Gleipnir - saksalais-skandinavialaisessa mytologiassa , nimittäin " Nuoremmassa Eddassa ", maaginen ketju, jolla ässät kahlesivat hirviösusi Fenriria . Joissakin käännöksissä Gleipniriä ei kutsuta ketjuksi, vaan kahleiksi.
Gleipnirin luomista edelsi kaksi epäonnistunutta yritystä kahlita Fenrir. Ensin Aesir teki Ledingin ketjun ja tarjosi Fenririä katkaisemaan sen. Fenrir suostui ja onnistui tekemään niin. Sitten he tekivät Dromin ketjusta kaksi kertaa Ledingiä vahvemman, mutta Fenrir repi senkin. Sitten Odin lähetti Freyrin sanansaattajan Skirnirin kääpiöiden luo mustien haltioiden maahan, jotka tekivät ketjun kissan askelmien melusta, naisen parrasta, vuoren juurista, karhun suonista (muinaisina aikoina hermot johtuivat jänteistä), kalojen äänistä ja lintujen syljestä. Kaikki tämä ei ole enää maailmassa. Gleipnir oli ohut ja pehmeä kuin silkki. Fenririn edessä ässät yrittivät uhmakkaasti katkaista ketjun, mutta turhaan. Sitten he alkoivat tarjota Fenririä katkaisemaan ketjun ja vakuuttivat, että hän yksin selviytyisi siitä. Jos hän ei katkaise ketjua, he lupasivat päästää hänet irti. Fenrir suostui vain sillä ehdolla, että yksi ässäistä laittoi kätensä hänen suuhunsa takaamaan, että kaikki sujuisi ilman petosta. Tyr laittoi oikean kätensä suden suuhun. Susi ei voinut murtaa Gleipniriä: mitä enemmän hän repi, sitä enemmän ketju osui hänen ruumiinsa. Niinpä Fenrir sidottiin, ja Tyr menetti oikean kätensä.
Ketjun pää, nimeltään Gelgja, vietiin Gjoll-kivilaatan läpi ja sidottiin Tweety-kiveen. Gjoll haudattiin syvälle maahan ja Tweety vielä syvemmälle. Jotta Fenrir ei voinut purra ketään, hänen suuhunsa työnnettiin miekka, jonka kärki lepää kitalaessa [1] .
Legendan mukaan se repeytyy Ragnarokin päivänä .
| Skandinaavinen mytologia | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Perusasiat | |||||||||
| Lähteet | |||||||||
| Hahmot |
| ||||||||
| Kehitys | |||||||||
| Paikat |
| ||||||||
| Artefaktit | |||||||||
| yhteiskunta |
| ||||||||
| Katso myös | |||||||||