Rakkaus elegioita
"Love Elegies" , myös "Songs of Love" [1] tai "Amores" [2] ( lat. Amores ) - antiikin roomalaisen runoilijan Ovidiuksen ensimmäinen runokokoelma , joka on kirjoitettu elegisella kirjeellä fiktiiviselle rakastajatarlle nimeltä Corinna. [3] [4] [5] Julkaistu ensimmäisen kerran vuosina 16-15 eKr . e. [6] viidessä kirjassa, mutta myöhemmin Ovidius julkaisi elegioita kolmessa kirjassa, jotka ovat tulleet meille. [2] [3] [7]
Historia
Keskustelu siitä, kuka Corinna oli ja oliko hän todella olemassa, jatkuu edelleen. On väitetty, että hän on runollinen kuva, joka on kehittynyt "ikuisen neiton" ( lat. Puella aeterna ) kirjallisen arkkityypin vaikutuksesta muista elegian tyylilajin kirjallisista teoksista. Lisäksi on mahdollista, että Ovidiuksen Corinna on eräänlainen sanapeli kreikan sanalla "bark" ( toinen kreikkalainen κόρη ), joka tarkoittaa " neitsyt ".
Terävyydestä huolimatta"Rakkauseleegioita", jotkut tutkijat uskovat, että tämä teos tai jokin sen osa ei aiheuttanut Ovidiuksen viittausta Pontukseen . Uskotaan, että " Rakkauden tiede " loukkasi keisari Augustusta ja aiheutti hänen vihansa runoilijan päälle. On myös mielipide, että Augustus Julia vanhemman tytär tuli maanpakoon syyksi .
Sisältö
Rakkauselegiat ovat ensimmäinen runollinen teos, jossa hänen rakkautensa lauletaan yhden henkilön puolesta Corinnen muodossa, joka on hänen ulottumattomissa. Juoni on lineaarinen ja sisältää vain muutamia lyyrisiä poikkeamia, kuten elegian Tibulluksen kuolemasta .
Ensimmäinen kirja
Tässä runoilija ilmoittaa, että hänen teoksensa teema on rakkaus . Hän myöntää Cupidon tappion . Runoilija puhuu ensimmäistä kertaa palvonnan kohteena ja nimeää hyveensä. Hän osallistuu festivaaleille. Runo sisältää salaisia ohjeita rakkaalle, joka on miehensä kanssa. Runoilija kuvailee vierailuaan Corinnan luona ja kutsuu häntä ensimmäistä kertaa nimeltä. Hän pyytää portinvartijaa päästämään hänet rakkaansa luo, jota hän lyö ja katuu sitä syvästi. Monologi seuraa nuorelle rouvalle osoitetusta Dipsoksesta, nälkäisestä parittajasta, jossa neuvotaan, kuinka rikkaita miehiä oikein pettää. Runoilija vertaa rakastajia sotilaisiin. Hän valittaa, että hänen rakkaansa vaatii aineellisia lahjoja vastineeksi runoudesta. Hän pyytää Corinnan piikaa välittämään viestinsä tälle. Runoilija on raivoissaan, kun Corinna ei voi käydä hänen luonaan. Hän huutaa auringonlaskua kohti ja pyytää häntä viivyttelemään, jotta hän voi viettää mahdollisimman paljon aikaa rakkaansa kanssa. Runoilija pilkaa Corinnaa siitä, että hän on pilannut hiuksensa värjäyksellä. Kirja päättyy Ovidian kommentteihin runollisista edeltäjistään ja väitteeseen, että hänen nimensä tullaan luettelemaan heidän joukossaan.
Yleisesti ottaen tälle kirjalle on ominaista ensimmäiseen ja viimeiseen osaan sisältyvä rengasriimi sekä kehitetyt sotilaalliset metaforat osissa 1.2 ja 1.9.
Toinen kirja
Runoilija kuvailee yleisöä, johon hän haluaisi tulla kutsutuksi. Hän pyytää Bagoyta, naisen palvelijaa, auttamaan häntä pääsemään rakastajatarnsa luo. Hän kääntyy myös eunukin (ehkä samaan Bagoyn) puoleen, joka estää häntä näkemästä naisia. Runoilija kuvaa rakkauttaan naista kohtaan eri tavoin. Runoilija kääntyy rakkaansa puoleen, jonka hän näki pettävän häntä illallisjuhlissa. Hän suree Corinnan papukaijan kuolemaa. Runoilija puolustaa itseään rakastajaltaan, joka syyttää häntä uskottomuudesta ja yhteydenpidosta piikansa Cypassisin kanssa. Runoilija kääntyy Kipassisin puoleen ja pyytää häntä pitämään heidän suhteensa salassa rakastajatarltaan. Hän lähettää Amorille moitteen siitä, että hän on aiheuttanut hänelle niin paljon sydänsurua. Hän myöntää avoimesti riippuvuutensa rakkaudesta. Runoilija väittää rakastavansa kahta tyttöä kerralla, toisin kuin hänen ystävänsä Gretsinin lausunnotettä tämä ei ole mahdollista.
Kolmas kirja
Kisojen aikana Ovidius kosi tyttöä. Runoilija yrittää saada miehen antamaan hänen olla sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa. Ovid haaveilee valkoisesta lehmästä. Hän neuvoo toveriaan olemaan kertomatta hänelle Corinnan seikkailuista. Ovidius jättää hyvästit rakkauselegialle.
Tyylit ja teemat
Rakkauselegia
Ovidiuksen Amoria on vahvasti vakiintunut rakkauden elegian genreen. Muinaiset kreikkalaiset käyttivät alun perin elegisia kupletteja, alun perin epigrammeja kuolleille kirjoittamiseen , mutta sitten niistä tuli eroottisen genren perusta. [kahdeksan]
Pääaiheet:
- Runoilija seisoo rakkaansa oven edessä sisältä lukittuna.
- Runoilijan vapaan elämän ja Rooman kunnia-uran, kuten maatalouden, politiikan ja asepalveluksen, välisen eron vertailu
Viittaukset
The Love Elegies sisältää suuren määrän viittauksia muihin kirjallisuusteoksiin.
Runoilija ja hänen kuolemattomuutensa
Osien 1.1 ja 1.15 pääteemana on kysymys runoilijan kuolemattomuudesta runouden kautta, kun taas yksi hänen ehdotuksistaan 1.3:n rakastetussa on, että heidän nimensä yhdistyvät runoudessa ja niistä tulee ikuisesti kuuluisia.
Huumori
"Rakkauselegiat" eroavat muista Ovidiuksen teoksista suurella määrällä huumoria.
Rakkaus ja sota
Amoriusin aivan ensimmäinen kirja alkaa samalla sanalla kuin Aeneid , joka tarkoittaa "taistelua" ( latinaksi arma ) (tarkoitettu vertailu eeppiseen genreen, jota Ovidius sitten pilkkasi). " materiaalilla, kokoon sopiva ", kuten sota. Amor kuitenkin varastaa "yksiulotteisen jalan" (unum suripuisse pedem, I.1 ln 4), jolloin kolmirivistä tulee eleginen kaksirivinen, joka sopii juuri rakkausrunouden kokoon.
Ovidius palaa rakkauselegioissaan sodan teemaan useaan otteeseen, varsinkin ensimmäisen kirjan yhdeksännessä runossa, jossa hän käyttää metaforista rakastajien ja sotilaiden samaistamista (Militat omnis amans, "Jokainen rakastaja on sotilas" I.9 ln 1)
Kulttuurivaikutus
Muut antiikin roomalaiset kirjailijat
Huolimatta maanpaosta ja Augustuksen käskystä vetäytyä kirjastoista ja tuhota kaikki Ovidiuksen teokset, hän pysyi "yhdeksi luetuimmista ja jäljitellyistä latinalaisista runoilijoista" [9] , kuten Martial, Lucanin teoksista voidaan nähdä. ja Statius. [kymmenen]
Klassisen jälkeinen aika
Suurin osa latinankielisistä teksteistä katosi, mutta osa käsikirjoituksista löydettiin uudelleen pimeän keskiajan jälkeen ja ovat säilyneet tähän päivään asti. Rakkauselegioiden tapauksessa on niin paljon kopioita 1200- ja 1300-luvuilta , että monet niistä ovat "tekstillisesti hyödyttömiä", koska ne toistavat samoja kirjoitusvirheitä ja puutteita. [11] Theodulf sisällytti Ovidiuksen ja Vergiliusin kristittyjen kirjailijoiden luetteloon, kun taas Nigellus vertasi Ovidiuksen epäonnistumisia Pyhän Johanneksen karkotukseen ja Pyhän Pietarin vangitsemiseen. [12] 1000 - luvulla Abbe Baudry, jäljitellen Ovidiusta, kirjoitti elegioita, joissa hän lauloi platonista rakkautta nunnaa kohtaan. [13] Toiset ovat käyttäneet hänen runojaan allegoriaan tai moraaliseen opetukseen, kuten anonyymiin käsikirjoitukseen L'Ovide moralisé vuodelta 1340., joka on käännetty laajoilla kommenteilla yrittäen tuoda esiin rakkauselegioiden didaktinen merkitys. [14] Kirjallisuuden tutkijat ovat löytäneet yli 200 tarinaa, jotka yhdistävät "Rakkauselegiat" kuuluisaan keskiaikaiseen hovikirjalliseen teokseen " Ruusun romanssi ". [viisitoista]
Ensimmäinen, joka työskenteli Ovidin kanssa tähän aikaan, oli Christopher Marlowe , joka teki kuuluisimman käännöksen rakkauselegioista englanniksi vielä opiskelijana. [16] [17]
"Rakkauselegiat" vaikuttivat Johann Wolfgang von Goethen kirjoittamiseen " Roomalaisista elegioista ". [kahdeksantoista]
Viittauksia "Rakkauselegioihin" sisältyy A. S. Pushkinin runoon " Gavriliad ". [19]
Moderniteetti
Viittaus "Rakkauselegioihin" on D. A. Emetsin kirjassa " Tanya Grotter and the Necromage 's Curse ".
Painokset venäjäksi
- Publius Ovid Naso . Rakkauseleegioita (Amores) / Per. lat. S. V. Shervinsky . - M . : Valtio. kustantamo kirjallisuus , 1963. - 202 s. - 25 000 kappaletta. (kääntäjäS. V. Shervinsky)Kirja I- 3, 4, 8, 11, 12; Kirja II- 2, 3, 5, 11, 12, 16, 17; Kirja III- 2, 3, 5, 6, 10, 12, 13.
- Publius Ovid Naso . Elegioita ja pieniä runoja / Per. latinasta. Comp. ja esipuhe. M. L. Gasparova. Kommentti. ja toim. käännökset M. L. Gasparov ja S. A. Ošerov . - M . : Kaunokirjallisuus , 1973. - 528 s. - (Antiikin kirjallisuuden kirjasto. Rooma). (kääntäjäS. V. Shervinsky)Kirja I- 1, 2, 5-7, 9, 10, 13-15; Kirja II- 1, 4, 6-10, 13-15, 18, 19; Kirja III- 1, 4, 7-9, 11, 14, 15.
- Publius Ovid Naso . Rakkaus elegioita. Metamorfoosit. Surullisia elegioita / Per. latinasta. S. V. Shervinsky ; S. A. Ošerovin johdantoartikkeli; Kommentti. M. N. Tomashevskaya ; Kestää V. V. Levik ; Taiteellinen D. B. Shimilis . - M . : Kaunokirjallisuus , 1983. - 511 s. – 50 000 kappaletta.
Painokset muilla kielillä
Muistiinpanot
- ↑ Losev, 1986 , s. 360.
- ↑ 1 2 Pokrovsky, 1942 , s. 245-246.
- ↑ 1 2 Berkova, 1959 , s. 439.
- ↑ Moiseeva, 1983 , s. 174.
- ↑ Disi, Griffiths, Hansen, Miles, Powell, Segal, 2013 , s. 71.
- ↑ Disi, Griffiths, Hansen, Miles, Powell, Segal, 2013 , s. 70.
- ↑ Obnorsky, 2014 .
- ↑ William Turpin The Amores Arkistoitu 16. elokuuta 2015 Wayback Machinessa // Dickinson College Commentaries
- ↑ L.D. Reynolds; NGWilson Texts and Transmission: A Survey of the Latin Classics (USA 1984): 257
- ↑ D. Robathan "Ovidius keskiajalla" Binns Ovidissa (Lontoo 1973): 191
- ↑ T. Benediktson Propertius: Antiikin modernistinen runoilija (SIU Press 1989): 2-3
- ↑ D. Robathan "Ovidius keskiajalla" Binns Ovidissa (Lontoo 1973): 192
- ↑ L.P. Wilkinson, Ovidin muistettu (Duckworth 1955): 377
- ↑ LP Wilkinson, Ovidin muistettu (Duckworth 1955): 384
- ↑ LP Wilkinson, Ovidin muistettu (Duckworth 1955): 392
- ↑ Gorbunov, 1993 , s. 68.
- ↑ Polovinkina, 2011 , s. 211.
- ↑ Markova, 2005 , s. 148.
- ↑ Dukkon, 1999 .
Kirjallisuus
venäjäksi
- Berkova E. A. Roomalainen rakkauselegia Augustuksen aikakaudelta (Tibull ja Ovidius) / Diss. oppisopimuskoulutukseen askel. cand. philol. Tieteet. - M . : A. M. Gorkin mukaan nimetty IMLI , 1946. - 173 s.
- Berkova E. A. Luku XXVIII. Ovidius // Roomalaisen kirjallisuuden historia / Toim. S. I. Sobolevsky , M. E. Grabar-Passek , F. A. Petrovsky . - M . : Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo , 1959. - T. 1 Varhaisroomalainen kirjallisuus. Tasavallan lopun kirjallisuus. Imperiumin alun kirjallisuus. — 533 s.
- Bloch, I. Prostituution historia . - M .: AST-Press, 1994. - 311 s. - (Tyylihistoria). - ISBN 5-85089-049-1 .
- Garibashvili M. M. Ovid Nazonin rakkauselegioiden kokoelman kirjojen ja ensimmäisen kirjan sävellysjärjestelyn periaatteiden välinen suhde // Tbilisin valtionyliopiston republikaanien tieteellinen konferenssi. I. Javakhishvili ja GSSR:n korkeakoulut. Kirjallisuuskritiikki III. Raporttien tiivistelmät 13-15.XII.1989 .. - Tbilisi: I. Javakhishvilin mukaan nimetty Tbilisin yliopiston kustantamo , 1989. - S. 49-50. (georgiaksi)
- Garibashvili M. M. Ovid Nazonin rakkauselegioiden kokoelman kolmannen kirjan sävellyskysymykset // GSSR:n tiedeakatemian viestintä. - Tbilisi: AN GSSR , 1990. - T. 138 , nro 1 . — S. 209-212 . (georgiaksi)
- Garibashvili M. M. Ovidiuksen "Rakkauselegioiden" sävellysjärjestely / Tiivistelmä opinnäytetyöstä. ... filologisten tieteiden kandidaatti: 10.02.14. - Tbilisi: Tbilisi. osavaltio I. Javakhishvili - yliopisto , 1990. - 25 s.
- Gasparov M. L. Kolme lähestymistapaa Ovidian runouteen // Publius Ovid Nazon. Elegioita ja pieniä runoja / Per. latinasta; Comp. ja esipuhe. M. L. Gasparova. Kommentti. ja toim. käännökset M. L. Gasparov ja S. A. Ošerov . - M . : kaunokirjallisuus , 1973. - S. 5-32. — 528 s.
- Gorbunov A. N. John Donne ja englantilainen runous 1500- ja 1600-luvuilta . - M . : Moskovan yliopiston kustantamo , 1993. - 186 s.
- Dilite D. Roomalainen rakkauselegia // Antiikkikirjallisuus / Perev. Liettuasta N. K. Malinauskene . - M . : kreikkalais-latinalainen tutkimus Yu. A. Shichalinista, 2003. - 487 s. — ISBN 5-87245-102-4 .
- Disi S., Griffiths Y., Hansen W., Miles D., Powell B. B., Segal R. A. Mythology in 30 Seconds . — M .: Ripol Classic , 2013. — 160 s.
- Dubrovsky I., Kusyi I., Levitskaya E., Kunyavsky L., Larionova Yu., Nekhoroshkina I., Kotov P., Bazoeva V., Terekhov Ya., Obrezchikov A. Italia. Etelän aurinko. Opas . - M . : Maailman ympäri , 2012. - 240 s. - (Maailman ympäri). - ISBN 978-5-98652-433-7 .
- Dukkon A. Ovidius, "rakkauden laulaja" ja Pushkinin runous // Studia Slavica Hungarica. - 1999. - T. 44 , nro 3-4 . - S. 261-272 . Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016.
- Kiefer O. Seksuaalielämä antiikin Roomassa = Seksuaalielämä antiikin Roomassa. — M .: Tsentrpoligraf , 2003. — 431 s. -8000 kappaletta. — ISBN 5-9524-0359-X .
- Kolyshneva E. V. Rooman rakkauseleegian perinteet D. Davydovin sanoissa // N. I. Lobatševskin mukaan nimetyn Nižni Novgorodin yliopiston tiedote. Filologia. - Nižni Novgorod : N. I. Lobachevsky State University , 2012. - V. 2 , nro 1 . - S. 114-117 .
- Kulakovsky Yu. A. Roomalaisen kirjallisuuden historia tasavallan alusta valtakunnan alkuun tiiviissä esityksessä / Julkaisun valmisteli A. A. Puchkov. - K . : Kustantaja A + S, 2005. - 326 s. — ISBN 966-8613-11-2 . Arkistoitu4. maaliskuuta 2016Wayback Machinessa
- Losev A. F. XIV. Ovidius // Antiikkikirjallisuus: Proc. opiskelijoille ped. in-t on spec. Nro 2101 “Rus. lang. tai T." / A. F. Losev, G. A. Sonkina, A. A. Takho-Godi ja muut; Toimittanut A. A. Tahoe-Godi . - 4. painos, tarkistettu. - M .: Koulutus , 1986. - S. 358-374. — 464 s. - 161 000 kappaletta.
- Kirjallisuus nykyaikaisuuden kontekstissa: II kansainvälisen tieteellisen konferenssin julkaisuja. Tšeljabinsk, 25.-26. helmikuuta 2005: klo 14.00, osa I / vastaus. toim. T. N. Markova . - Tšeljabinsk: ChGPU :n kustantaja , 2005. - 241 s.
- Moiseeva K. M. Ovid Nazonin syksy: historiallinen tarina . - M . : Lastenkirjallisuus , 1983. - 189 s.
- Obnorsky V. Klassisen kreikkalais-roomalaisen mytologian tietosanakirja . - Noginsk: Osteon-Press, 2014. - 1418 s. - ISBN 978-5-85689-024-1 .
- Osherov S. A. Ovidiuksen sanoitukset ja eepos // Love Elegies. Metamorfoosit. Surullisia elegioita / Per. latinasta. S. V. Shervinsky ; Alkuartikkeli S. Osherov ; Kommentti. M. Tomashevskaya ; Kestää V. Levik ; Taiteellinen D. Shimilis . - M . : kaunokirjallisuus , 1983. - S. 3-22. — 511 s. – 50 000 kappaletta.
- Pilipenko Zh. V. Kirjallisuus. Luokka 9: Tuntisuunnitelmat . - Kharkov: Ranok, 2009. - 320 s. - (Auttamaan opettajaa). - ISBN 978-966-672-856-5 .
- Pokrovsky M. M. Roomalaisen kirjallisuuden historia . - M. : A. M. Gorkin maailmankirjallisuuden instituutti , Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo ,1942. - 410 s.
- Polovinkina O. I. John Donnen "Rakkaussota": Love Ellegy -genren muoto ja demomaatio // Permin yliopiston tiedote. - Perm: PGNIU , 2011. - Numero. 4 , nro 16 . - S. 210-216 .
- Skiba I. V. Ovidiuksen perinne John Donnen "elegioissa" // Tšeljabinskin valtion pedagogisen yliopiston tiedote. - Tšeljabinsk: ChGPU , 2010a. - Nro 6 . - S. 283-290 .
- Skiba I. V. Naisen kuvan paradigmat John Donnen "elegioissa" ja "lauluissa ja soneteissa" / Tiivistelmä opinnäytetyöstä. ... filologisten tieteiden kandidaatti: 10.01.03. - M .: Mosk. ped. osavaltio un-t , 2010b. – 20 s.
- Tronsky I. M. Muinaisen kirjallisuuden historia: oppikirja filolille. asiantuntija. un-tov . - L .: Uchpedgiz , 1946. - 496 s.
- Shestakov V.P. Eros ja kulttuuri: Rakkauden filosofia ja eurooppalainen taide . — M .: tasavalta ; TERRA-Book Club , 1999. - 464 s. — ISBN 5-250-02688-5 ISBN 5-300-02491-0 .
- Abbott E. Kurtisaanien historia = A History of Mistresses / Per. englannista. M. Hurwitz. - M. : Eterna, 2014. - 784 s. - 1500 kappaletta. — ISBN 978-5-48000-327-7 . ;
muilla kielillä
- Jan-Wilhelm BeckHoc illi praetulit auctor opus. Ovids Amores und die Entwicklung seines weiteren Werkes. - Olms, Hildesheim, 2014.
- Gerlinde Bretzigheimer. Ovids "Amores". Poetic in der Erotik. - Narr, Tübingen, 2001.
- Bardo GaulyLiebeserfarungen. Zur Rolle des elegischen Ich in Ovids Amores. - Lang, Frankfurt am Main, 1990.
- Meike Keul. Liebe im Widerstreet. Tulkinta Ovids Amores und ihrem literarischen Hintergrund. - Lang, Frankfurt am Main, 1989.
- Gesine Lorcher. Der Aufbau der drei Bücher von Ovids Amores. - Grüner, Amsterdam, 1975.
- Ellen Oliensis. 'Amores' 1:n parateksti: järjestelmän pelaaminen // The Roman Paratext. Kehys, tekstit, lukijat. / Hrsg. von Laura Jansen. - Cambridge: Cambridge University Press , 2014. - S. 207–223. - ISBN 978-1-107-02436-6 .
- Werner Schubert. Die Mythologie in den nichtmythologischen Dichtungen Ovids. - Lang, Frankfurt am Main, 1992.
- Barbara Weinlich. Ovids Amores. Gedichtfolge und Handlungsablauf. — Teubner, Stuttgart/Leipzig, 1999. — ISBN 3-519-07677-2 .
- Wilkinson LP Ovid muistutti. - Cambridge: Cambridge University Press , 1955. - 484 s.
Linkit