Saapuva ääni

Sisääntuloääni ( perinteinen kiina 入聲, harjoitus入声, pinyin rùshēng , pall. zhusheng  - "hieroglyfin sävy入("syötä")) on yksi keskikiinan kielen sävyistä . Puuttuu nykyaikaisesta yhteisestä kiinan mandariinikiinistä , mutta säilynyt monissa kaakkoisissa murteissa: kantoni , yue , min , hakka .

Foneettisesta näkökulmasta tuleva sävy ei ole mieluummin sävy, vaan yksinkertaisesti tavu, joka päättyy räjähdyskonsonantti- tai glottaalipysäykseen .

Koska tulevaa ääntä käytettiin muinaisessa kiinalaisessa runoudessa , se auttaa rekonstruoimaan vanhan ja keskikiinan fonologiaa.

Fonetiikka

Foneettisesta näkökulmasta sisääntuleva sävy on suljettu tavu, joka päättyy glottaalipysäykseen tai plossiiviin (eli ilman ääntä): [ p̚ ], [ t̚ ], [ k̚ ] .

Saapuva ääni kiinaksi

Mandariini

Saapuva ääni säilyy Minjiang ja Nanjing Mandarin murteissa. Muissa murteissa saapuva ääni katosi ja sen sijaan alettiin käyttää yhtä neljästä modernista sävelestä riippuen alkukirjaimesta .

Pekingin ja koillismurteissa sanoissa , joissa oli äänetön alkukirjaus , sävyt jakautuivat epäselvästi tai ilman tarkkoja sääntöjä. Tilanne on erilainen muilla murteilla: Jiao Liao murteessa tuleva ääni on muuttunut kolmanneksi ääneksi; Jilu ja Zhongyuan [ murteissa ensimmäisessä.

Jos alkukirjain on nasaalinen tai [ l ], saapuva ääni on korvattu neljännellä. Poikkeuksena on Zhongyanin murre, jossa käytetään ensimmäistä ääntä. Missä tahansa murteessa, jossa on äänekäs kohina alkukirjain, ääni korvataan toisella.

Mandariinin murre Hiljainen alkukirja Nenä tai [ l ] Alkuääninen meluisa _
Jiao Liao 3 neljä 2
Koillis 1, 2, 3, 4 [~1] neljä 2
Peking 1, 2, 3, 4 [~2] neljä 2
North Central yksi neljä 2
Zhongyuan yksi 2
Luoteis neljä 2
Lounais 1, 2, 4 [~3]
Nanjing saapuva ääni säilytetty
Minjiang

Wu

Y - kielellä saapuva ääni säilyy. Toisin kuin muut tätä sävyä käyttävät kielet, saapuva sävy esiintyy useimmiten tavuissa, joissa on loppulause .

Alkuäänestä riippuen tulevan äänen ääni muuttuu. On korkea ääni, kun nimikirjaus on äänetön, ja matala ääni, kun nimikirja on soinnillinen.

Kantonin

Jokainen keskikiinan sävy jakautuu kahteen moderniin kantoniin. Toinen tapaukselle kuurolla nimikirjaimella, toinen kutsulla. Lisäksi myöhemmin kuurolla alkukirjaimella olleiden tavujen äänet jaettiin kahteen: korkeat ( lyhyille vokaalit) ja matalat ( pitkät vokaalit) äänet [1] .

Kantonin kielellä on siis peräti kolme saapuvaa ääntä: soinnillinen alku, korkea äänetön, matala äänetön [1] .

Esimerkkejä

kiinalainen merkki Fanze ja keskikiinan jälleenrakennus [2] Hakka Hokkien Nanjingin murre klo kantonilainen Bungo varhainen uusi kana Putonghua Käännös
合 侯閤切 [ɣɒp] [hap˥] [hɐʔ˥] ho⁵ [xoʔ˥] [3] [ ɦɐʔ˩˨ ] [hɐp˨] gapu, kapu ガフ,カフ hän [ xɤ̌ ] liitto; kiinni
十 是執切 [ʑĭĕp] [siemailla] [sip˥] , [tsap˥] shr⁵ [ʂʅʔ˥] [3] [ zʷœʔ˩˨ ] [sɐp˨] zipu, sipu ジフ,シフ shí [ʂɨ̌] kymmenen
佛 符弗切 [bʰĭuət] [jalka] [mökki˥] , [put˥] fu⁵ [fuʔ˥] [3] [ vɐʔ˩˨ ] [fɐt˨] butu, putu ブツ,フツ fó [fuɔ̌] Buddha
八 博拔切 [pæt] [pat˩] [pat˩] , [peʔ˩] ba⁵ [paʔ˥] [3] [ pɐʔ˥ ] [paːt˧] Pati, patu ハチ,ハツ bā [pa] kahdeksan
易 羊益切 [jĭɛk] [ji˥˧] , [jit˥] [ek˥] , [iaʔ˥] i⁵ [iʔ˥] [3] [ ji˦ ], [ jeʔ˩˨ ] [jɪk˨] yaku, eki ヤク,エキ yì [î] vaihto
客 苦格切 [kʰɐk] [hak˩] , [kʰak˩] [kʰek] , [kʰeʔ˩] kä⁵ [kʰɛʔ˥] [3] [ kʰɐʔ˥ ] [haːk˧] kyaku, kaku キャク,カク ke [ kʰɤ̂ ] vieras

Muistiinpanot

Lähteet

  1. ↑ 1 2 杨蔚.粤语古入声分化情况的当代考察 (kiina) . - Tohtorin väitöskirja. – 2002.
  2. ↑ 廣韻入聲卷第五. Haettu 20. syyskuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 24. huhtikuuta 2018.
  3. ↑ 1 2 3 4 5 6 南京官話拼音方案 （ Nanjingin mandariinin romanisointi ja sen syöttötapa ）  (kiina) (16. helmikuuta 2019). Haettu 16. helmikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 16. joulukuuta 2021.

Kommentit

  1. ↑ Yleisin 3
  2. ↑ Mallia ei havaita
  3. ↑ Yleisin 2