Todellinen edistymisindikaattori ( GPI ) on yleinen indikaattori, joka korvaa BKT :n taloudellisen edistyksen kiinteänä mittarina. GPI:llä, kuten GDP:llä, on rahallinen arvo, mutta toisin kuin GDP, joka summaa sen komponentit, GPI perustuu ajatukseen jakaa hyöty- ja kustannusluokkiin, ja lopullinen indikaattori määritellään niiden väliseksi eroksi. GPI:stä on tullut yksi harvoista vaihtoehdoista BKT:lle, josta on keskusteltu laajasti tiedeyhteisössä ja jota hallitukset ja kansalaisjärjestöt käyttävät arvioidakseen tarkemmin kestävää taloudellista hyvinvointia (Talberth et al., 2007) [1] . GPI:n dynamiikka kehittyneissä maissa viime vuosikymmeninä on yksi tärkeimmistä argumenteista, joita "kannattamattoman kasvun" kannattajat ovat käyttäneet .
Ensimmäiset yritykset hyvinvoinnin kvantifiointiin vertaamalla talouskasvun hyötyjä ja kustannuksia tehtiin 1960-luvulla (Sametz, 1968). William Nordhausin ja James Tobinin (1972) [2] töissä ehdotettiin BKT:n mukauttamiseen perustuvaa taloudellisen hyvinvoinnin indikaattoria ottamaan huomioon taloudelliset ja sosiaaliset tekijät, joita ei yleensä oteta huomioon. Tämän idean jatkokehitys oli hyvinvoinnin taloudellisten näkökohtien indeksi, joka sisälsi ympäristönäkökohdat ja luonnonvarojen käytön (Zolotas, 1981) [3] . Molemmat viimeaikaiset indeksit ovat antaneet ensimmäiset osoitukset BKT:n ja todellisen varallisuuden välisestä erosta, mikä osoittaa, että ajan myötä kasvava osa taloudellisesta toiminnasta voi muuttua yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta turhaksi. Herman Daly ja John Cobb (1989) [4] ehdottivat edeltäjiensä työn pohjalta kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksiä ( eng. ISEW ) "tapana arvioida taloutta, joka tarjoaa parhaan opastuksen niille, jotka ovat kiinnostuneita taloudellisen hyvinvoinnin lisäämisestä" [5] . ISEW sisälsi joukon muutoksia BKT:hen, jossa otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristötekijät sekä luonnonvarojen käyttö. Vuonna 1995 Redefining Progress [6] paransi ISEW-metodologiaa jonkin verran ja julkaisi tämän työn tulokset uudella nimellä " todellisen edistymisen indikaattori " .
GPI:n laskenta, kuten BKT, alkaa henkilökohtaisista kulutusmenoista. Niitä tarkistetaan ottaen huomioon tulojen epätasainen jakautuminen, mikä heijastaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaikutusta yhteiskunnan hyvinvointiin (tasainen absoluuttinen tulonlisäys on tärkeämpää köyhille kuin rikkaille). Lisäksi tähän arvoon lisätään (tai vähennetään) taloudellisen toiminnan eri näkökohtien rahalliset ilmaisut, jotka vaikuttavat yleiseen hyvinvointiin. Nämä sisältävät:
1. Erät, jotka lasketaan tuloiksi BKT:ssa , mutta ovat todellisia kustannuksia (esimerkiksi saastumisen torjuntaan liittyvät rahalliset kustannukset )
2. Erät, jotka jätetään huomioimatta BKT:ssa, mutta ovat silti kustannuksia (esim. uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen )
3. Erät, jotka jätetään huomiotta BKT:ssa, mutta ovat silti tuloja (esimerkiksi kotimaisen työvoiman arvo)
GPI tekee selväksi, että pelkästään taloudellisen toiminnan määrällä ei ole juurikaan merkitystä arvioitaessa sen panosta hyvinvointiin ilman tietoa sen laadusta (Venetoulis ja Cobb, 2004). [7]
Yksinkertaistetussa muodossa laskentakaava näyttää tältä:
GPI = A+B - C - D + I
A - tulonjaolla oikaistu kulutus
B on ei-markkinoiden hyvinvointia lisäävien palvelujen arvo
C - ympäristön pilaantumiselta suojaamisen yksittäiset kustannukset
D - luonnonympäristön huononemisesta ja uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisestä aiheutuvat kustannukset
I - pääoman kasvu ja kansainvälisen kaupan tasapaino
| Komponentti | Vaikutus hyvinvointiin | Kuvaus | Laskentamenetelmä | |
|---|---|---|---|---|
| yksi | Yksittäiset kulutuskulut | + | GPI:n laskennan alkuarvo ja tavaroiden ja palveluiden kulutukseen liittyvän hyvinvoinnin arvioinnin peruste. | Tulot asukasta kohden x kulutusmenojen suhde tuloihin |
| 2 | Tulonjako | + tai - | Gini-kerroin heijastaa todellisen tulonjaon ja tasajaon eroa, se vaihtelee 0:sta (tasainen jakautuminen) 1:een (yksi kotitalous saa kaikki tulot). | (Gini-kerroin tälle vuodelle / Gini-kertoimen alin arvo) x 100 |
| 3 | Kulutus tulonjaolla oikaistu | + | Oikaistu yksilöllinen kulutus on perusarvo, johon indeksin muut komponentit lisätään (tai vähennetään). | (Rivi 1/Rivi 2) x 100 |
| neljä | Kotimaisen työvoiman hinta | + | Kotityöhön kuuluu ruoanlaitto, siivous, lastenhoito jne. | Työtuntien määrä x tuntipalkka työntekijän palkkaamisesta siihen työhön |
| 5 | Vapaaehtoisen työn hinta | + | Vapaaehtoistyö on tärkeä panos julkisen hyvinvoinnin edistämiseen, eikä se sisälly BKT:hen. | Vapaaehtoistyötuntien määrä x tuntipalkkio työntekijän palkkaamisesta tähän työhön |
| 6 | Kotipääoman käyttö | + | Huomioon otetaan kotitaloudessa olevien kodintarvikkeiden ja kestotavaroiden huoltokustannukset. | Olemassa olevien kestohyödykkeiden hinta x poistoprosentti 12,5 % |
| 7 | Kulutus kestotavaroihin | - | Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi kestohyödykkeiden todelliset kustannukset vähennetään GPI:stä. | Tulot asukasta kohden x % kulutustavaroihin |
| kahdeksan | Teiden ja katujen käyttö | + | Tätä valtion tarjoamaa palvelua voitaisiin teoriassa markkinoida, mutta yksittäisen kuluttajan hinnoittelu on vaikeaa: 7,5 %:n arvo tarkoittaa, että 10 % tiekustannuksista on korvattava vuosittain ja 75 % tieliikenteestä on huvia. | Nykyisten teiden hinta x 7,5 % |
| 9 | Osakesijoitus yhteensä | + tai - | Välttääkseen pääoman kulutuksen tulona yhteiskunnan tulee ylläpitää ja lisätä pääomasijoituksia väestön tarpeiden tyydyttämiseksi. Tämän luokan tarkoituksena on ottaa huomioon muutokset kertyneessä pääomassa työntekijää kohti. | Valtakunnallisista tilastoista |
| kymmenen | Ulkoiset velat/lainat yhteensä | + tai - | Talouden kestävyys riippuu siitä, missä määrin se on riippuvainen ulkoisista rahoituslähteistä nykyisen kulutuksen tukemiseksi. | Valtakunnallisista tilastoista |
| yksitoista | Rikoksen hinta | - | Rikollisuus vähentää yleistä hyvinvointia sekä suoraan (sairaanhoitokustannukset plus omaisuuden menetys) että välillisesti (rikosten ehkäisyn kustannukset) | Omaisuusrikosten suorat vahingot + rikosten ehkäisykustannukset |
| 12 | Avioerojen hinta | - | Avioerot ja liiallinen tv-aika rasittavat taloudellista taakkaa yhteiskunnalle samalla kun ne johtavat BKT:n kasvuun. | Avioeron välittömät kustannukset + television katselun sosiaaliset kustannukset |
| 13 | Vapaa-ajan vähentäminen | - | GPI ottaa huomioon ylityöstä aiheutuvan vapaa-ajan menetyksen. | Työllisyysaste x menetetty vapaa-aika x keskimääräinen tuntipalkka |
| neljätoista | Työttömyyden kustannukset | - | Kroonisesti työttömät, työnhaun lopettaneet ja osa-aikatyötä pakottavat heikentävät yhteiskunnan hyvinvointia, sillä rikollisuus, mielenterveyshäiriöt ja huumeriippuvuus ovat työttömyyden seurauksia. | Työttömien lukumäärä x tarjoamatta jääneiden tuntien määrä x keskituntipalkka |
| viisitoista | Päivittäisten matkojen hinta | - | Päivittäinen työmatka aiheuttaa suoria rahallisia kustannuksia henkilökohtaiselle tai julkiselle liikenteelle sekä välillisiä kustannuksia ajanhukkaamisesta, joka olisi voitu käyttää hyödyllisemmällä tai nautittavammalla tavalla. | Auton hinta x sen käyttöprosentti päivittäiseen matkustamiseen + joukkoliikenteen käyttökustannukset + päivittäisen matkan aika paikallisilla tuntihinnoilla |
| 16 | Kotitalouksien menot saastumisen torjuntaan | - | Ilmansuodattimiin ja jätehuoltoon panostaminen ei lisää hyvinvointia, vaan kompensoi saastekustannusten ulkoistamista taloudellisen toiminnan yhteydessä. Niillä pyritään palauttamaan arjen elinympäristöjen ekologisten ominaisuuksien perustaso. | Suodattimien ja muuntimien hinta + viemärikulut + jätehuoltokulut |
| 17 | Liikenneonnettomuuksien kustannukset | - | GPI ottaa huomioon välittömät kustannukset (omaisuuden menetys ja sairauskulut) plus välilliset kustannukset (palkkojen menetys). | Onnettomuuksien määrä x yhden onnettomuuden hinta |
| kahdeksantoista | Veden saastumisen kustannukset | - | Vedenlaadulle aiheutuvat vahingot ovat suora tappio kansan hyvinvoinnille, eikä niitä sisällytetä BKT:hen. Arviot on aliarvioitu, koska hajautetuista saastelähteistä ei ole tietoa. | Veden laadun heikkeneminen prosentteina x hyöty laadukkaan veden käytöstä |
| 19 | Ilmansaasteiden hinta | - | Vaikka ilmanlaadulle aiheutuvat vahingot vaikuttavat kielteisesti kotitalouksiin, infrastruktuuriin, ympäristöön ja kansanterveyteen, ne jätetään huomiotta BKT:ssa. | Saastetiedot x hinta saasteyksikköä kohti |
| kaksikymmentä | Melusaasteen kustannukset | - | Maailman terveysjärjestö arvioi melusaasteen aiheuttamat vahingot. | Kaupungistumisindeksi x melusaastekustannukset WHO:n mukaan |
| 21 | Kosteikkojen menetys | - | Kosteikkojen tarjoamien ekosysteemipalvelujen hinta ei sisälly BKT:hen. | Kumulatiivinen kosteikkohäviö x arvioitu hehtaarikustannus |
| 22 | Maatalousmaan menetys | - | Kaupungistuminen johtaa maatalousmaan menettämiseen, mikä heikentää paikallisen elintarvikehuollon kestävyyttä, heikentää yhteiskunnan historiallisia ja esteettisiä arvoja ja johtaa lajien elinympäristöjen menettämiseen. | Viljelymaan menetys x arvioidut kustannukset hehtaaria kohden |
| 23 | Uusiutumattomien luonnonvarojen ehtyminen | - | Uusiutumattomien luonnonvarojen käyttäminen tekee niiden käytön mahdottomaksi tulevaisuudessa ja on kestämätöntä. GPI arvioi kustannukset uusiutuvilla luonnonvaroilla korvaamisen kustannuksiksi. | Uusiutumattomien luonnonvarojen kulutus x uusiutuvien luonnonvarojen korvauskustannukset |
| 24 | Pitkäaikainen ympäristövahinko | - | GPI:ssä pitkäaikaiseen ympäristön heikkenemiseen liittyvät kustannukset on huomioitu ilmaston epävakauden seurauksina. | Energiankulutus x CO 2 -päästöjen sosiaalisten kustannusten lisäys tiettynä vuonna |
| 25 | Otsonikerroksen tuhoutuminen | - | Otsonikerroksen heikkeneminen yläilmakehässä uhkaa kaikkien planeetan asukkaiden hyvinvointia Auringon haitallisen säteilyn lisääntymisen vuoksi. GPI arvioi tämän pitkän aikavälin ympäristöongelman odotetut taloudelliset kustannukset. | Otsonia heikentävien aineiden päästöt x kilohinta |
| 26 | Metsäpeitteen väheneminen | - | Metsien häviäminen tarkoittaa monien niiden tarjoamien etujen menettämistä, mukaan lukien tulvien ehkäisy, ilman ja veden laadun paraneminen, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, metsätuotteet sekä esteettiset ja virkistysarvot. | Kadonneen metsän pinta-ala x hehtaarihinta |
Sen kannattajien mukaan GPI on "parempi" vertailukohta talouskehityksen arvioinnissa kuin BKT, mutta se ei väitä olevansa täydellinen. Suhteellisen pieneen alkukomponenttien joukkoon perustuva indikaattori jää väistämättä vain hyvin yleistetyksi ja "karkeaksi", sen "hienosäätöä" rajoittaa pääasiassa erityyppisten tietojen saatavuus. Lisäksi monia taloudellisen prosessin kustannuksia on periaatteessa vaikea ilmaista rahallisesti.
GPI:n leviämistä rajoittavat myös jatkuvat metodologiset erot eri tutkijoiden tekemissä laskelmissa, esimerkiksi erot ilmastopakotteen laskemisessa kumulatiivisena tai vain virtatekijänä. Merkittävä ongelma on myös eri maiden ja alueiden GPI:n vertailukelpoisuuden varmistamiseksi laskennalle asetettujen alkuperäisten rajaehtojen yhdenmukaisuus.
Joidenkin kirjoittajien mukaan myös epävarmuustekijöiden kvantitatiivisen arvioinnin puuttuminen GPI:stä sen nykyisessä muodossa on negatiivinen tekijä. Luottamusvälien laskeminen indeksin arvojen arvioinnissa voisi lisätä sen houkuttelevuutta käytännön käyttöön. [kahdeksan]
GPI on luonteeltaan taloudellinen, ei ympäristöindikaattori. Ympäristön kestävyyden arvioimiseksi on tarpeen käyttää sen lisäksi biofysikaalisia indikaattoreita. [9]
GPI ei perustu "vahvaan" ympäristön kestävyyden muotoiluun, jossa luonnonpääoman ehtymistä ei voida kompensoida kasvulla muualla. Se sisältää yhtä lailla taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristökomponentteja, joten on mahdollista kuluttaa luonnon- tai sosiaalista pääomaa lisäämällä tuloja ja kulutusta, ja samalla saada GPI:n kasvua asukasta kohden. Tämä ehtojoukko tunnetaan teoriassa "heikko stabiliteetti" -tilanteeksi (Neumayer, 1999), ja se havaitaan käytännössä joissakin alueellisissa GPI-laskelmissa. Sitä vastoin GPI:n dynamiikka reagoi jyrkästi kaupunkien taantumiseen, joka ilmenee sellaisina ongelmina kuin työttömyys, alhaiset tulot ja niiden korkea epätasainen jakautuminen sekä korkea rikollisuus. [kymmenen]
Luettelo kansallisista GPI-arvioista 21 maassa
| Opiskelu | Maa | Kausi |
|---|---|---|
| Hamilton, 1997 | Australia | 1950-1996 |
| Hamilton, 1999 | Australia | 1950-1996 |
| Hamilton ja Dennis, 2000 | Australia | 1950-2000 |
| Nurmikko, 2008 | Australia | 1967-2006 |
| Stockhammer et ai., 1997 | Itävalta | 1955-1992 |
| Blays, 2006 | Belgia | 1970-2000 |
| Blays, 2008 | Belgia | 1970-2004 |
| Castaneda, 1999 | Chile | 1965-1995 |
| Wen ym., 2008 | Kiina | 1970-2005 |
| Scasny, 2008 | Tšekki | |
| Nourry, 2008 | Ranska | 1990-2002 |
| Diefenbacher, 1994 | Saksa | 1950-1990 |
| Nurmikko, 2008 | Intia | 1987-2003 |
| Guenno ja Tiezzi, 1998 | Italia | 1960-1991 |
| Makino, 2008 | Japani | 1970-2003 |
| Rosenberg ja Oegema, 1995 | Alankomaat | 1950-1992 |
| Blays, 2007 | Alankomaat | 1971-2004 |
| Forgie et ai., 2007 | Uusi Seelanti | 1970-2005 |
| Forgie et ai., 2008 | Uusi Seelanti | 1970-2005 |
| Gil ja Slezynski, 2003 | Puola | 1980-1997 |
| Moffatt ja Wilson, 1994 | Skotlanti | 1980-1991 |
| Hanley et ai., 1999 | Skotlanti | 1980-1993 |
| Jackson ja Stymne, 1996 | Skotlanti | 1970-2005 |
| Jackson ja Stymne, 1996 | Ruotsi | 1950-1992 |
| Clarke ja islam, 2004 | Thaimaa | 1975-1999 |
| Clarke ja Shaw, 2008 | Thaimaa | 1975-2004 |
| Jackson et ai., 2002 | Iso-Britannia | 1950-1996 |
| Jackson ja Marks, 1994 | Iso-Britannia | 1950-1990 |
| Jackson, 2004 | Iso-Britannia | 1950-2002 |
| Anielski ja Rowe, 1999 | USA | 1950-1997 |
| Venetoulis ja Cobb, 2004 | USA | 1950-2002 |
| Talberth ym. 2007 | USA | 1950-2004 |
| Hong ym. 2008 | Vietnam | 1992-2004 |
| Midmore ym. 2000 | Wales | 1970-1996 |
| Matthews ym. 2003 | Wales | 1990-2000 |
| Jones ym. 2007 | Wales | 1990-2005 |
Luettelo alueellisista GPI-arvioista 59 alueelle
| Opiskelu | Alue ja maa | Kausi |
|---|---|---|
| Lawn ja Clarke, 2008 | Viklorian osavaltio, Australia | 1986-2003 |
| Anielski et ai., 2001 | Alberta, Kanada | 1961-1999 |
| Gustavson ja Lonergan, 1994 | Brittiläisen Kolumbian provinssi, Kanada | |
| Pannozzo ym., 2009 | Nova Scotian provinssi, Kanada | noin 1980-2005 |
| Wen et ai., 2007 | Suzhou, Yangzhou, Ningbo ja Guangzhou kaupungit Kiinassa | 1991-2001 |
| Jackson ym., 2008 | Kaikki Englannin alueet | 1994-2005 |
| Pulselli et ai., 2006 | Sienan maakunta, Italia | 1999 |
| Pulselli et ai., 2008 | Modenan maakunta, Italia | 1971-2003 |
| Pulselli et ai., 2008 | Riminin maakunta, Italia | 1971-2003 |
| Bagstad ja Ceroni, 2007 | 7 Vermontin koillispiiriä, USA | 1950-2000 |
| Bagstad ja Shammin, 2012 | Akron ja Cleveland, 17 Koillis-Ohion piirikuntaa, USA | 1950-2005 |
| Bay Area Genuine Progress Indicator Analysis, 2006 | San Francisco, 8 Kalifornian piirikuntaa, USA | 2000 |
| Costanza ym., 2004 | Burlington, Chittenden County, Vermont, Yhdysvallat | 1950-2000 |
| Ympäristön laatulautakunta, 2000 | Minnesotan osavaltio, Yhdysvallat | 1960-1995 |
| Useiden organisaatioiden valmistelema | Marylandin osavaltiot, Massachusetts, Michigan ja Utah, Yhdysvallat |
GPI-muutosten dynamiikka kuudelle maalle
Venäjän tiedeyhteisö ei kiinnitä paljon huomiota GPI:n käyttöön suhteessa Venäjän talouteen. Tieteellisissä julkaisuissa tästä indikaattorista on vain maininta tai siitä annetaan lyhyttä taustatietoa. Ei ollut edes yleisesti hyväksyttyä venäjänkielistä nimeä.
Ukrainassa julkaistiin vuonna 2009 arvio kansallisesta GPI:stä vuodelle 2006 ilman selvitystä laskentamenetelmästä [11] . Vuonna 2010 tehtiin laskelmia Ukrainan GPI:stä vuosille 2000–2007 yleisesti hyväksytyn menetelmän mukaisesti [12] . Samaan aikaan noin puolet GPI-komponenteista jäi tuloksiin tilastotietojen puutteen vuoksi.
GPI on virallisesti käytössä USA:n Marylandin osavaltiossa (osavaltion kuvernöörin päätöksellä), Oregonin osavaltio kehittää kymmenen vuoden budjettisuunnitelmaa GPI:n avulla [13] .
Vermontin (USA) lainsäätäjät ovat ilmoittaneet viralliseksi tavoitteeksi osavaltion GPI:n 5 prosentin korotuksen viiden vuoden sisällä [14] .
Koko GPI:n olemassaolon historian ajan sitä on kritisoitu useista eri kohdista.
Neumayer (1999) kyseenalaisti indikaattorin käsitteellisen viitekehyksen ja väitti, että se sekoittaa virheellisesti nykyisen hyvinvoinnin ja kestävyyden mittaukset, joita on parasta tarkastella erikseen. Lawn (2005) puolusti GPI-lähestymistapaa osoittamalla, että monet nykyisen hyvinvoinnin näkökohdat liittyvät läheisesti pitkän aikavälin kestävyyteen.
Muut kriitikot ovat huomauttaneet, että monet taloudellisen toiminnan osa-alueet ovat valinneet rahallisia arvostusmenetelmiä heidän mielestään ristiriitaisena ja mielivaltaisena, ja huomauttaneet, että näiden menetelmien subjektiivinen valinta saattaa osittain selittää GPI:n ja BKT:n dynamiikan välisen eron. (Neumayer, 2000; Bleys, 2006). Vastauksena Lawn ym. (2009) ovat kuvanneet GPI-laskennan kiistanalaisimpien näkökohtien teoreettisia perusteita osoittaen, että käytetyt menetelmät noudattavat yleisesti hyväksyttyä tulon ja pääoman eroa, joka on muotoiltu Fisherin vuoden 1945 artikkelissa. GPI:n puolustajat tunnustavat yleensä tarpeen parantaa sen menetelmiä paremman asiantuntija-arvion ja yksityiskohtaisemman tilastokehyksen avulla.
Usein moite GPI:lle on sen "assosiaatio subjektiivisiin arvoihin". Vastauksena sen puolustajat huomauttavat yleensä, että loppujen lopuksi kaikki indikaattorit (mukaan lukien BKT) riippuvat subjektiivisesta valinnasta siitä, millainen tieto ansaitsee huomion ja miten se pitäisi ottaa huomioon. Valintaprosessissa luotamme väistämättä arvoihimme. Sen kannattajien mukaan se, mikä erottaa GPI:n muista indikaattoreista, ei ole sen erityinen "subjektiivisuus", vaan pikemminkin sen perustana olevien oletusten ja arvojen selkeä esittäminen.
GPI:tä kritisoidaan myös kuluttajavastaisista asenteista , erityisesti kyseenalaistetaan kulutuksen valinta peruskomponentiksi, mikä on kriitikoiden mukaan piilotettu perustelu kulutuskumoukselle eli julkisen hyödyn tunnistamiselle. materiaalin kulutuksen lisääntyessä . GPI:n kannattajat vastaavat, että koska hyvinvoinnin ja tyytyväisyyden kvantifiointi henkisinä ilmiöinä on vaikeaa, kulutusta voidaan pitää hyväksyttävänä hyvinvoinnin korvikkeena "ensimmäisessä likimäärässä". [viisitoista]
| Talouskasvu | |||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Indikaattorit |
| ||||||||
| tekijät |
| ||||||||
| Koulut | |||||||||
| Kirjat | |||||||||
| Mallit |
| ||||||||