätyt teokset. 20 osaa. Osa 10. - M .: Kaunokirjallisuus, 1970. - s. 90.
  9. ↑ 1 2 Lebedev, 1990 .
  10. ↑ Pedicone Paola. Andrei Tarkovskin Italia // Matka ja lepo. - 1998. - Nro 3.
  11. ↑ Turovskaja, 1991 , s. 155.
  12. ↑ Kozhemyakin V. Jevgeni Krylatov. Kohtalon keilassa // Argumentteja ja faktoja: AiF Moscow, nro 16 (458), 17.4.2002.

Kirjallisuus