Suomen saamelaisilla on yleisiä kolme saamen kieltä - inari-saame (inari), koltta-saame (itäsaame) ja pohjoissaame (pohjoisaame, pohjoissaame). Kuusamon lähistöllä sijaitsevissa saamelaiskylissä puhuttiin toista saamen kieltä - kemisaamea , mutta tämä kieli kuoli jo 1800- luvulla .
Lainsäädännöllisesti saamen kieltä Suomessa pidetään yleensä yhtenä kielenä, jossa on useita murteita, kun taas monet tiedemiehet ja kansainväliset järjestöt puhuvat yhdeksää itsenäistä saamen kieltä, joita puhutaan neljässä maassa.
Saamelaisia on Suomessa vuoden 2009 eduskuntakyselyn tietojen mukaan yhteensä 9350 henkilöä. Merkittävä osa saamelaisista - 55 % (n. 5150 henkilöä) - asuu saamelaisalueen ulkopuolella ; nuoremman sukupolven joukossa tämä prosenttiosuus on vielä korkeampi - alle 45-vuotiailla noin 68 % (2007 data), ja alle 10-vuotiailla saamelaisalueen ulkopuolella asuvia on noin 70 % [1 ] . saamenkielisiä on Suomessa paljon vähemmän kuin saamelaissyntyisiä , sillä merkittävä osa saamelaisista ei osaa yhtään saamen kieliä.
Pohjoissaamen kielen puhujien määrä vaihtelee 1700:sta [2] 2000:een (70-80 % Suomen saamen kielten kokonaispuhujista [3] ), koltan saamenkielisiä noin 400 äidinkielenään puhuvaa. [4] , Inarinsaamelainen - 300 [5] - 400 henkilöstä ( Inarin kylässä ).
Suurin osa Suomen saamelaisista osaa jossain määrin suomen kieltä ja vähäisemmässä määrin Suomen toista virallista kieltä - ruotsia .
Nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisväestöllä on oikeus säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan . Samassa perustuslain pykälässä vahvistetaan saamelaisten oikeus käyttää kieltään hallituksessa [6] .
Pohjois- Suomessa on erityinen alueellinen kokonaisuus, Suomen saamelaisalue , jonka alueella saamelaisilla on Suomen perustuslain 121 §:n mukaan kulttuurinen ja kielellinen itsehallinto [6] .
Suomen saamelaiseen alueeseen kuuluvat Inarin , Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa (kaikki kunnat ovat osa Lapin maakuntaa ). Alueella asuu noin 60 % Suomen koko saamelaisväestöstä , joka vaihtelee eri lähteiden mukaan seitsemästä yhdeksään ja puoleentuhanteen (saamelaisseudun väestöstä suurin osa on suomalaisia ).
Euroopan neuvosto totesi huhtikuussa 2011 vähemmistökieliraportissaan, että Suomessa on merkittäviä puutteita vähemmistökielten käyttöä säätelevän lainsäädännön toimeenpanossa. Saamenkielisillä kansalaisilla, vaikka heillä onkin voimassa olevan lain mukaan oikeus kommunikoida äidinkielellään valtion ja kunnallisissa laitoksissa (esim. poliisissa, poliklinikalla), se ei kuitenkaan usein ole mahdollista, koska monien tällaisten laitosten työntekijät eivät osaa hyvin saamen kieliä edes niissä kunnissa, jotka ovat virallisesti kaksikielisiä. Samassa raportissa Euroopan neuvosto suositteli Suomea parantamaan saamen kielten opetusta [7] .
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin syyskuussa 2011 lausuman mukaan saamen kielet ovat Suomessa uhanalaisia. Samankaltaista näkemystä tästä ongelmasta on myös saamelaiskäräjien edustajat , joiden edustajat pitävät valtion pyrkimyksiä saamen kielten säilyttämiseksi riittämättöminä, huomioivat inhimillisten ja aineellisten resurssien puutteen, mukaan lukien koulutus- ja metodologiset materiaalit. Samalla eduskunnan johto suhtautuu varsin myönteisesti Jyrki Kataisen ministerikabinetin 22.6.2011 hyväksymän ohjelman saamelaisasioihin omistettuihin kohtiin, sillä suurin osa saamelaisten vaatimuksista oli heijastuu niissä. Ohjelmassa todetaan erityisesti, että Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää vuoden 2011 loppuun mennessä saamen kielten elvyttämisohjelman [8] , tämä työ tehdään saamelaiskäräjien aloitteesta. Suomesta . Kataisen hallituksen 17.6.2011 julkaistussa hallitusohjelmassa sanotaan, että hallitus sitoutuu toteuttamaan saamen kielen elvytysohjelman ja sen aineellisen tuen. Hallitusohjelmaan sisältyi myös säännös saamelaisten kielellisistä oikeuksista; erityisesti ohjelmassa sanotaan, että valtio ottaa vastuunsa sosiaaliturvasta ja saamenkielisten sairaanhoitopalvelujen tarjoamisesta [9] .
Tällä hetkellä Suomessa useissa saamelaisalueen päiväkodeissa ja kouluissa saamen kieliä opiskellaan " kielipesä " -metodologialla . Tämän järjestelmän yleinen ajatus on, että sekä oppiminen että kommunikointi lasten välillä ja opettajien kanssa tapahtuvat täysin kielen uppoutuessa opiskeluun. Saamelaisalueen esikouluissa, joissa tätä järjestelmää sovelletaan, lapset puhuvat vain saamea. Inari-saamelais- ja koltta -saamelaiskouluissa koulun nolla-, ensimmäisellä ja toisella luokalla opetus tapahtuu myös vain saamen kielellä, sitten vähitellen osa aineita aletaan opettaa suomeksi ; kuudennella luokalla suomenkielisten oppiaineiden määrä on noin puolet kokonaismäärästä; Yleisesti ottaen aineiden opettamisessa näillä kielillä on kuitenkin merkittäviä vaikeuksia opettajien ja opetusmateriaalin puutteen vuoksi. Pohjoissaame on Suomessa yleisempää kuin inarinsaame ja kolttasaame, joten pohjoissaamelaiskouluissa opetus tapahtuu yleensä siinä luokilta 0-9 lähes kaikissa aineissa; siellä on myös pohjoissaameksi opetettuja lukioita (joihin opiskelijat tulevat yhdeksännen luokan jälkeen) [8] .
Saamelaisalueen kielipesäohjelman johtaja Annika Pasasen mukaan vähemmistökielten säilyttäminen ja elvyttäminen on mahdollista vain, jos tätä menetelmää sovelletaan sekä esikouluissa että kouluissa. Pasanen uskoo, että saamen kielten tilannetta Suomessa voidaan kutsua varsin hyväksi, varsinkin Venäjään verrattuna , sillä lapsilla, vaikka heillä ei olisikaan mahdollisuutta oppia kieltä kotona, on tämä mahdollisuus päiväkodissa ja sitten klo. koulussa, vaikka kieltä käytetään opetuksessa, se on juuri kommunikointikieltä, ei vain oppimista [8] .
Vuonna 2011 Suomessa alkoi uusien saamenkielisten matematiikan oppikirjojen julkaisu, ne ovat WSOY -kustantajan käännöksiä vastaavista suomenkielisistä oppikirjoista . Erityisesti joulukuussa 2012 julkaistiin kolme uutta inarinsaamenkielistä matematiikan oppikirjaa [10] .
Suomessa on useita saamenkielisiä aikakaus- ja sanomalehtiä .
Vuodesta 1947 lähtien valtakunnallinen yleisradio Oy (YLE) aloitti saamenkieliset lähetykset ; nyt saamelaisradio, YLE Sámi Radio , on yksi YLE :n osastoista , joka lähettää saamenkielisiä lähetyksiä Lapin läänin saamelaisyhteisöissä , Rovaniemellä (läänin pääkaupunki) sekä Internetin kautta. YLEn saamelaispalvelu on mukana myös pohjoissaamenkielisten tv-uutislähetysten tekemisessä Ođđasat , joka on YLEn ja Norjan ja Ruotsin televisioyhtiöiden yhteistuotanto .
Euroopan neuvosto suositteli raportissaan vuonna 2011, että Suomi tukisi enemmän suomalaista saamenkielistä mediaa [7] .
TV- ja radioyhtiö Yle aloitti 2.12.2013 saamenkielisten tv-uutisten lähettämisen ( Yle Ođđasat ); lähetys uudesta tv-studiosta Inarissa . Ensimmäisessä uutislähetyksessä puhe lähetettiin kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä - pohjoissaameksi , inarinsaameksi ja koltan saameksi . Yle Ođđasatin viisiminuuttiset jaksot on suunniteltu ilmestyvän päivittäin keskipäivällä Yle TV1 :llä suomenkielisinä tekstitetyinä [11] [12] [13] .