Jaksollisen järjestelmän neljäs jakso sisältää elementtejä kemiallisten alkuaineiden jaksollisen järjestelmän neljännestä rivistä (tai neljännestä jaksosta ) . Jaksollisen taulukon rakenne perustuu riveihin havainnollistamaan toistuvia (jaksollisia) suuntauksia alkuaineiden kemiallisissa ominaisuuksissa atomiluvun kasvaessa : uusi rivi alkaa, kun kemialliset ominaisuudet toistuvat, mikä tarkoittaa, että elementit, joilla on samanlaiset ominaisuudet, putoavat samaan pystysarakkeeseen. Neljäs jakso sisältää kahdeksantoista alkuainetta (kymmenen elementtiä enemmän kuin edellinen ), se sisältää: kalium , kalsium , skandium , titaani , vanadiini , kromi , mangaani , rauta , koboltti , nikkeli , kupari , sinkki , gallium , germanium , arseeni , seleeni , bromi ja krypton . Niistä kaksi ensimmäistä, kalium ja kalsium, ovat jaksollisen järjestelmän s-lohkossa , seuraavat kymmenen ovat d-alkuaineita ja loput kuuluvat p-lohkoon . On huomattava, että täytetyt 3d-orbitaalit näkyvät vain neljännen jakson elementeissä. Kaikilla tämän ajanjakson alkuaineilla on vakaat isotoopit, ne kaikki löytyvät luonnosta. [yksi]
| Ryhmä | yksi | 2 | 3 | neljä | 5 | 6 | 7 | kahdeksan | 9 | kymmenen | yksitoista | 12 | 13 | neljätoista | viisitoista | 16 | 17 | kahdeksantoista |
| minä | II | III | IV | V | VI | VII | VIII | |||||||||||
| Symboli | 19 000 _ |
20Ca_ _ |
21sc _ |
22 Ti |
23V _ |
24Cr _ |
25 Mn |
26 Fe |
27Co _ |
28 Ni |
29 Cu |
30 Zn |
31 Ga |
32 v _ |
33As _ |
34 se |
35 Br |
36 Kr |
| alkalimetallit | maa-alkalimetallit | Lantanidit | aktinidit | siirtymämetallit | Siirtymän jälkeiset metallit | Puolimetallit | ei-metallit | Halogeenit | inertit kaasut |
Huomaa, että poikkeuksen Klechkovskyn empiiriseen sääntöön ovat seuraavat alkuaineet: kromi (Cr), nikkeli (Ni) ja kupari (Cu).
Kalium (K) on vaalean hopeanhohtoinen alkalimetalli , jonka atominumero on 19 ja atomimassa 39,0983. Sitä esiintyy luonnossa kahden stabiilin isotoopin muodossa: 39 K (93,10 massa-%) ja 41 K (6,88 %), sekä yksi radioaktiivinen 40 K (0,02 %). Kalium-40: n puoliintumisaika on 1,28 miljardia vuotta. [2] Kalium on erittäin pehmeää, helposti leikattavaa veitsellä ja sitä voidaan puristaa ja rullata. Se on kemiallisesti erittäin aktiivinen, on helposti vuorovaikutuksessa ilmakehän hapen kanssa muodostaen seoksen, joka koostuu K 2 O 2 -peroksidista ja KO 2 -superoksidista (K 2 O 4 ). Sitä ei esiinny luonnossa puhtaassa muodossaan.
Kalsium (Ca) on hopeanvalkoinen maa- alkalimetalli , jonka atomiluku on 20 ja atomimassa 40,078. Korkean reaktiivisuuden vuoksi veden kanssa sitä ei esiinny luonnossa puhtaassa muodossaan. [3] Sen esiintyvyys maankuoressa on 5. sija (mineraalit: kalsiitti , kipsi , fluoriitti jne.). [neljä]
Aktiivisena pelkistimenä kalsium tuottaa uraania (U), toriumia (Th), vanadiinia (V), kromia (Cr), sinkkiä (Zn), berylliumia (Be) ja muita metalleja niiden yhdisteistä. Sitä käytetään terästen, pronssien jne. hapenpoistoon. Se on osa kitkaa estäviä materiaaleja.
Kalsium on viidenneksi suurin ihmiskehossa olevista mineraalikomponenteista: aikuisen kehossa noin 1000-1200 g. Kalsiumin päärooli on kiinteän luuston organisointi, jossa 99 % kehon kalsiumista sijaitsee. Lopulla 1 % on ratkaisevassa roolissa veren hyytymisessä, hermoimpulssien synnyttämisessä ja välittämisessä , lihassäikeiden supistuksessa, tiettyjen entsymaattisten järjestelmien aktivoinnissa ja tiettyjen hormonien vapautumisessa. [5]
| D. I. Mendelejevin kemiallisten alkuaineiden jaksollinen järjestelmä | ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
| Jaksollinen järjestelmä | |
|---|---|
| Muodot |
|
| Tuoteluettelot tekijän mukaan | |
| ryhmät | |
| Jaksot | |
Kemiallisten alkuaineiden perheet |
|
| Jaksotaulukon lohko | |
| Muut | |
| |