Vangitsemiskirja

Irlannin vangitsemiskirja ( Lebor Gabála Érenn ) on laaja kokoelma runo- ja proosakertomuksia , jotka esittelevät Irlannin kansan myyttisen alkuperän ja historian maailman luomisesta keskiaikaan . Irlannin mytologian mytologisen syklin perusta . Tuntematon tiedemies keräsi ja tallensi nämä Irlannin kansanperinteen historian tutkimuksen kannalta tärkeät asiakirjat 1000-luvun puolivälissä , ja ne ovat sekoitus myyttejä , legendoja, historiaa , kansanperinnettä , kristinuskoa . historiankirjoitus , joka on usein vääristynyt poliittisista syistä ja joskus puhtaan fiktion hedelmänä. Se tunnetaan englanniksi nimellä Book of Invasions tai The Book of Conquests ( The Book of Invasions tai The Book of Conquests ) ja nykyirlanniksi nimellä Leabhar Gabhala Éireann (Irlannin valloituksen kirja).

Alkuperä

Irlannin valloituksen kirja (jäljempänä BOI ) väittää olevansa tarkka ja oikea kuvaus irlantilaisten historiasta, ja sitä voidaan pitää yrityksenä tarjota irlantilaisille tallennettu historia, joka on verrattavissa juutalaisten historiaan. varattu itselleen Vanhassa testamentissa . Se on peräisin kelttiläisen Irlannin pakanallisista myyteistä – sekä gaelista että esigaelista – mutta tulkittu juutalais-kristillisen teologian ja historiografian valossa, ja se kuvaa, kuinka uudet valloittajat valtasivat saaren joka kerta peräkkäisten hyökkäysten ja jokaisen hyökkäyksen aikana. lisäsi uuden luvun kansalliseen historiaan. Raamatun esimerkit tarjosivat myytintekijöille valmiita tarinoita, joita voitiin muokata omiin tarkoituksiinsa sopivaksi. Siksi ei ole yllättävää, että irlantilaisten esi-isät ovat orjuutettuja vieraassa maassa tai pakenevat maanpakoon tai vaeltavat erämaassa tai näkevät "luvatun maan" kaukaa.

Neljä kristillistä lähdettä antoi merkittävimmän panoksen KZI:n muodostumiseen:

• De Civitate Dei , (" Jumalan kaupungista ") St. Augustinus ( 413-426 vuotta ) _
• Historiae adversum paganos ("Historia pakanoita vastaan") Orosius ( 417 )
• Eusebiuksen kronikon , jonka latinaksi on kääntänyt St. Jerome hahmona Temporum liber ( 379 )
• Etymologiae (" Etymologies ") tai Origines ("Alku") Sevillalaisen Isidoresta ( 700 -luvun alku)

Esikristilliset elementit eivät kuitenkaan ole täysin kadonneet. Esimerkiksi yksi CGI:n runoista kertoo, kuinka Tuatha Dé Danannin jumalattaret ottivat gaelilaisia ​​aviomiehiä, kun gaelit valloittivat ja kolonisoivat Irlannin. Lisäksi esimerkit myöhemmistä CZI-hyökkäyksestä risteävät omituisesti Aleksandrialaisen Timagenesin kertomuksen kanssa toisen Manner-Euroopan kelttiheimon, gallien , alkuperästä . 4. vuosisadan historioitsija Ammianus Marcellinuksen lainaama Timagenes ( 1. vuosisadalla eKr. ) kuvaa, kuinka gallialaisten esi-isät joutuivat jättämään kotimaansa Itä- Euroopassa peräkkäisten sotien ja tulvien vuoksi.

Lukuisia viittauksia Irlannin pseudohistoriaan on hajallaan 7. ja 8. vuosisatojen lähteissä, mutta varhaisin sille omistettu aineisto löytyy Historia Brittonumista eli Brittien historiasta , jonka walesilainen historioitsija Nennius on kirjoittanut vuosina 829-830 . . Nennius antaa kaksi erillistä versiota Irlannin varhaisesta historiasta. Ensimmäinen koostuu sarjasta Iberian esigaelilaisten kansojen peräkkäisiä kolonisaatioita Irlannissa , joista jokainen on löytänyt tiensä CGI:hen. Toinen kertoo varsinaisten gaelien alkuperästä ja siitä, kuinka heistä tuli maan herrat ja kaikkien muinaisten irlantilaisten perillisiä.

Irlantilaiset bardit rikastuivat ja muokkasivat näitä kahta historiaa yhdeksännen vuosisadan aikana. 10. - 11. vuosisadalla kirjoitettiin useita pitkiä historiallisia runoja, jotka myöhemmin rakennettiin KZI:n rakenteeseen. Suurin osa runoista, joista KZI:n alkuperäinen versio muodostettiin, ovat seuraavan neljän runoilijan kirjoittamia:

• Eochaid wa Flynn of Armag ( 936-1004 ) - Runot 30, 41, 53, 65, 98, 109, 111
• Flann Mainistrech mac Echtigrin (k. 1056 ), Monasterboy Abbeyn virkailija ja historioitsija - Runot 42, 56, 67, 82
• Tanaid (k. n. 1075 ) - Runot 47, 54, 86
• Gilla Coemain mac Gilla Shamtainn (k. 1072 ) - Runot 13, 96, 115

XI vuosisadan lopussa. Tuntematon tutkija kokosi nämä ja muut runot yhteen ja asetti ne huolellisesti tehtyyn proosakehykseen - osittain omaan sävellykseensä, osittain vanhoista lähteistä, jotka eivät ole säilyneet tähän päivään asti - kertoen ja täydentäen niitä. Tämän tuloksena syntyi CI:n varhaisin versio, joka oli kirjoitettu keskiirlannin kielellä, 7-1100-luvuilla käytetyllä iirin gaelin kielellä.

Tekstiasetukset

Tiedetään, että KPI:stä tuli alusta alkaen laajalti tunnettu ja vaikutusvaltainen asiakirja, joka saavutti nopeasti kanonisen aseman. Vanhoja tekstejä on muutettu, jotta ne olisivat lähempänä tarinan KZI-versiota, ja siihen on kirjoitettu ja lisätty monia uusia runoja. Vuosisadan aikana siitä ilmestyi monia kopioita ja muunnelmia 136 runolla. KZI:stä on nyt viisi muunnelmaa, joita on säilytetty yli tusinassa keskiaikaisessa käsikirjoituksessa:

• Ensimmäinen painos (R¹): säilytetty Leinsterin kirjassa (n. 1150 ) ja Fermoyn kirjassa ( 1373 ).
• Minigood (Min): Tämä versio liittyy läheisesti toiseen painokseen. Se on todennäköisesti vanhempi kuin tämän painoksen säilyneet käsikirjoitukset, vaikkakaan ei vanhempi kuin nyt kadonnut kopio, johon nämä käsikirjoitukset perustuivat.
• Toinen painos (R²): säilynyt ainakin seitsemässä erillisessä tekstissä, joista tunnetuin on Lekanin suuri kirja ( 1418 ).
• Kolmas painos (R³): esitetty sekä Book of Ballymotessa ( 1391 ) että The Book of Lekanissa .
• O'Clery Revision (K): Tallensi vuonna 1631 Micheal O Clerig , fransiskaaninen kirjuri ja yksi neljästä mestarista . Toisin kuin CDI:n aiemmat versiot, tämä painos on kirjoitettu nykyaikaiseksi iiriksi, mutta se tunnustetaan itsenäiseksi painokseksi, koska on viitteitä siitä, että kirjoittajalla oli pääsy lähteisiin, joita ei ole säilytetty ja joita neljän muun kääntäjät eivät käytä. versiot.

Nykykritiikki

1600-luvulla KZI tunnustettiin edelleen tarkaksi ja kirjaimellisesti todelliseksi Irlannin historiaksi. Geoffrey Keating ammensi siitä kirjoittaessaan Irlannin historiansa , Foras Feasa ar Éirinn , ja sitä käyttivät Annals of the Four Masters -kirjan kirjoittajat . Nykyään tutkijat suhtautuvat siihen kriittisemmin, mutta on lähes varmaa, että se sisältää selostuksen Irlannin varhaisesta historiasta, vaikkakin turmeltuneena ja vääristyneenä. Suurin fiktio on väite, että gaelilaisten valloitus tapahtui kaukaisessa menneisyydessä - noin 1500 eaa. e. - ja että kaikki kristillisen Irlannin asukkaat olivat ensimmäisten gaelilaisten valloittajien jälkeläisiä. Itse asiassa gaelilainen valloitus - joka kuvataan CGI:ssä Milesin poikien asutuksena  - oli viimeinen kelttiläinen Irlannin valloitus, todennäköisesti vuoden 150 jKr jälkeen. e. , ja suuri osa Irlannin esigaelilaisesta väestöstä jatkoi menestystä vuosisatoja sen jälkeen.

KZI käännettiin ranskaksi vuonna 1884 . Ensimmäisen täydellisen englanninkielisen käännöksen teki R. A. Stuart Macalister vuosina 1937–1942. Se sisälsi kriittistä materiaalia, Macalisterin omia muistiinpanoja ja esipuheen, jossa hän väittää, että CGD on fuusio kahdesta alun perin itsenäisestä teoksesta: Goidelien historiasta , joka on mallinnettu israelilaisten historian mukaan , sellaisena kuin se on esitetty Vanhassa. Testamentti ja luettelo useista esigaelilaisista siirtokunnista Irlanti (jonka historiallisuuteen Macalister ei luottanut). Tämä teos lisättiin Goidelien historiaan , keskeyttäen sen tarinan huipentumahetkellä. Macalister teorioi, että näennäinen raamatullinen teksti oli latinankielinen tieteellinen teos nimeltä Liber Occupationis Hiberniae ("Irlannin valloittamisen kirja"), mikä selittää, miksi CI:n keskiirlantilainen nimi puhuu yhdestä "valloituksesta", kun tekstissä luetellaan. yli puoli tusinaa.

KPI:n sisältö

Seuraavassa on yhteenveto CPI:stä. Teksti voidaan jakaa 10 "kirjaan":

• Maailman luomisesta heimojen hajoamiseen  , intiimi uudelleenkertomus juutalais-kristillisestä maailman luomisen historiasta, ihmisen lankeemuksesta ja maailman varhaisesta historiasta. Mooseksen kirjan lisäksi kirjailija antaa yksityiskohtia useista epäselvistä teoksista (esim. muinaisesta Syyrian aarreluolasta ) ja neljästä aiemmin siteeratusta kristillisestä lähteestä.
• Gaelien historia heimojen hajoamisesta Irlannin löytämiseen  on pseudoraamatullinen tarina gaelien alkuperästä skyytin prinssin Fenius Farsiden jälkeläisinä , joka on yksi 72 johtajasta, jotka rakensivat Tornin tornin. Nimrod (eli Baabelin torni ). Hänen pojanpoikansa Goidel Glas "leikkaa" iirin kielen alkuperäisestä 72 kielestä, jotka ilmestyivät heimojen hajoamisen aikana. Tässä kirjassa gaelit kärsivät monia koettelemuksia ja koettelemuksia, jotka ilmeisesti perustuvat niihin, joita juutalaiset kokivat Vanhassa testamentissa. Goidel Glas menee naimisiin Scottin , egyptiläisen faaraon tyttären kanssa. Hänen jälkeläisensä kukoistavat Egyptissä Mooseksen aikana ja lähtevät maasta poistumisen aikana. He vaeltavat ympäri maailmaa neljäsataa neljäkymmentä vuotta, kunnes lopulta asettuvat Iberian niemimaalle . Siellä Breogan - niminen mies perustaa Brigantiumin kaupungin ( A Coruña Galician koillisosassa ) ja rakentaa tornin (todellisuudessa olemassa oleva Breoganan torni , katso kuva), jonka huipulta hänen poikansa Se näkee Irlannin.
• The Occupation of Quesair -  Tämä kirja esittelee ensimmäisen lisäyksen Liber Occupationis -kirjasta . Kesair  on raamatullisen Nooan tyttärentytär, joka neuvoo häntä ja hänen isänsä Bitiä pakenemaan uhkaavaa tulvaa maailman länsireunaan. He varustavat kolme alusta, mutta matkalla Irlantiin kaksi niistä katoaa. Ainoat eloonjääneet ovat Kesair, 49 muuta naista ja kolme miestä (Kesairin aviomies Fintan Mac Bohra, hänen isänsä Bit ja ruorimies Ladra). Naiset jaetaan miesten kesken, Fintan saa Kesairin ja kuusitoista naista lisää, Bit ottaa ystävänsä Bairrfindin ja kuusitoista naista ja Ladra ottaa loput kuusitoista naista. Ladra kuitenkin kuolee pian (ensimmäinen Irlannin maaperään haudattu henkilö). Neljänkymmenen päivän kuluttua tulva tapahtuu. Vain Fintan säilyy hengissä, viettäen vuoden veden alla luolassa, joka myöhemmin nimettiin Fintanin haudaksi. Myöhemmin "valkoisena vanhina" tunnettu hän asuu 5500 vuotta tulvan jälkeen ja lohen , kotkan ja haukan muodossa on todistaja saaren lisäasutuksille.
• Partholonin siirtokunta  - Kolmesataa vuotta tulvan jälkeen Partholon , sama siemen kuin gaelit, asettuu Irlantiin kolmen poikansa ja heidän kansansa kanssa. Kymmenen vuoden rauhan jälkeen puhkeaa sodat Fomorians, Keehol Grickenhawsin johtama julma merenkulkijoiden rotu . Partholonialaiset voittivat, mutta ei kauaa. Viikkoa myöhemmin he kuolevat epidemiaan - viisituhatta miestä ja neljä tuhatta naista - heidät haudataan Eltan tasangolle Dublinista  lounaaseen , paikkaan, jota kutsutaan edelleen Tallaghtiksi , joka tarkoittaa "ruttohautaa". Moresta on selvinnyt yksittäinen henkilö, Tuan mac Cairell , joka (kuten Fintan mac Bohra) selviytyy aioista ja käy läpi peräkkäisiä muodonmuutoksia ja on siksi todistajana Irlannin myöhemmälle historialle. Tämä kirja sisältää myös tarinan Delgnatista, Partholonin vaimosta, joka petti häntä squirrelin kanssa.
• Nemedin asuttaminen  - 30 vuotta Partholonien sukupuuttoon kuolemisen jälkeen Irlannin asuttavat Nemedin asukkaat , joiden isoisoisä oli Partholonin veli. Heidän miehityksensä aikana fomorilaiset tuhoavat jälleen maan, ja pitkittynyt sota puhkeaa. Nemed voittaa kolme suurta taistelua, mutta hänen kuolemansa jälkeen hänen kansansa ovat kahden fomorilaisen johtajan, Morin ja Conandin , orjuuttamia . Lopulta he kuitenkin nostavat kapinan ja hyökkäävät Konandin torniin Torin saarella . He ovat voittajia, mutta molemmat armeijat kuolevat meritaistelussa Mortin kanssa. Irlannin kattaa tulva, joka tuhosi suurimman osan nemedialaisista. Kourallinen selviytyneitä on hajallaan eri puolilla maailmaa.
• Fir Bolgin, Fir Domnannin ja Fir Galioinin siirtokunta  - Yksi Nemeda-heimon ryhmä asettuu Kreikkaan, missä heidät orjuutetaan. Kaksisataakolmekymmentä vuotta Nemedin jälkeen he pakenevat ja palaavat Irlantiin. Siellä he jakautuivat kolmeen kansakuntaan: Fir Bolg , Fir Domnann ja Fir Galioin . Ennen Tuatha Dé Danannin hyökkäystä he olivat pitäneet Irlantia vain 37 vuotta.
• Tuatha Dé Danannin asutus  - Tuatha Dé Danannit  ovat hajallaan olevan Nemeda-heimon toisen ryhmän jälkeläisiä. He palaavat Irlantiin kaukaa pohjoisesta, missä he oppivat pakanallisen magian ja druidryn synkät taidot 1. toukokuuta tienoilla ja taistelevat Irlannin herruudesta Fir Bolgin ja heidän liittolaistensa kanssa ensimmäisessä Mag Tuiredin (tai Moituran) taistelussa. Tuatha Dé voittaa ja pakottaa Fir Bolgin maanpakoon naapurisaarille. Samaan aikaan Nuadu , Tuatha Dén kuningas, menettää oikean kätensä taistelussa ja joutuu luopumaan kruunustaan. Seitsemän onnetonta vuotta Bresillä on kuninkaallinen valta , kunnes parantaja Nuadu Dian Cecht tekee hänestä hopeakäden, eikä hän palaa. Sota fomorilaisten kanssa puhkeaa, Mag Tuiredin toisesta taistelusta tulee ratkaiseva. Nuadun tappaa Balor Evil -Eye, mutta Balorin itsensä tappaa hänen pojanpoikansa Longarm Meadow, josta tulee kuningas. Tuatha Dé Danannit ovat hallinneet keskeytyksettä sataviisikymmentä vuotta.
• Milesian Invasion  - Tässä Gaelien tarina jatkuu, keskeytettynä kirjan 2 lopussa. Eth, joka on löytänyt Irlannin Breoghanin tornin huipulta, purjehtii sinne saadakseen lisätietoja löydöstään. Hallitsijat toivottavat hänet tervetulleeksi, mutta mustasukkainen aatelisto tappaa hänet ja lähettää ruumiin Iberiaan kansansa kanssa. Milesialaiset tai hänen setänsä Milen Espanjan pojat järjestävät tutkimusmatkan kostaakseen hänelle ja valloittaakseen saaren. Saapuessaan Irlantiin he etenevät Taraan , kuninkaalliseen asuinpaikkaan, vaatimaan kuninkaallista auktoriteettia. Matkalla heitä kohtaa vuorotellen kolme naista, Banba, Fodla ja Airi, maan kolmen hallitsijan vaimot. He kaikki tervehtivät milesialaisia, kertovat heille, että maa on nimetty heidän mukaansa, ja pyytävät, että maa kutsutaan heidän mukaansa, vaikka milesialaiset voittaisivat taistelun. Yksi Milin pojista, runoilija Amergin, lupaa, että niin tulee olemaan. Tarassa heitä kohtaavat Tuatha Dé Danannin kolme kuningasta, jotka puolustavat oikeuttaan Irlannin yhteisomistukseen. Osapuolet sopivat, että milesialaiset palaavat laivoilleen ja lähtevät merelle yhdeksän aallon etäisyydelle rannasta, jotta Tuatha Dé Danannit voivat valmistautua ja koota joukkonsa. Kuitenkin, kun milesialaiset purjehtivat "yhdeksän aallon verran", Tuatha Dé Danannin druidit aiheuttavat ankaran myrskyn. Milesian laivasto viedään merelle, mutta Amergin rauhoittaa elementtejä runoudellaan. Eber laskeutui selviytyneiden laivojen päälle Inber Skanessa ( Kenmar-joki ) maan lounaisosassa, Eremon laskeutui Inber Kolptaan ( Boynen suulle ). Kahdessa seuraavassa taistelussa, Sliab Misissä ja Tailtiussa, Tuatha Dé Danann voitetaan. Tämän seurauksena heidät pakotetaan ulos, ja Irlannin hallitus jakautuu Eberin ja Eremonin kesken.
• Kirjakäärö Irlannin kuninkaita ennen kristinuskoa  – Raamatun 1 Kings -mallin mukainen kirja listaa Irlannin eri kuninkaiden teot, joista useimmat ovat legendaarisia tai ainakin puolilegendaarisia, Eberin ja Eremonin ajoista viidennen alkuun. vuosisadalla jKr.
• Irlannin kuninkaiden kirjakäärö kristinuskon hyväksymisen jälkeen  - Jatkoa edelliselle kirjalle. Tämä kirja on tarkin osa CGI:tä, koska se liittyy Irlannin historiallisiin kuninkaisiin, joiden teot ovat säilyneet muissa asiakirjoissa.

Kirjallisuus

• Lebor Gabála Érenn , alkuperäinen teksti, muokannut ja kääntänyt RA Stewart Macalister, D. Litt
  • Osa I: Irish Texts Society, osa 34, Lontoo 1938, uusintapainos 1993. ISBN 1-870166-34-5 .
  • Osa II: Irish Texts Society, osa 35, Lontoo 1939. ISBN 1-870166-35-3 .
  • Osa III: Irish Texts Society, osa 39, Lontoo 1940. ISBN 1-870166-39-6 .
  • Osa IV: Irish Texts Society, osa 41, Lontoo 1941. ISBN 1-870166-41-8 .
  • Osa V: Irish Texts Society, osa 44, Lontoo 1956. ISBN 1-870166-44-2 .
• O'Rahilly, TF, Varhainen Irlannin historia ja mytologia (Dublin Institute for Advanced Studies, 1946)
• Scowcroft, R.M., "Leabhar Gabhála Osa I: Tekstin kasvu", Ériu xxxviii (1987) 79-140.
• Scowcroft, R.M., "Leabhar Gabhala Osa II: Perinteen kasvu", Ériu xxxix (1988) 1-66.

Linkit

• Lebor Gabala Érenn, kirjat  1-8
• Lebor Gabala Érenn, kirjat  1-8
• Timeless Myths - Book of Invasions Arkistoitu 12. marraskuuta 2006 Wayback Machinessa