Kummerin teoria

Algebrallisessa lukuteoriassa Kummerin teoria antaa kuvauksen tietyn tyyppisistä kenttälaajennuksista , jotka koostuvat siitä, että alkuperäiseen kenttään lisätään n:nnen asteen juuri sen elementistä. Teorian kehitti Ernst Eduard Kummer noin 1840 työssään Fermat'n lauseesta .

Edellyttäen, että kentän p ominaisuus on koprime n: n kanssa p > 0, teorian pääväite ei riipu kentän luonteesta ja kuuluu siksi yleiseen algebraan.

Kummerin teorialla on analogi tapaukselle n = p (Artin-Schreier-teoria). Ryhmän roolia (katso alla) tässä tapauksessa esittää alkuperäisen kentän yksinkertaisen alikentän additiivinen ryhmä.

Tästä teoriasta on myös E. Wittin johdosta yleistys tapaukseen , jossa Witt-vektoreita käyttämällä .

Kummerin teoria on perustavanlaatuinen esimerkiksi luokkakenttäteoriassa ja Abelin laajennusten ymmärtämisessä . Hän toteaa, että jos ykseyden juuret ovat riittävät, sykliset laajennukset voidaan ymmärtää juurien poimimisena.

Kummerin laajennukset

Kummer-laajennus  on kentän L/K laajennus (eli kentän K upottaminen kenttään L ) siten, että jollekin kokonaisluvulle n > 1 seuraavat kaksi ehtoa:

Esimerkiksi kun n = 2, ensimmäinen ehto on aina tosi, jos ominaiskäyrä K ≠ 2. Kummerin laajennukset sisältävät tässä tapauksessa neliölaajennukset L = K (√ a ), missä a :ssa K ei ole neliö. Kun ratkaistaan ​​toisen asteen yhtälöitä, millä tahansa K :n laajennuksella on tämä muoto. Kummer-laajennus sisältää tässä tapauksessa myös kaksikvadraattiset laajennukset ja yleisemmin monineliölaajennukset . Kun ominaiskäyrä K on yhtä suuri kuin 2, tällaisia ​​Kummer-laajennuksia ei ole.

Kun n = 3, rationaalilukukentässä Q ei ole asteen 3 Kummer-laajennuksia , koska luvulle 1 tarvitaan kolme kuutiojuurta, joten tarvitaan kompleksilukuja . Jos L  on jakokenttä X 3 − a Q :n päälle , missä a ei ole rationaaliluvun kuutio, niin L sisältää alikentän K , jossa on kolme 1:n kuutiojuurta. Jälkimmäinen johtuu siitä, että jos α ja β ovat kuutiopolynomin juuret, meidän on saatava (α/β) 3 =1, joka on erotettava polynomi . L/K  on siis Kummerin laajennus .

Yleisemmin ottaen, jos K sisältää n erillistä yksikön n :nnettä juuria ja K :n ominaisuus ei jaa n :tä, K :n minkä tahansa K :n alkion a n :nnen juuren lisääminen muodostaa Kummerin laajennuksen (potenssin m , joka jakaa n: n ).

Polynomin X n − a hajottelukenttänä Kummerin laajennus on välttämätön kertaluvun m syklisen Galois-ryhmän Galois-laajennuksessa .

Kummerin teoria

Kummerin teorian mukaan kun n asteen alkujuuri on annettu K :ssä , mikä tahansa n- asteen K : n syklinen laajennus muodostetaan lisäämällä n- asteen juuri .

Jos K × on K :n nollasta poikkeavien elementtien kertova ryhmä , niin K :n sykliset laajennukset, joiden aste on n , vastaavat yksiselitteisesti syklisiä alaryhmiä

eli K × modulo n:nnen potenssin alkioita.

Vastaavuus voidaan kirjoittaa seuraavasti: annetaan syklinen alaryhmä

vastaava laajennus annetaan kaavalla

eli yhdistämällä alkioiden Δ n:nnet juuret K: hen .

Kääntäen, jos L on K :n Kummerin laajennus , niin Δ saadaan kaavalla

Tässä tapauksessa kyseessä on isomorfismi

annetaan kaavalla

missä α on mikä tahansa a:n n:s juuri L : ssä .

Yleistykset

Kummerin teoriassa on lievä yleistys Galois'n asteen ryhmän Abelin laajennuksiin , ja samanlainen väite pätee tässä yhteydessä. Voidaan nimittäin todistaa, että tällaiset laajennukset ovat yksiarvoinen kartoitus alaryhmiin

Jos maakenttä K ei sisällä yksikön n -juurta , käytetään joskus isomorfismia

Katso myös

Linkit