Tukholman ohjelma on viisivuotinen suunnitelma, joka sisältää Euroopan unionin jäsenvaltioiden oikeus- ja sisäasioita ohjaavat periaatteet vuosille 2010-2014.
Ohjelma sisältää yleiset linjaukset perusoikeuksien suojelusta, yksityisyydestä, vähemmistöjen oikeuksista ja erityistä suojelua tarvitsevien ihmisryhmien oikeuksista sekä Euroopan unionin kansalaisuudesta . Ohjelma sisältää myös suunnitelmia uuden eurooppalaisen turvallisuusarkkitehtuurin luomiseksi lisäämällä yhteistyötä poliisi-, sotilas- ja salaisen palvelun aloilla sekä toimenpiteitä valtion virastojen välisen rajanylitystietojen jakamisen ja Internet-valvonnan alalla.
Se kattaa niinkin erilaisia aloja kuin sisäinen ja yleinen turvallisuus , maahanmuutto ( Eurooppalainen maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus ), järjestäytynyt rikollisuus ja jopa perheoikeus , yksityisoikeus , perintöoikeus ja muut.
Suunniteltu Europolin ja Eurojustin laajentaminen, poliisin tietokantojen yhteentoimivuus, keskitetty asukasrekisteri, parannettu satelliittivalvonta , yhtenäiset karkotuskoneet ja -lennot, uudet pakolaisleirit EU:n alueen ulkopuolelle, armeijan käyttö maahanmuuttoa vastaan, poliisin väliintulo EU:n alueen ulkopuolella, EU: n alueen laajentaminen santarmi ja lisääntynyt yhteistyö salaisten palvelujen välillä jne.
Tukholman ohjelma sisältää myös tuen meneillään olevalle Prahan prosessille , jossa todetaan, että totalitaaristen rikosten muiston "täytyisi olla yhteinen ja, jos mahdollista, meidän kaikkien yhteinen muisto" ja korostetaan, että "Unioni on yhteisten arvojen alue, arvot, jotka ovat yhteensopimattomia rikosten ihmisyyttä vastaan, kansanmurhan ja sotarikosten kanssa, mukaan lukien totalitaaristen hallitusten tekemät rikokset” .
Tampereen ohjelman vuonna 1999 ja Haagin ohjelman vuonna 2004 jälkeen Tukholman ohjelma on kolmas laatuaan Euroopan unionin valtioille. Sen valmisteli Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltio Ruotsi epävirallisessa kokouksessaan 15.–17. heinäkuuta 2009, ja se on nimetty julkaisupaikkansa mukaan ( Tukholma , Ruotsin pääkaupunki ). Sen jälkeen kun sisä- ja oikeusministerit tekivät päätökset 1. joulukuuta, se esitettiin Eurooppa-neuvostolle 10. ja 11. päivänä saman kuun Brysselin huippukokouksessa lopullista kansanäänestystä varten.