Samankaltaisuus

Samankaltaisuus  on euklidisen avaruuden muunnos , jossa mille tahansa kahdelle pisteelle ja niiden kuville on relaatio , jollekin kiinteälle , jota kutsutaan samankaltaisuuskertoimeksi .

Samankaltaisuuden käsite määritellään samalla tavalla metrisille avaruksille, Riemannin avaruksille (katso kohta Yleistykset ).

Historia

Samanlaisia ​​lukuja pidettiin muinaisessa Kreikassa 5.-4. vuosisadalla eKr.; ne esiintyvät Hippokrateen Khioksen kirjoituksissa , Tarentumin Arkhytasen , Knidoksen Eudoxuksen kirjoituksissa ja Eukleideen elementtien kirjassa VI .

Erikoistapaukset

Aiheeseen liittyvät määritelmät

Samankaltaisuusmenetelmä

Kuvioiden samankaltaisuutta sovelletaan monien rakennusongelmien ratkaisuun .

Samankaltaisuusmenetelmä koostuu siitä, että käyttämällä jotakin ongelman dataa ensin rakennetaan halutun kaltainen kuvio ja siirrytään sitten haluttuun. Tämä menetelmä on erityisen kätevä, kun vain yksi määrä on pituus ja kaikki muut suureet ovat joko kulmia tai viivojen suhteita.

Klassinen esimerkki samankaltaisuusongelmasta on ympyrän rakentaminen, joka tangentti tietyn kulman kahta sivua ja kulkee tietyn pisteen läpi. [yksi]

Ominaisuudet

Yleistykset

Samankaltaisuus määritellään samalla tavalla (yllä mainitut ominaisuudet säilyttäen) 3-ulotteisessa euklidisessa avaruudessa sekä n-ulotteisessa euklidisessa ja pseudoeuklidisessa avaruudessa .

Metrisissä avaruudessa sekä -ulotteisissa Riemann- , pseudo-Riemannin- ja Finsler - avaruuksissa samankaltaisuus määritellään muunnokseksi, joka vie avaruuden metriikan itseensä vakiotekijään asti.

Kaikkien n-ulotteisen euklidisen, pseudoeuklidisen, Riemannin, pseudo-Riemannin tai Finsler-avaruuden yhtäläisyyksien joukko muodostaa Lie-muunnosten ryhmän , jota kutsutaan vastaavan avaruuden samanlaisten (homoteettisten) muunnosten ryhmäksi. Jokaisessa tämän tyyppisessä avaruudessa samankaltaisten Lie-muunnosten -termiryhmä sisältää -termi normaalin liikkeiden aliryhmän .

Katso myös

Muistiinpanot

  1. A. P. Kiselev . Perusgeometria / toimittanut N. A. Glagolev . – 1938.

Linkit