Sovznaki

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 20. marraskuuta 2018 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 25 muokkausta .

Sovznaki ( lasketut RSFSR:n merkit, RSFSR : n setelit ja Neuvostoliiton setelit ) ovat RSFSR:n rahoituksen kansankomissariaatin vuonna 1919 liikkeeseen laskemia paperisetelit , jotka olivat käytössä Neuvosto-Venäjällä ja Neuvostoliitossa vuoteen 1924 asti. Liikkeeseenlaskupolitiikan vuoksi niihin kohdistui merkittäviä poistoja.

Ne hyväksyttiin vain Neuvostoliiton hallituksen hallitsemalla alueella - sekä RSFSR:ssä, Valko -Venäjällä , Turkestanissa että Ukrainassa ja Transkaukasuksella . Toisin kuin kaikki muut liikkeeseen lasketut rahat, valkoiset viranomaiset eivät tunnistaneet Neuvostoliiton merkkejä .

Sovznakeja, jotka itse asiassa olivat rahaa , ei kutsuttu virallisesti rahaksi, koska Neuvostoliiton hallituksen julistuksena tavoitteena oli rakentaa kommunistinen yhteiskunta, jossa ei olisi rahaa. Ilmaus " seteli " esiintyi vain vuoden 1922 setelissä.

Vuodesta 1922 lähtien Neuvostoliitossa toimi rinnakkain toinen rahayksikkö - " chervonets ". Samaan aikaan "chervonets" oli valuutta, jonka hinta oli vakaa, ja neuvostoliiton merkit laskivat. Neuvostoliiton merkkien nopea heikkeneminen johtui niiden nopeutuneesta liikkeeseenlaskusta budjettivajeen kattamiseksi.

Neuvostoliiton kyltit heikkenivät niin nopeasti, että ne nimettiin toistuvasti :

Neuvostoliiton kansankomissaarien neuvoston 7. maaliskuuta 1924 antaman asetuksen mukaan Neuvostoliiton merkkien liikkeeseenlasku lopetettiin, ja liikkeeseen lasketut setelit lunastettiin suhteessa 1 kultarupla (valtion seteleitä) 50 000 ruplaa vastaan . Neuvostoliiton merkkejä vuoden 1923 mallista. Aikaisempien liikkeeseenlaskujen seteleitä vaihdettiin myös 1 rupla 5 000 000 ruplaan vuoden 1922 malliin tai 1 rupla 50 000 000 000 ruplaan aikaisempien emissioiden.

Asiat ja nimellisarvot

Helmikuun 1917 vallankumouksen jälkeen nousi esiin kysymys uuden rahan liikkeeseenlaskusta. Kesän ja alkusyksyn aikana liikkeelle ilmestyi "dumki" - luottosetelit, joiden nimellisarvo oli 250 ja 1000 ruplaa, sekä "kerenki" - 20 ja 40 ruplaa.

Kuitenkin samaan aikaan maassa oli käynnissä työ uusien rahakkeiden sarjan luomiseksi, nimellisarvot 1-1000 ruplaa. Tätä tarkoitusta varten kehitettiin luonnoksia ja luotiin työkaluja, joita käytettiin kaikkien nimellisarvojen uusien lippujen tulosteiden valmistukseen. Mutta ilmenneiden vaikeuksien, myöhemmän valtion paperinhankintamatkan (joka muutettiin myöhemmin Goznakiksi ) tarvittavista laitteista Penzaan evakuoinnin ja sen jälkeen vallan ja symbolien muutoksen vuoksi tämä raha ei koskaan päässyt liikkeeseen.

Goznakin kokoelma sisältää tällä hetkellä suunnittelupiirroksia näistä kylteistä ja albumin testitulosteineen. Niissä on väliaikaisen hallituksen tunnukset ja päivämäärä "1917", mutta tämä tuote, sen kannessa olevan merkinnän perusteella, ilmestyi jo vuonna 1921, jolloin väliaikainen hallitus tai sen symbolit eivät olleet poissa.

Asia oli siinä, että vuonna 1921 Neuvosto-Venäjällä aloitettiin valuuttauudistuksen valmistelu, jonka piti pysäyttää vanhojen, arvoltaan poistettujen seteleiden - "sovznaksien" - kierto. Silloin viranomaiset muistivat vuoden 1917 epäonnistuneen sarjan.

Varastoista poistettiin työkalut ja tulostettiin vedosvedoksia , joihin lisättiin paikoin RSFSR:n vaakunoita vanhentuneiden kotkien sijaan. Vuotta myöhemmin uudet vuoden 1922 mallin setelit laskettiin liikkeeseen. Merkkeistä, jotka eivät ilmestyneet liikkeelle, ne erosivat vain teksteissä ja muissa valtiontunnuksissa.

Totta, 5 ja 10 tuhannen ruplan setelit piti suunnitella uudelleen: vuonna 1917 ei kehitetty merkkejä niin suurista seteleistä. Siksi ne eroavat tyylillisesti hyvin kaikista muista.

Vuoden 1919 mallin laskentakyltit julkaistiin 1 , 2 , 3 , 15 , 30 , 60 , 100 , 250 , 500 , 1000 , 5 000 , 10 000 . Ne painettiin eri painotaloissa , monien pienten nimellisarvojen nimellisissä oli eri värejä, kuvioita ja vesileimoja . Ensimmäistä kertaa RSFSR:n vaakuna kuvattiin näissä lasketuissa merkeissä .

Vuoden 1921 mallin suunnittelukylttejä oli yksinkertaisempi toteutus rahan säästämiseksi. Heillä oli nimellisarvo: 3, 5, 50, 100, 250, 500, 1000, 5 000, 10 000, 25 000 , 50 000 , 100 000 ruplaa. Seteleillä oli sama kuvio ja väri (poikkeuksena 100 ruplan seteli, joka julkaistiin keltaisena ja oranssina), mutta eri vesileimat. Eriarvoiset setelit erosivat myös kooltaan.

Vuoden 1922 mallin seteleissä oli nimellisarvoon nähden vaatimattomampia seteleitä: 1, 3, 5, 10, 25, 50, 100, 250, 500, 1000, 5 000, 10 000 ruplaa. Vuoden 1922 mallin seteleiden toisessa numerossa 1, 3, 5, 10, 25, 50 seteliarvoja pienennettiin paljon rahan säästämiseksi.

Vuoden 1923 näytteen RSFSR:n seteleiden joukossa ilmestyi ensimmäistä kertaa merkki, jonka nimellisarvo oli alle rupla - 50 kopekkaa . Suuremmilla nimityksillä oli kaksi asiaa. Ensimmäinen numero sisälsi 1, 5, 10, 25, 50, 100, 250 ruplan seteleitä (samanarvoisissa seteleissä oli jopa 10 erilaista allekirjoitusvaihtoehtoa). Toisen liikkeeseenlaskun setelit erosivat setelin kääntöpuolelta ja suuremmasta nimellisarvosta: 1, 5, 10, 25, 50, 100, 500, 1000, 5 000, 10 000 ruplaa. Samanarvoiset setelit voivat erota paitsi allekirjoitusten, myös vesileimojen osalta. RSFSR:n seteliä 10 000 ruplaa ei laskettu liikkeeseen, joten se on erittäin harvinainen ja arvokas bonisteille .

Samana vuonna 1923 ilmestyi Neuvostoliiton seteleitä 10 000, 15 000 , 25 000 ruplaa.

Valkoiset eivät tunnustaneet Neuvostoliiton merkkejä

Etelä-Venäjän asevoimat (1918-1920)

Joukkomme vangitsivat sotavankien, Neuvostoliiton päämajat ja erilaiset laitokset, jotka olivat kyllästyneet näillä rahoilla ja olivat myös tyytymättömiä heidän tunnustamatta jättämiseen.

Ylimääräinen kokous katsoi, että näiden rahojen tunnustamista ei voida hyväksyä, vaikka vain väliaikaisesti. (Poikkeus tähän sääntöön Neuvostoliiton rahan tilapäisen tunnustamisen kannalta oli muistaakseni sallittu vain Pohjois-Kaukasuksen alueella .) Niiden tilapäisellä tunnustamisella eli määräajan asettamisella niiden vaihtamiselle seteleihin jotka ovat liikkeellä bolshevikeista vapautetulla alueella , meillä ei olisi tarpeeksi rahaa tämän operaation toteuttamiseen.

Neuvostoliiton rahan vapaa pääsy liikkeelle antaisi neuvostohallitukselle liian voimakkaan aseen taistellakseen meitä vastaan.

Kenraali Denikin , tehdessään kierroksen rintamalla, lähetti minulle sähkeen Harkovista (23.6./6.7.1919), jossa muuten ilmoitettiin, että Neuvostoliiton, erityisesti Pjatakovin , tunnustamatta jättämisestä annettu määräys rahaa, kiihottaa väestöä, jossa niitä annettiin noin miljardia, raportoi kenraali Mai-Maevskyn keskeyttävän tämän käskyn ja pyytäneen selitystä. Vastauksena sähkeeseen lähetin (24.6./7.7.) seuraavan vastauksen ylipäällikölle:

”Kysymystä Neuvostoliiton rahasta, erityisesti Pyatakovin rahasta, käsiteltiin erityiskonferenssissa yksityiskohtaisesti käytännön ja tieteellisen näkökulmasta. Yksimielisesti tunnustetaan, että jos nämä rahat sallitaan ja tunnustetaan, jätämme kauhean aseen Neuvostoliiton hallituksen käsiin ja johdatamme Venäjän varmaan konkurssiin. Loppujen lopuksi, edistyessämme saamme vielä enemmän miljardeja näistä rahoista. Se tosiasia, että väestö, jolla on tietysti sekä Romanovia että Kerenkaa ja ukrainalaisia , heittää markkinoille neuvostoliittolaisia, osoittaa ensinnäkin, että se itse on tietoinen näiden rahojen hauraudesta.

Tietysti myös Neuvostoliiton joukoilla oli paljon rahaa. Yksi Mai-Majevskin motiiveista on tunnusomaista, että suuri osa näistä rahoista lahjoitetaan armeijalle. Tietenkin tämä operaatio (eli tunnustamatta jättäminen) on tuskallista, mutta erityisneuvosto ja rahastonhoitaja eivät nähneet muuta ulospääsyä. Päätettiin tarjota kaikki Neuvostoliiton rahat siirrettäväksi käyttötilille, jolloin väestölle ilmoitettiin, että heidän kohtaloaan ei toistaiseksi ollut päätetty; mutta enintään viisisataa ruplaa ei saa antaa kenellekään tuodusta summasta riippumatta tunnustetuilla kylteillä, joissa on merkintä oleskelulupaan. (Tämä myönnytys, toisin sanoen merkityksetön vaihto, tunnustettiin tarpeelliseksi, koska kaupunkiväestö ja varsinkin työläiset asetettiin todella vaikeaan asemaan Neuvostoliiton rahan täydellisestä tunnustamatta jättämisestä.)

Ainoa asia, joka on mahdollista, on lisätä liikkeeseenlaskua hieman, mutta näiden rahojen tunnistaminen on tuskin sallittua.

Kenraali Denikin hyväksyi tämän selityksen, ja heille annettiin ohjeet sen mukaisesti.

Mutta tämä toimenpide, varsinkin työläisten keskuudessa, aiheutti suurta tyytymättömyyttä " valkoista armeijaa " kohtaan.

- Kenraali A. S. Lukomsky , Hessenin Venäjän vallankumouksen arkisto , Berliini, 1921

RSFSR:n asutusmerkit

1919-sarja

1919 sarja
Kuva Nimellisarvo
(ruplaa) 		Mitat
(mm) 		Päävärit
_ 		Kuvaus Päivämäärät
Etupuoli Takapuoli Etupuoli Takapuoli Vesileima esittelyt painatus kohtauksia
yksi 33×43 Oranssi RSFSR:n vaakuna, nimellisarvo numeroina ja sanoina, selittävä kirjoitus nimitys neliöitä 4. helmikuuta 1919 1919 1. marraskuuta 1922
2 ruskea
3 vihreä
viisitoista 71×44 ruskean
harmaa 		nimellisarvo numeroin ja sanoiin, Kansanpankin ylipäällikön ja kassan allekirjoitukset, selittävä kirjoitus nimitys, RSFSR:n vaakuna, selittävä kirjoitus 6 terästä tähteä 21. lokakuuta 1919
kolmekymmentä 80×50 vaaleanvihreä
60 89×56 harmaa
lila
100 100x63 ruskea nimellisarvo numeroin ja sanoiin, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi nimitys, RSFSR:n vaakuna, motto " Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" » venäjäksi , saksaksi , ranskaksi , englanniksi , italiaksi , kiinaksi ja arabiaksi _ 4. maaliskuuta 1920 1919
250 105×70 violetti
musta
500 110×75 harmaa
musta
1000 115×80 vihreä
pinkki
5000 163×120 tummansininen
10 000 175×125 punainen
Kuvan mittakaava on 1,0 pikseliä millimetriä kohti.

1921-sarja

1921 sarja
Kuva Nimellisarvo
(ruplaa) 		Koko
(mm) 		Päävärit
_ 		Kuvaus Päivämäärät
Etupuoli Takapuoli Etupuoli Takapuoli Vesileima esittelyt painatus kohtauksia
3 34×43 vihreä RSFSR:n vaakuna, nimellisarvo numeroina ja sanoina, selittävä kirjoitus nimitys 26. marraskuuta 1920 1921 1. marraskuuta 1922
5 sininen
viisikymmentä 50×37 ruskea
100 80×44 keltainen RSFSR:n vaakuna, nimellisarvo numeroina ja sanoina, selittävä merkintä, julkaisuvuosi ornamentti 16. kesäkuuta 1921 1921
sitruunankeltainen
250 vihreä
500 sininen
1000 punainen
5000 112×77 tummansininen nimellisarvo numeroin ja sanoiin, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi nimitys, RSFSR:n vaakuna, motto " Kaikkien maiden proletaarit, liittykää yhteen!" » venäjäksi , saksaksi , ranskaksi , englanniksi , italiaksi , kiinaksi ja arabiaksi _
10 000 118×82 punainen
25 000 163×88 violetti nimellisarvo numeroin ja sanoiin, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi nimitys 30. heinäkuuta 1921 1. marraskuuta 1922
50 000 harmaa-vihreä nimellisarvo sanoin, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi 31. tammikuuta 1923
100 000 punainen nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi
Kuvan mittakaava on 1,0 pikseliä millimetriä kohti.

RSFSR:n valtion setelit

1922-sarja

Setelinäyte 1922
Kuva Nimellisarvo
(ruplaa) 		Mitat
(mm) 		Päävärit
_ 		Kuvaus Päivämäärät
Etupuoli Takapuoli Etupuoli Takapuoli Vesileima esittelyt painatus kohtauksia
yksi 137×67 Oranssi nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, liikkeeseenlaskuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys 6 terästä tähteä 3. lokakuuta 1921 1922 1. marraskuuta 1923
3 140×71 tummanvihreä nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, rahoituksen kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset selittävä merkintä, nimiarvo, julkaisuvuosi
5 151×76 sininen
kymmenen 157×80 punainen
25 134×85 violetti
viisikymmentä 138×91 sininen
100 144×95 punainen
250 148×99 harmaa-vihreä
500 197×110 oliivin
sinivihreä
1000 vaaleanpunainen
sininen
ruskea
5000 210×130 sininen harmaa
pinkki 		12. kesäkuuta 1922
10 000 punainen
tummanvihreä
Kuvan mittakaava on 1,0 pikseliä millimetriä kohti.

Sarja 1922 (2. numero)

Vuoden 1922 näytteen setelit (kuten postimerkki)
Kuva Nimellisarvo
(ruplaa) 		Mitat
(mm) 		Päävärit
_ 		Kuvaus Päivämäärät
Etupuoli Takapuoli Etupuoli Takapuoli Vesileima esittelyt painatus kohtauksia
yksi 30×58 oranssin
ruskea 		nimitys, RSFSR:n vaakuna,
selittävä merkintä, julkaisuvuosi 		ornamentti mosaiikki 5. joulukuuta
1922 		1922 1. marraskuuta
1923
3 vihreä
5 sininen
kymmenen punainen
25 violetti
viisikymmentä vihreä
musta
Kuvan mittakaava on 1,0 pikseliä millimetriä kohti.

1923-sarja

Setelinäyte 1923
Kuva Nimellisarvo
(ruplaa) 		Mitat
(mm) 		Päävärit
_ 		Kuvaus Päivämäärät
Etupuoli Takapuoli Etupuoli Takapuoli Vesileima esittelyt painatus kohtauksia
50 kopekkaa 36 sininen nimellisarvo, julkaisuvuosi RSFSR:n vaakuna, selittävä merkintä, nimitys mosaiikki 24. lokakuuta 1922 1923 31. toukokuuta 1924
1 rupla 110x66 ruskea nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä
Maaliskuu 1923
5 ruplaa 120×75 vihreä nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 24. lokakuuta 1922
Maaliskuu 1923
10 ruplaa 129×80 musta
ruskea 		nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 24. lokakuuta 1922
Maaliskuu 1923
25 ruplaa 134×85 sininen nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 24. lokakuuta 1922
Maaliskuu 1923
50 ruplaa 136×89 oliivi- nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 24. lokakuuta 1922
Maaliskuu 1923
100 ruplaa 143×97 violetti
pinkki 		nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 24. lokakuuta 1922
Maaliskuu <1923
250 ruplaa 149×100 sininen
syaani 		nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 9. helmikuuta 1923
500 ruplaa 155×106 ruskea nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä
1000 ruplaa 155×106 punainen nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä
5000 ruplaa 196×106 tummanvihreä
pinkki 		nimellisarvo numeroissa ja sanoissa, RSFSR:n vaakuna, kansantalouden kansankomissaarin ja kassan allekirjoitukset, selittävä merkintä, julkaisuvuosi selittävä kirjoitus, nimitys neliöitä 29. syyskuuta
1923
Kuvan mittakaava on 1,0 pikseliä millimetriä kohti.

Linkit

Katso myös