Tina

Tin, teien, teyin, tiyen, tien, tiyin, tiin, tiyn, tyiyn, tyn - pennin nimi turkkilaisten kansojen keskuudessa , useiden turkinkielisten valtioiden - Kazakstan, Kirgisia ja Uzbekistan - nykyaikainen vaihtovaluutta.

Tina keskiajalla ja nykyaikana

"Tin" ("tien", "tiyin" jne.), "ur" ja "kony", "veksha" ja "veveritsa" ovat vastaavasti oravan nimiä turkkilaisten keskuudessa, suomalais-ugrilaisten kansojen keskuudessa . ja itäslaavien keskuudessa . Nämä kansat käyttivät tämän eläimen nahkoja pitkään rahana hyödyke-rahasuhteiden muodostumisen alkuvaiheessa, mikä myöhemmin heijastui paikallisten rahayksiköiden nimiin. Veksha (veveritsa) on muinainen venäläinen hryvnia - kun -järjestelmän rahayksikkö, "kumur" (kirjaimellisesti "kolme oravaa"), "hevoset" ja "tina" ovat pennien nimiä marin , udmurtin ja vastaavasti . monet turkkilaiset kielet . Tästä johtuu esimerkiksi "nibirtynkan" harvinainen argotismi , eli "ei penniäkään" ( turkkilaisesta birtyyinistä - "yksi penni") [1] [2] [3] [4] .

Historioitsija Ildar Akbulatovin mukaan termin "tina" yleinen käyttö rahayksikön nimenä Volgan alueella ja Uralilla tapahtui todennäköisesti 1500-1600-luvuilla sen jälkeen, kun nämä alueet liitettiin Venäjän valtioon ja paikallista väestöä verotettiin yasakilla . Se oli luontoissuoritusvero, joka maksettiin ensisijaisesti turkiseläinten (mukaan lukien oravien) turkista, mutta laskettiin rahassa: esimerkiksi sana "kondon", kolme kopeikkoa udmurtiksi, tarkoittaa kirjaimellisesti "hintaa orava” [5] [4] .

Modern tinas

Tällaisten nykyaikaisten merkkirahayksiköiden nimet ovat peräisin keskiaikaisesta tinasta, kuten:

• tiyin - 1 ⁄ 100 Uzbekistanin summa ;
• tyiyn - 1 ⁄ 100 Kirgisian somia ;
• tiyn - 1 ⁄ 100 Kazakstanin tengeä .

• Uzbekistanin tiyin

• Kirgisian tyiyn

• Kazakstanin tiyn

Mahdollinen etymologinen yhteys muihin valuuttoihin

V. I. Dahlin kuuluisassa teoksessa mainitaan, että Tin m. leikkaa tai puhalla , pistää ; kertaa [6] . Risti yhden mudan kanssa. Tina etiketissä, yksi leikkaus. Puoli ruplaa, puoli leikattu, puoli ruplaa (leikkaa), puoli ruplaa, puoli ruplaa; toiset tuottavat puolikas suoraan vanhasta rikkaruohosta , puoli , puoli .

On mahdollista, että sellaisen muinaisen venäläisen rahayksikön nimi altyn ( turkkilaisesta alty tiyin - kirjaimellisesti "kuusi oravaa") tuli sanasta "tina" . Tämä versio esiteltiin Brockhausin ja Efronin tietosanakirjan II osassa (1890 painos) ja Yakov Grotin toimittamassa Venäjän kielen akateemisessa sanakirjassa (1891). Myöhemmin vuonna 1911 julkaistussa teoksessa "Altyn, sen alkuperä, historia, evoluutio" sitä tuki numismaatikko Vladimir Trutovsky [1] [7] [3] [8] .

Turkologi Igor Dobrodomov ehdotti, että juuri "tina" voisi esiintyä sellaisten rahayksiköiden nimessä kuin tenge ja vastaavasti denga . Toinen hänen hypoteeseistaan ​​on sanan " poltina " alkuperä samasta juuresta [1] .

On huomattava, että kaikki tutkijat eivät jaa versiota, jonka mukaan sana "tina" rahayksikön merkityksessä tulee sanoista "oravat". Tatari numismaatikko Azgar Mukhamadiev ehdotti, että "tina-orava" ja "tina-penny" ovat vain homonyymejä . Hänen mielestään jälkimmäinen tulee turkkilaisesta sanasta, joka tarkoittaa " brändiä " tai "solmua" [9] .

Katso myös

• Rezana
• Kuna
• hryvnia

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Dobrodomov, 1967 .
2. ↑ Khabibullina Z.A. Eläinmaailman muinaiset turkkilaiset nimet nykyaikaisella baškirin kielellä. - Ufa, 2008. - s. 76
3. ↑ 1 2 Yanin V.L.  Altyn ja sen paikka Venäjän XIV-XV vuosisatojen rahajärjestelmissä. Arkistoitu 8. joulukuuta 2015 Wayback Machinessa / Neuvostoliiton tiedeakatemian materiaalikulttuurin historian instituutin lyhyt viestintä, voi. 66. - 1956.
4. ↑ 1 2 Vereshchagin G.E. Vjatkan maakunnan Sarapulskyn alueen votyakit. - 1996. - S. 70
5. ↑ Akbulatov I.M. Rahan baškiirien nimien alkuperästä Arkistokopio 10. joulukuuta 2015 Wayback Machinessa // Vatandash
6. ↑ Teti  // Elävän suuren venäjän kielen selittävä sanakirja  : 4 osassa  / toim. V. I. Dal . - 2. painos - Pietari. : M. O. Wolfin  kirjapaino , 1880-1882.
7. ↑ Spassky I. G.  Altyn Venäjän rahajärjestelmässä Arkistokopio päivätty 8. joulukuuta 2015 Wayback Machinessa / Neuvostoliiton tiedeakatemian materiaalikulttuurin historian instituutin lyhyt viestintä, voi. 66. - 1956.
8. ↑ ESBE, 1890-1907 , " Altyn ".
9. ↑ Mukhamadiev A.G. Volgan alueen muinaiset kolikot. - 1990. - S. 136

Kirjallisuus

• Dobrodomov I. G. Joitakin kysymyksiä turkismien tutkimisesta venäjän kielellä  // Kysymyksiä venäjän kielen sanastosta ja kielioppista. - M. , 1967. - S. 364-374 .
• Brockhausin ja Efronin tietosanakirja . - Pietari. : Semenov-typolitografia (I. A. Efron), 1890-1907.  - " Wikilähde "