Suomessa asuvat saamelaiset ovat osa saamelaisia , joka on yksi Suomen kansallisista vähemmistöistä .
Saamelaisten määrää Suomessa on arvioitu eri tavoin, mikä johtuu ensisijaisesti laskentamenetelmien eroista: luvut on annettu 6 tuhannesta [1] , 8 tuhannesta [2] ; Eduskunnan edustajan Janne Seurujärven Suomen hallitukselle esittämän kirjallisen pyynnön nro 20/2009 tietojen mukaan suomen saamelaisia on yhteensä 9350 henkilöä [3] . Suurin osa Suomen saamelaisista asuu Lapin läänissä [2] . Saamelaiset nauttivat Suomessa kulttuuriautonomiaa [2] , valtio osoittaa varoja saamelaisen kulttuurin ylläpitämiseen ja kehittämiseen .
Eduskuntoon valittiin vuonna 2007 ensimmäistä kertaa saamelaisväestön edustaja ( Janne Antero Seurujärvi ) [4] .
Saamelaiset asettuivat nyky-Suomen alueelle noin 10 tuhatta vuotta sitten, eli paljon aikaisemmin kuin ne heimot, jotka myöhemmin muodostivat yhteisön nimeltä suomalaiset .
Suomalaisten ja karjalaisten kolonisaation leviäessä Etelä -Suomeen ja Karjalaan saamelaiset muuttivat vähitellen pohjoisemmaksi. Pikkuhiljaa siirryttiin kotipeuran kasvattamiseen , mutta tämä viljelytapa tuli saamelaisten elämän kannalta välttämättömäksi vasta 1500-luvulla .
Jo 1900-luvulla saamelaiset yritettiin pakottaa eroon kielestään ja kulttuuristaan. Kouluja rangaistiin saamen kielen puhumisesta ja lapset erotettiin perheistään hostellissa. Valitettavasti tuon ajan rasismi ja syrjivät asenteet näkyvät edelleen suomalaisessa yhteiskunnassa.
Nykyisen perustuslain 17 §:n mukaan saamelaisväestöllä on oikeus säilyttää ja kehittää kieltään ja kulttuuriaan . Samassa perustuslain pykälässä vahvistetaan saamelaisten oikeus käyttää kieltään hallituksessa [5] .
Suomen saamelaisalue, myös saamelaisten kotiseutu ja saamelaisten kotiseutu, on Pohjois- Suomessa sijaitseva alue , jossa saamelaisilla on tämän maan perustuslain 121 § :n mukaan kulttuurinen ja kielellinen itsehallinto [5] . Suomen saamelaiseen alueeseen kuuluvat Inarin , Utsjoen ja Enontekiön kunnat sekä Sodankylän kunnan pohjoisosa (kaikki kunnat ovat osa Lapin maakuntaa ).
Vuoden 2009 eduskuntatutkimuksen tietojen mukaan Suomen saamelaisten kokonaismäärästä (9350 henkilöä) merkittävä osa - 55 % (n. 5150 henkilöä) - asuu saamelaisalueen ulkopuolella; nuoremmalla sukupolvella tämä prosenttiosuus on vielä korkeampi - alle 45-vuotiailla noin 68 % (2007 data) ja alle 10-vuotiailla saamelaisalueen ulkopuolella asuvia noin 70 % [3 ] . Suurin osa saamelaisalueen väestöstä on suomalaisia .
Nyky-Suomen alueella on yleisiä kolme saamen kieltä - inarinsaamen kieli (300-400 äidinkielenään puhuvaa), pohjoissaamen kieli (noin 2000 äidinkielenään puhuvaa) ja koltta-saameen kieli (noin 400 äidinkielenään puhuvaa ). ), jossa saamelaisten kokonaismääräksi arvioidaan 6 tuhatta ihmistä. [6] Saamenkieliä opetetaan monissa saamelaisalueen päiväkodeissa ja kouluissa , ja saamen kielten säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi on erilaisia ohjelmia. Suomen saamelaisväestön oikeus kielensä säilyttämiseen ja kehittämiseen on kirjattu maan perustuslakiin ja muihin säädöksiin. Samaan aikaan saamen kielet Suomessa ovat edelleen sukupuuttoon kuolemisen uhan alla, tämän totesi erityisesti syyskuussa 2011 Suomen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson [7] .
Inarin kylässä , samannimisen kunnan hallintokeskuksessa , sijaitsee Siidan Messukeskus , jonka puitteissa toimii vuonna 1959 perustettu saamelaismuseo. Saamelaismuseon tavoitteena on ylläpitää saamelaisten identiteettiä ja kulttuurista itsetuntoa, olla "elävän saamelaiskulttuurin lähde" [8] .
Vuoden 2013 alussa ilmestyi kirja "Suomen saamelainen. Tapaamisia 1896-1953" professori Veli-Pekka Lehtola [9] .
Saamelaisten kansallispäiväVuodesta 2004 lähtien Suomessa on vietetty virallista vapaapäivää 6. helmikuuta, kansallista saamelaisten päivää (muissa saamelaisten asuinmaissa, Norjassa , Ruotsissa ja Venäjällä vietetään kansainvälistä saamelaisten päivää tänä päivänä). Tämä juhla liittyy helmikuun 6. päivän 1917 tapahtumiin, jolloin Norjassa pidettiin ensimmäinen koko saamelaiskokous [2] .
SayosTammikuussa 2012 Inarin kylässä aloitti toimintansa saamelaiskulttuurikeskus Sajos (Inari-Sami. Sajos) , josta tuli Pohjois -Lapin suurin toimistokeskus . Täällä toimii Saamelaiskäräjät ja monet muut laitokset ja järjestöt , mukaan lukien Inarikunnan hallinto, Saamelaisarkisto ( Pohjoissaamelainen arkiiva ), Saamelaisradiopalvelu ( Sami girjerádju ), Inarinsaamen kielten oppimiskeskus ( Anarâškielâ ). servi rs ), saamelaisten käsityöt ( Sámi duodji ) [10] [11] . Keskuksen viralliset avajaiset pidettiin 3. huhtikuuta 2012 , ja se ajoitettiin Saamelaiskäräjien uuden kokouksen istunnon avajaisiin; molempiin tilaisuuksiin osallistui presidentti Sauli Niinistö [12] .
Nykyisen saamelaiskäräjien edeltäjä oli 9.11.1973 lailla perustettu saamelaisedustuskunta Saamelaisvaltuuskunta , josta tuli maailman ensimmäinen saamelaispoliittinen toimielin.
Saamelaiskäräjät on nykyisessä organisaatiomuodossaan ollut olemassa vuodesta 1996. Se toimii "Saamelaiskäräjien lain" pohjalta, jonka tasavallan presidentti Martti Ahtisaari allekirjoitti 17.7.1995 [ 13] . Sen puheenjohtajana oli perustamisesta 2008 asti Pekka Aikio ; Vuodesta 2008 lähtien saamelaiskäräjät on johtanut Klemetti Näkkäläjärvi . Eduskunnan puheenjohtajana 28.3.2015 alkaen on toiminut Tiina Sanila-Aikio [14] .
Saamelaiskäräjien säännölliset vaalit pidettiin 5.9.–3.10.2011 [ 15 ] . Äänestykseen osallistui 49,6 % 5483:sta vaaleihin oikeutetusta henkilöstä. 41 ehdokkaasta valittiin 21 kansanedustajaa: kahdeksan Inarin seurakunnalta, kuusi Utsjoelta , kolme Sodankylältä ja kolme Enontekiyolta ; Toinen varajäsen valittiin saamelaisalueen ulkopuolella asuvista saamelaisista . Lisäksi kustakin yhteisöstä valittiin yksi varajäsen [16] .
Suomen valtion saamelaispolitiikkaa on kritisoitu niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Tämä johtuu ensisijaisesti siitä, että Suomi ei ole ratifioinut Yhdistyneiden Kansakuntien alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa yleissopimusta [2] . Tammikuussa 2011 Euroopan parlamentti vaati Suomea ja Ruotsia (joka ei myöskään ratifioinut yleissopimusta) ratifioimaan sen mahdollisimman pian [17] .
Sopimuksen ratifiointiin liittyy toinenkin vielä ratkaisematon kysymys - saamelaisten maaoikeuksista ja maankäytön menettelytavoista alkuperäisillä saamelaisalueilla [2] . Suomen saamelaisten keskuudessa on yleinen käsitys, että nykyinen lainsäädäntö on epäoikeudenmukainen, koska se ei anna saamelaisille yksinoikeutta määrätä historiallisista maistaan ja niillä sijaitsevista perinteisiin käsitöihinsä liittyvistä luonnonvaroista; tällä hetkellä kaikki nämä maat ovat valtion omistuksessa ja kaikki paikalliset asukkaat voivat harjoittaa poronhoitoa, kalastusta ja metsästystä [18] :3, 4 . Kysymys saamelaisten maaoikeuksista on ollut esillä useiden vuosien ajan, mutta sitä ei ole ratkaistu millään tavalla, mikä on yksi syy siihen, miksi Suomi ei ole vielä ratifioinut YK:n alkuperäiskansojen oikeuksia koskevaa yleissopimusta [19] . Lakiesitys saamelaisten maaoikeuksista käsiteltiin vuonna 2010 Mari Kiviniemen keskushallinnon aikana , mutta sitä ei hyväksytty. Hallituksen oikeusministerin Tuji Braksin ( Vihreä Unioni ) tammikuussa 2011 ilmaistun mukaan lakiehdotuksessa ei määrätty maan siirtämisestä saamelaisten omistukseen, vaan laajensi merkittävästi heidän oikeuksiaan koskien sitä. maankäyttö, mutta laki ei tässäkään muodossaan sopinut Puoluekeskukselle [17] . Saamelaisten maaoikeuksien tilanne ei juuri muuttunut senkään jälkeen, kun vaalit hävinneet keskustalaiset menivät oppositioon ja vuoden 2011 puolivälissä valtaan tulivat uudet poliittiset voimat Kokoomuksen johdolla . Presidentti Sauli Niinistö totesi 3.4.2012 uuden saamelaiskäräjien istunnossa , että YK:n alkuperäiskansojen oikeuksien sopimus on "huono Suomelle", koska sen oletetaan luovan maille, joilla on siirtomaa menneisyys". Tämän Niinistön kannan yhteydessä hämmennyksensä ilmaisi paitsi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Nyakkäläjärvi myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson [12] .
Kansallisen yleisradioyhtiön YLE :n toiminta liittyy television uutislähetysten Ođđasat (pohjoissaameksi) ja Sámi Radio Finland ( YLE Saame Radio ) tuotantoon ja lähetysaikaan (lähetykset kaikilla kolmella Suomen saamen kielellä, mutta pääosin pohjoisessa). saamelaisia) on myös kritisoitu. Maaliskuussa 2011 Saamelaiskäräjät vaati YLE :tä siirtämään saamenkielisen palvelunsa toimivaltaansa: yleisradioyhtiön hallintoneuvostolla ei ole saamelaiskäräjien mukaan saamelaisasioissa tarvittavaa toimivaltaa [20] .
Suomen uuden hallituksen ohjelma julkaistiin 17. kesäkuuta 2011, ja eduskunta valitsi 22. kesäkuuta Suomen uudeksi pääministeriksi Jyrki Kataisen [21] . Saamelaiskäräjien nettisivujen mukaan Kataisen hallituksen hallitusohjelma on saamelaisille historiallinen dokumentti, sillä tämän tason valtion asiakirjassa on ensimmäistä kertaa kattava kulttuurin ja kulttuurin kehittämisohjelma. saamelaisten oikeudet. "Olen erittäin tyytyväinen hallitusohjelman sisältöön", sanoi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi. "Se puhuu saamelaisten kielen ja perinteiden tukemisesta, kielen elvytysohjelmasta, saamelaisten kulttuuriautonomian kehittämisestä" [22] . Samaan aikaan Suomen korkein hallinto-oikeus on YK:n rotusyrjinnän vastaisen komitean mukaan laajentanut liikaa saamelaisten käsitettä, minkä seurauksena saamelaiskäräjille pääsee paljon ei-saamelaisia, mikä edistää saamelaiskulttuurin sulautumisen nopeuttaminen suomeen [ 23] .
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tiina -Aikio esitti 27.4.2015 YK:n alkuperäiskansoja käsittelevän pysyvän foorumin kokouksessa ankaran kritiikin Suomen eduskuntaa kohtaan . Eduskunnan äänestys saamelaiskäräjälain ratifioinnin edellyttämiä tarkistuksia vastaan ja eduskunnan maaliskuussa 2015 tekemä päätös lykätä Kansainvälisen työjärjestön vuoden 1989 yleissopimuksen nro 169 itsenäisistä alkuperäiskansoista ja heimokansoista ratifiointia vastaan. Valtiot ovat hänen mielestään todisteita Suomen valtion kansainvälisten sopimusten rikkomisesta. Hän totesi, että Suomen saamelaiset tarvitsevat YK:n ja kansalaisjärjestöjen tukea pakottaakseen Suomen valtion ratifioimaan ILO:n yleissopimuksen [24] .
Totuus- ja sovintokomissioSaamelaiskäräjät päätti 20.12.2018 aloittaa valmistelut itsenäisen totuus- ja sovintotoimikunnan perustamiseksi saamelaisten ja Suomen valtion välille (toinen käännösvaihtoehto on totuus- ja sovintokomissio saamelaisten kanssa), joka tutkii saamelaisten syrjintään ja muihin valtion ja saamelaisten välisiin suhteisiin Suomessa liittyvät menneisyyden ja nykyajan tapahtumat; Erityisesti komission tulisi analysoida valtion pitkään harjoittamaa assimilaatiopolitiikkaa saamelaisväestön suhteen ja selventää sellaisen politiikan seurauksia saamelaisten elämään meidän aikanamme. Toimikunnan mandaatti tulee hyväksyä valtion ja saamelaispuolen kiinnostuneiden järjestöjen välisten neuvottelujen tuloksena. Komission perustamista koskevassa keskustelussa nousi jälleen esille se, että Suomi ei ole vieläkään ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön 169. alkuperäiskansoja koskevaa yleissopimusta, ettei Tenon kalastussopimusta eikä metsänhoitolakia ole hyväksytty. saamelaislain valmistelua ei ole vielä aloitettu [25] .
Vuonna 2019 toimikunnan perustamisprosessi oli hidasta ja tiivistyi vasta vuoden loppua kohti. Suomen hallitus käsitteli kokouksessaan 13.11.2019 komission toimeksiantoa. Vihreän liiton puheenjohtaja ja Rinteen hallituksen sisäministeri Maria Ohisalo sanoi kokouksen jälkeen, että "Suomen on kannettava historiallinen vastuunsa" - muun muassa siitä, että "Suomen valtio ei kunnioittanut saamelaisten oikeuksia maansa", ja myös "ennen 1970-lukua saamelaislapset pakotettiin puhumaan sisäoppilaitoksissa vain suomea". Hän huomautti, että kansainväliset järjestöt ovat viime vuosinakin arvostelleet Suomea saamelaispolitiikasta. Siitä on suunniteltu viiden hengen riippumaton elin. Valiokunnan perustamista koskevan kysymyksen odotetaan tulevan vuoden 2019 loppuun mennessä saamelaiskäräjien ja Koltan Saamelaisten valtuuston käsittelyyn . Jos näiltä elimiltä saadaan hyväksyntä, aloitetaan menettely valiokunnan jäsenten koordinoimiseksi. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Sanil-Aikion mukaan lautakunnan työ voi kestää useita vuosia: kerätään tietoa, tutkitaan valtion toimia, järjestetään julkisia kuulemistilaisuuksia [26] . Hänen mukaansa Suomen saamelaisilla on tarve puhua historian tapahtumista, niiden seurauksista, koettelemuksista, joita he joutuivat käymään läpi [25] .
| Suomalais-ugrilaiset heimot ja kansat | |
|---|---|
| Volga | kansat Mari mordovialaiset Heimot vyada mittaamalla kaivosmies muroma Burtases 1 |
| Permanentti |
kansat
komi (zyrialaiset)
|
| Baltia | kansat vepsiläiset vod izhora karjalaiset Teetkö sinä setu suomalaiset ihmiset virolaiset Heimot chud summa syödä Korela koko Narova (oletettavasti) |
| saamelainen |
kansat
saamelainen
|
| Pohjois-Suomi 3 | Heimot biarms syödä toymichi chud zavolochskaya |
| Ruma | kansat unkarilaiset Mansi Hanti |
| 1 Burtasien etnisyys on kiistanalainen . 2 Komi-jazviinit ovat ryhmä, joka erotetaan joskus komi-zyryanin ja komi-permyakien väliltä . 3 Pohjoissuomalaiset heimot ovat ryhmä, jonka kanssa kaikki tutkijat eivät ole samaa mieltä. Myös tämän ryhmän kokoonpano on kiistanalainen. | |
| Suomen kansat | ||
|---|---|---|
| Kansallinen enemmistö |
| |
| Kansalliset vähemmistöt, yli 1 % |
| |
| Kansalliset vähemmistöt, 0,2 prosentista 1 prosenttiin |
| |
| Muut kansalliset vähemmistöt |
| |
| Vuoden 2014 tietojen mukaan | ||