Uku (virolainen mytologia)

Uku
est. Uku
Mytologia Virolainen
maastossa Viro
Lattia Uros
Ammatti ylin jumala, ukkonen; tonttu
puoliso pyöristää
Aiheeseen liittyvät hahmot Linda , Kalevipoeg
Mainitsee eepos " Kalevipoeg "

Uku ( est. Uku ) on virolaisen kansanperinteen ja mytologian hahmo ; Viron koillisrannikolla - brownie (entinen kuollut esi-isä), jolle uhrattiin uutta satoa tai ruokaa uhrikivellä (Uku- kivi ) tai erikoisastiassa (Uku-vakk) [1] [2 ] .

Uku kansantarinoissa

Muinaiset virolaiset eivät oikein kehittäneet ajatusta ikuisuudesta ja vanhuuden käsitettä. Vanhuudesta tuli yleensä taivaallisen hallitsijan korkein merkki, joten hänelle annettiin erilaisia ​​nimiä: Isoisä , Vanhin ( Vanataat , Vana-ätt ) , Vanhus ( Vanamees ), Taivaallinen Vanhin ( Et . Taevataat ) ja mm . - Uku. Sukunimeä ei kuitenkaan usein löydy virolaisista kansantarinoista [3] . Viron kansanperinteessä Uku esiintyi ilmeisesti suomalaisen ylijumalan Ukon mallina [1] [2] .

Ukulle lahjoitukset tehtiin pääosin suorakaiteen muotoisessa rinteestä , oksista ja tuohesta tehdyssä laatikossa , jossa oli saranoitu kansi. Tällainen laatikko oli joka kodissa. Kevään alussa järjestettiin erityinen Uku-seremonia, johon osallistui koko seurakunta tai seurakunta . Seremonian aikana Uku-wakit toimitettiin uhrina jättiläisjumalalle. Kaikki Uku-wakkaan vuoden aikana kertynyt tavara poltettiin todennäköisesti myöhemmin [4] .

Joillakin alueilla uskotaan, että Ukulla oli vaimo nimeltä Raun ( Raunj - luultavasti ruotsin sanasta rönn , " pihlaja "). Myös Friedrich Kreutzwald tuki tätä olettamusta, mikä tarkoittaa, että Neitsyen ilmestys tulee nähdä kaikuna kevätpäivänseisauksen juhlasta Ukun ja hänen vaimonsa Raunin kunniaksi ( Inland 1837, nro 27). Kreutzwald ei täsmennä, puhuuko hän tässä virolaisesta vai suomalaisesta Ukusta ja pidetäänkö Raunia Ukun - virolaisten vai suomalaisten vaimona. On todisteita, joiden perusteella voidaan päätellä, että muinaisilla virolaisilla oli Ukun (Isoisän) ohella myös Äiti Maa ( Et . Maaema ). Kreutzwald lainasi tiedot Ukun vaimosta Thomas Jernen kronikoista . Totta, Yerne kutsuu vaimoaan Uku Rauniksi ( Raunj ); Kreutzwaldin kirjoitusvirheen vuoksi Raun tunnettiin nimellä Rann ( Rannj ) [5] .

Uku Kalevipoja-eepoksessa

Superolennon asema taivaan tuulen, sateen ja ukkonen jumalan merkityksessä Uku sai eeposesssa " Kalevipoeg " [1] [2] . Eepoksen sankarit kääntyvät Iso-Britannian puoleen saadakseen apua tai tuovat hänelle lahjoja.

Canto Two

Vanhan Kalevin kuolema * Kalevipojan lapsuus

Linda lähettää rukouksia Ukulle, kun hänellä miehensä Kalevin kuoleman jälkeen alkaa vaikea synnytys [6] :

Kävelet - köyhä, sairas, Kuten bylinochka taivutus. Kävelet ilman vyötä Ilman värillistä soturia, Lähetä vain rukoukset Ukulle ... - Anna armoa! Tule mukaan mökille Höyrytä sairas ruumis! Helpota kipuani Anna puolustamatonta tukea Katso marttyyria Pelasta äitisi poikasi vuoksi! Canto Three

Kalevin pojat metsästämässä * Lindan sieppaus * Poikien paluu

Kuolleen Kalevin kolme poikaa lähtevät metsästämään. Linda jää yksin kotiin laittamaan ruokaa pojilleen. Suomalainen tuulilääkemies Tuslar , Kalevin kaukainen sukulainen, sieppaa Lindan tehdäkseen hänestä vaimonsa, ja vaikka tämä taistelee häntä vastaan ​​kaikin voimin, hän loihtii ja riistää tämän voimat. Mahtava isoisä Pikne kuulee Lindan huudot, ryntää apuun ja lävistää salaman Tuslariin. Hämmästynyt velho kaatuu, ja taivaan voiman repimänä Linda muuttuu kivikappaleeksi [7] .

Kun kotiin palanneet Kalevin pojat huomaavat äitinsä menetyksen, he lähtevät etsimään, mutta eivät löydä jälkeäkään hänestä mistään. Vanhempi veli tarjoutuu syömään ja menemään nukkumaan ja aamulla jatkaakseen etsintää [8] .

Keskimmäinen veli sanoi sitten: Hän sanoi nämä sanat: – Taivaallisen viisauden tahto Uku ilmoittaa meille unessa .

Kaksi veljestä menevät nukkumaan, mutta nuorin, Kalevipoeg, ei halua lykätä etsintöjä ja menee isänsä haudalle neuvomaan [9] .

Canto Five

Kalevipoeg suomeksi * Mahtava tammi * Teurastus Tuslarilla

Kalevipoeg näkee unessa kuolleen äitinsä [10] :

Tyttö keinussa Varhaisen nuoruuden aamulla Ukun kirkkaassa palisadissa , Kaikki rakkauden ja onnen säteissä, Äiti ilmestyi pojalleen Ja sulanut ilman jälkiä. Canto Sixteen

Laivan rakentaminen ja purjehdus * Matka maailman ääriin * Lappi ja Varrak

Äärimmäiseen pohjoiseen matkalla oleva Kalevipoeg " Lennuk " -alus joutui ukkosmyrskyyn. Merimiehet jäätyivät pelosta, mutta rohkea Kalevipoeg huusi [11] :

- Pohjolan henget! unelma Meillä on hopeiset keihäät Pelaa kultaisilla kilpeillä Täytä taivas loistolla Tulisen violetin ripaus Valaise meille tietä! Kuukausi jätti meidät kauan sitten Aurinko on jättänyt meidät. Mutta jätti hyvän Ukun
Revontulien aallot!

Kostona siitä, että puolikoirat-puoli-ihmiset tappoivat hänen hevosensa, Kalevipoeg vihoissaan sadankiloisella mailalla tuhoaa kaiken ympärillänsä sillä vieraalla maalla, jonne hän pääsi Lennuk-laivaansa. Mutta sen maan viisas moittii surullisesti Kalevipoegaa siitä, että hän suuren polun tehdessään muuttaa vieraista maista "kuolleeksi tundraksi, suoksi", joka tappaa "vastaavia ihmisiä". Äkillistä vihaansa katuva Kalevipoeg kysyy Ukulta [12] :

Siinä vaivassa hän soitti Ukulle : Lähetit jälkeläisiä hylkeille, Anna kasvua lukemattomille kaloille, Tuo linnut tänne He käskivät puita purjehtia, Heität ne rantaan Ja niin täällä, ihmisten hyödyksi Ja tulevat sukupolvet Pellot olivat paksut korvat! Laulu yhdeksäntoista

Kalevipoeg kahlitsee Sarvikkaan * Onnelliset ajat * Juhla ja viisauden kirja * Sotauutiset

Lahjojen tarjoaminen Ukulle Kalevipojan juhlan aikana mainitaan [13] :

Kalevin rakas poika Istui juhlissa ystävien kanssa. Pidon yläpuolella - hauskanpidon ääni, Vitsit, kovaa naurua ja puhetta. Vaahtoavat, taotut kulhot He kävelivät miehensä käsissä. Vieraat joivat huutaen. Asunnon suojelijalle Lattialle - kunnianosoituksena - ystävät putosivat Pitsimäinen hunajavaahto. Bragaa, tuoretta leipää ja lihaa Ja kuuma keitto He laittoivat Ukun kiveen .

Katso myös

Kirjallisuus

  • Kalevipoeg: Viron kansaneepos / Kerää ja tarkistanut F.R. Kreutzwald. — Käännös virosta. V. Derzhavin ja A. Kochetkov; kuvitus K. Raud. - Tallinna: Eesti Raamat, 1979. - 250 s.

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 3 Uku  (est.) . Eesti nõukogude entsüklopeedia . Haettu 30. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2021.
  2. ↑ 123 Uku . _ _ Eesti Entsuklopeedia (2006). Haettu 30. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2021.
  3. Matthias Johann Eisen. Eesti mütoloogia / Vanataat, Uku . Wikiteksti . Haettu 30. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2021.
  4. Eisen, MJ Eesti mütoloogia. Nr 2. - Tallinna: Mats, 1995. - P. 105-107.
  5. Lehekülg: Eesti mütoloogia I Eisen. djvu/173  (est.) . Wikiteksti . Haettu 30. toukokuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 2. kesäkuuta 2021.
  6. Kalevipoeg, 1979 , s. 26–27.
  7. Kalevipoeg, 1979 , s. 34–35.
  8. Kalevipoeg, 1979 , s. 38.
  9. Kalevipoeg, 1979 , s. 38–39.
  10. Kalevipoeg, 1979 , s. 58–59.
  11. Kalevipoeg, 1979 , s. 177-178.
  12. Kalevipoeg, 1979 , s. 178.
  13. Kalevipoeg, 1979 , s. 206.