Gasparov, Mihail Leonovich
| Mihail Gasparov | ||
|---|---|---|
| Akateemikko Mihail Gasparov | ||
| Syntymäaika | 13. huhtikuuta 1935 | |
| Syntymäpaikka | Moskova , Neuvostoliitto | |
| Kuolinpäivämäärä | 7. marraskuuta 2005 (70-vuotias) | |
| Kuoleman paikka | Moskova , Venäjä | |
| Maa |
Neuvostoliitto → Venäjä |
|
| Tieteellinen ala | filologia , antiikki | |
| Työpaikka | ||
| Alma mater | Moskovan valtionyliopiston filologinen tiedekunta (1957) | |
| Akateeminen tutkinto | Filologian tohtori | |
| Akateeminen titteli | Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen (1990), Venäjän tiedeakatemian akateemikko (1992) | |
| tieteellinen neuvonantaja |
M. E. Grabar-Passek , F. A. Petrovsky |
|
| Opiskelijat | I. V. Kukulin , L. G. Panova | |
| Palkinnot ja palkinnot |
|
|
 Wikilainaukset | ||
 Työskentelee Wikisourcessa | ||
| Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | ||
Mihail Leonovich Gasparov ( 13. huhtikuuta 1935 , Moskova - 7. marraskuuta 2005 , ibid.) - Neuvostoliiton ja venäläinen kirjallisuuskriitikko ja klassinen filologi . Venäjän ja eurooppalaisen säikeen perusteosten kirjoittaja ; antiikin kirjallisuuden ja venäläisen runouden historioitsija , kääntäjä (vanhoista ja uusista kielistä), kääntäjä , kirjallisuuden teoreetikko, esseisti ja runoilija. Venäjän tiedeakatemian akateemikko (1992, Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen vuodesta 1990), filologian tohtori (1979).
Elämäkerta
Mihail Gasparov syntyi 13. huhtikuuta 1935 Moskovassa. Hänen äitinsä Elena Alexandrovna Nirenberg (1909-1991, nuoruudessaan hän otti äitinsä sukunimen - Budilova, jolla hän eli koko elämänsä) [1] , työskenteli toimittajana Bezbozhnik -lehdessä (myöhemmin psykologian tohtori, tutkija Neuvostoliiton tiedeakatemian psykologian instituutti ) [2] [3] [4] . Gasparovin isä oli oletettavasti uskonnollinen tutkija Dmitri Efimovich Mikhnevich , joka palveli myös Bezbozhnik-lehdessä, sitten ulkomailla-lehden toimituksessa ja myöhemmin Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamossa . Äidin virallinen aviomies oli kaivosinsinööri Leo Arsentievich Gasparov, armenialainen Vuoristo-Karabahista ; Nirenberg ja Gasparov eivät asuneet pitkään yhdessä ja erosivat Mihailin ollessa vielä lapsi [5] [6] .
Hän valmistui Moskovan lukiosta nro 12 (1952) ja Moskovan valtionyliopiston filologisen tiedekunnan klassisesta laitoksesta (1957); Pushkinistisen V. S. Nepomnyashchiyn luokkatoveri . Filologian kandidaatti (1963, väitöskirja "Ancient Literary Fable"), filologian tohtori (1979, monografia "Modern Russian Verse: Metrics and Rhythm" esitetään väitöskirjana), Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjeenvaihtajajäsen 15. joulukuuta alkaen, 1990 kirjallisuuden ja kielen laitoksella (kirjallisuuskritiikki), Venäjän tiedeakatemian akateemikko 11.6.1992 alkaen . Vuosina 1957-1990 - Neuvostoliiton tiedeakatemian kirjallisuuden instituutin muinaisen kirjallisuuden sektorin työntekijä , vuosina 1971-1981 - alan johtaja, osallistui Moskovan-Tartu semioottisen koulun ja matemaattisen ja Akateemikko A. N. Kolmogorovin filologinen piiri . Yksi järjestäjistä ja professori Moskovan valtionyliopiston filosofian tiedekunnan maailmankulttuurin historian ja teorian laitoksella (1990-1994 ja vuodesta 1997), hän opetti myös kirjallisuusinstituutissa. A. M. Gorki .
Vuodesta 1990 hän on toiminut Venäjän tiedeakatemian venäjän kielen instituutin stilistiikan ja kaunokirjallisuuden kielen sektorin päätutkijana , vuodesta 1992 hän on työskennellyt samanaikaisesti Venäjän valtionyliopiston humanitaaristen korkeakoulujen instituutissa. humanistisia tieteitä varten . Vuosina 2002-2005 hän johti IRL RAS:n rakennelingvistiikan ja kielipoetiikan osastoa ja korvasi V. P. Grigorjevin tässä tehtävässä .
Kuten Nina Braginskaya totesi , maine tuli hänelle hänen elämänsä viimeisen kymmenen vuoden aikana [7] . Kirjallisuuskriitikko Omri Rosen mukaan "Gasparov oli vahvojen mielipiteiden mies, eikä hän halunnut erota heistä" [8] . Viime vuosina M. L. Gasparov on julkaissut perinteisten käännösten lisäksi useita "kokeellisia" käännöksiä ( L. Arioston " Furious Roland " , ranskalainen ja saksalainen runous 1700-1900-luvuilta), jotka aiheuttivat ristiriitaisia arvioita.
10. huhtikuuta 2005, kolme päivää ennen 70-vuotissyntymäpäiväänsä, hänet kastettiin ortodoksisen riitin mukaan [9] . Kuollut 7.11.2005 . Hänet haudattiin äitinsä viereen Miusskoje-hautausmaalle Moskovaan [10] .
Perhe
Vuodesta 1954 hän on ollut naimisissa toimittaja Alevtina Mikhailovna Zotovan (s. 1934) kanssa.
- tytär - psykologi Elena Gasparova-Volkova (s. 1956) [11] [12] .
- poika - kääntäjä, kirjailija, lautapelien kehittäjä Vladimir Gasparov (Ilja Okazov; 20.6.1964 - 13.2.2020) [13] [14] [15] .
- Toiset serkut - filosofi N. S. Avtonomova ja taloustieteilijä V. S. Avtonomov .
Tunnistus ja muisti
- Venäjän valtion palkinnon saaja kirjallisuuden alalla (1994, kirjoista "Avsonius. Runot" ja " Venäläiset runot 1890-luvulta - 1925 kommenteissa "), * Palkinto "Illuminator" (1995),
- Small Booker -palkinto (1997; kokoelmasta "Valitut artikkelit"),
- Andrei Bely -palkinto (1999; kirjasta " Notes and Extracts ").
- Vuonna 2004 M. L. Gasparov sai akateemisen palkinnon. A. S. Pushkin teokselle "Valittuja teoksia" (osa 1 "Runoilijoista"; osa 2 "Runoudesta"; osa 3 "Jakeesta") [16] .
Mandelstam Societyn puheenjohtaja, Mandelstam Encyclopedia -lehden päätoimittaja; kirjallisuusmonumenttien , Sign Systems -teosten , Library of Ancient Literaturen , abstraktin Literary Studies -lehden ja Izvestia RAS -lehtien toimituskunnan pitkäaikainen jäsen . Kirjallisuus ja kieli -sarja ”, “ Bulletin of Ancient History ”, “Arbor Mundi” (”Maailmapuu”, Moskova, RSUH), “Elementa” (USA), “Rossica Romana” (Italia) jne.
Mihail Leonovich Gasparovin muistoksi Venäjän valtion humanitaarisen yliopiston humanitaaristen korkeakoulujen instituutti järjestää vuosittain Gasparov-lukemat . Konferenssin osien aiheet osuvat yhteen M. L. Gasparovin päätutkimusalueiden kanssa (klassinen filologia, käännösongelmat, 1800-luvun venäläinen kirjallisuus, 1900-luvun alun venäläinen kirjallisuus, runous)
Tärkeimmät työt
Muinaisen kirjallisuuden tutkimuksia ja käännöksiä
Kirjat- Antiikkikirjallinen satu (Phaedrus ja Babrius). - M., 1971.
- Maailmankirjallisuuden historia . - T. 1. - M .: Nauka, 1983. Osioiden kirjoittaja : Sec. 2. Osa 2. Johdanto. (S. 303-312) Kappale. 4. III-II vuosisatojen hellenistinen kirjallisuus. eKr e. (S. 397-423) (yhdessä M. E. Grabar-Passekin kanssa ) Ch. 5-8. Roomalainen kirjallisuus III-II vuosisatoja. eKr e. Kreikkalainen ja roomalainen kirjallisuus 1. vuosisadalta. eKr e. - III vuosisadalla. n. e. (S. 423-501)
- Viihdyttävä Kreikka: Tarinoita antiikin Kreikan kulttuurista . - M .: GLK-NLO , 1995. (painotettu useita kertoja)
- Muinaisesta runoudesta: Runoilijat. Poetiikkaa. Retoriikkaa. - Pietari: Azbuka , 2000.
- Herodotoksen tarinoita Kreikan ja Persian sodista ja paljon muuta. - M .: Suostumus, 2000. (painotettu useita kertoja)
- Capitoline Wolf: Rooma ennen keisareita . - M .: Fortuna EL, 2008 ( valaistajan erikoispalkinto )
- Phaedrus , Babri . Tarinoita. / Per. lat., antiikin kreikka. - M .: Neuvostoliiton tiedeakatemian kustantamo , 1962. - 264 s. = M .: Ladomir - Tiede, 1995. (Sarja " Kirjalliset monumentit ").
- Suetonius . Kahdentoista keisarin elämää . / Per. lat. - M .: Nauka, 1964. (Sarja "Kirjalliset monumentit"). (painotettu useita kertoja)
- Aesopoksen satuja / Per. antiikin kreikasta - M.: Nauka, 1968. - 320 s. = M.: Ladomir - Nauka, 1993. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Horace . Runouden tiede // Horatius . Suosikit. - M., 1970.
- Cicero . Puhuja // Cicero . Kolme tutkielmaa oratoriosta. - M., 1972. - S. 329-384.
- Ovid . Rakkauden tiede . Lääke rakkauteen // Ovidius . Elegioita ja pieniä runoja. - M., 1973.
- Cicero . Tusculan keskusteluja // Cicero . Suosikit. - M., 1975.
- Ovid . Ibis // Ovidius . Surullisia elegioita . Kirjeitä Pontuksesta . - M.: Nauka, 1978. - S. 163-177. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Ovid . Kalastustiede // Ovidius . Surullisia elegioita. Kirjeitä Pontuksesta. - M.: Nauka, 1978. - S. 177-180. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Dionysius Halikarnassosta . Sanojen yhteydestä // Antiikkiretoriikka. - M., 1978. - S. 167-221.
- Diogenes Laertes . Kuuluisten filosofien elämästä, opetuksista ja sanonnoista / Per. antiikin kreikasta - M.: Ajatus, 1979. - 571 s. (Sarja " Philosophical Heritage ". Vol. 99). (painotettu useita kertoja)
- Pindar . Bakkilidit . Odes. Fragmentit / Per. antiikin kreikasta - M.: Nauka, 1980. - 504 s. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Aristoteles . Poetiikka // Aristoteles ja antiikin kirjallisuus. - M., 1978.
- (2. painos) // Aristoteles . Teoksia 4 osana - M., 1983. (Sarja "Filosofinen perintö").
- Philodemus . Tietoja säkeistä. Kirja. 5. // Losev A.F. hellenistis-roomalainen estetiikka 1.-2. vuosisadalla. n. e. - M., 1979. - S. 342-360.
- Myöhäinen latinalainen runous. - M., 1982. Tekstien käännös : (S. 191-240. Claudian . Honoriuksen ja Marian avioliitosta. Ylistys Serenalle. Rufinia vastaan. S. 305-372. Querol eli Komedia kattilasta. S. 373-444. Didaktinen runous, s. 482-499, Luxoriusin epigrammit, s. 581-593, Draconic , Epithalamius Johannekselle ja Vitulalle, Maailman luominen).
- Kirjan tekstit: Varhaisen roomalaisen kirjallisuuden lukija. - M., 1984.
- Kirjan tekstit: Avsonius . Runot / Per. lat. - M .: Nauka, 1993. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Kirjan tekstit: Latinalaisen antologian runoilijat / Per. lat. Comp. M. L. Gasparov, Yu. F. Shults . - M., Moskovan valtionyliopiston kustantamo , 2003.
Keskiaikainen ja nykyaikainen kirjallisuus
- Maailmankirjallisuuden historia. T. 2. M.: Nauka. 1984. Osien kirjoittaja: Sec. 9. Luku. 1. Höyry 2-3. Latinalaista kirjallisuutta 5.-8. vuosisadalla. (s. 446-453) Sec. 10. Luku. 1. Kypsän keskiajan latinalainen kirjallisuus. (s. 499-516)
- Averintsev S. S. , Gasparov M. L. Kirjallisuuden teorian ongelmat Bysantissa ja latinalaisella keskiajalla. M.: Nauka, 1986. 255 s.
Käännökset:
- Kirjassa monia tekstejä: Vaganttien runoutta . M.: Tiede. 1975. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Kirjan tekstit: Erasmus Rotterdamilainen . Runoja. John Secundus . Suukkoja. M.: Nauka, 1983. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Ariosto L. Furious Roland . 2 osana / per. italiasta. M.: Nauka, 1993. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Albertino Mussaton "Ecerinida" // Muu keskiaika. A. Ya. Gurevichin 75-vuotispäivän kunniaksi. / Comp. I. V. Dubrovsky, S. V. Obolenskaja, M. Yu. Paramonova. M.-SPb.: Yliopistokirja, 1999. - S. 79-98.
- Peli G. Runot. / Per. hänen kanssaan. M.: Nauka, 2002. (Sarja "Kirjalliset monumentit").
- Kokeelliset käännökset. - Pietari. : Hyperion , 2003 ( ISBN 5-89332-076-X ).
Venäjän kirjallisuuden opintoja
- Gasparov M. L. Tyutchevin maisemakoostumus.
- Esseitä XX vuosisadan venäläisen runouden kielen historiasta. M., 1993.
- O. Mandelstam: siviililyriikat vuodelta 1937. M., RGGU . 1996.
- Venäläisestä runoudesta: Analyyseja. Tulkinnat. Ominaisuudet. Pietari, ABC. 2001.
Runouden opintoja
- Moderni venäläinen runo. Mittarit ja rytmi. - M.: Nauka, 1974. - 487 s. - 10 000 kappaletta.
- Essee venäläisen jakeen historiasta. Mittarit, rytmi, riimi, säkeistö. - M .: Nauka, 1984. - 319 s. - 6300 kopiota.
- 2. painos (päivitetty) - M., 2000.
- Essee eurooppalaisen jakeen historiasta. - M.: Nauka, 1989. - 302 s. - 5250 kappaletta.
- 2. painos (päivitetty) - M., 2003.
- Kommenteissa venäläisiä runoja 1890 - 1925 . - M .: Korkeakoulu , 1993.
- 2. painos: 1900-luvun alun venäläinen säe kommenteissa: Uch. korvaus. — M.: Fortuna Limited, 2001.
- 3. painos M., 2004;
- Mittari ja merkitys. Yhdestä kulttuurisen muistin mekanismeista. — M.: RGGU, 1999. — 289 s. - 1000 kappaletta.
- Gasparov M. L., Skulacheva T. V. Artikkeleja jakeen lingvistiikasta. - M., 2004.
- Selkeät säkeet ja "tummat" säkeet: analyysi ja tulkinta. — M.: Fortuna EL, 2015. — 416 s. 2500 kappaletta ISBN 978-5-9582-0047-4
Kerätyt teokset
- Valitut teokset. 4 t sisällä.
- T.1. Runoilijoista. Moskova: Venäjän kulttuurin kielet, 1997. 662 s. ISBN 5-7859-0009-2
- T.2. Tietoja säkeistä. Moskova: Venäjän kulttuurin kielet, 1997. 504 s. ISBN 5-7859-0010-6
- T.3. Tietoja säkeestä. Moskova: Venäjän kulttuurin kielet, 1997. 608 s. ISBN 5-7859-0011-4
- T.4. Jakeen kielitiede; Analyyseja ja tulkintoja. Moskova: Venäjän kulttuurin kielet, 2012. 720 s. ISBN 978-5-9551-0618-2
- Valitut artikkelit. M.: UFO. 1995. 480 s. 5 te
- Merkinnät ja otteet . M.: UFO. 2000. 416 s.
- Kokoelma teoksia kuusi osaa. T. 1: Kreikka. M.: UFO. 2021. 848s. ISBN 978-5-4448-1283-9
Kirjalliset teokset
M. L. Gasparov väitti allekirjoittaneen muutaman kirjallisen teoksensa salanimillä Yashchuk, T. A. [17] ja Clara Lemming. Gasparov julkaisi omalla nimellään runon "Caligula" [18] .
Muistiinpanot
- ↑ M. L. Gasparov “Records and Extracts” Arkistokopio , joka on päivätty 15. marraskuuta 2017 Wayback Machinessa : Äidin isoisä tuli Berdicheviltä ja oli sukua taiteilija Amshey Nurenbergille ja kirjailija Alexander Sharoville . Gasparov itse kirjaa äitinsä sukunimeksi "Nirenberg", ja "Nurenberg" löytyy myös kirjallisuudesta.
- ↑ Kirjasta Notes and Extracts . Haettu 21. kesäkuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 22. heinäkuuta 2013.
- ↑ Koltsova V. A. Budilova Elena Aleksandrovna (1909-1991) Arkistokopio 17. lokakuuta 2017 Wayback Machinessa
- ↑ E. A. Budilovan hauta Miusskyn hautausmaalla . Haettu 19. kesäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 5. huhtikuuta 2017.
- ↑ M. L. Gasparovin kirjeet . Haettu 21. kesäkuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 16. syyskuuta 2013.
- ↑ M. L. Gasparov ei ilmoita suoraan todellisen isänsä nimeä missään, mutta ilmoittaa nimikirjaimensa ”D. E." ("Muistiinpanot ja otteet": osio "Isäni"), ikä kuolinhetkellä 53 vuotta (ibid.) ja vihjeet ("Kirjeissä" ja "Muistiinpanot ja otteet" -osiossa, että sellainen on julkaistu pian sen jälkeen hänen kuolemansa " Bysantin kroniikan käännös - omistus hänelle erillisellä arkilla: "Sen ja sellaisen siunatussa muistossa" (ibid.). Voidaan todeta, että tämä kirja on "Kaksi 10. vuosisadan bysanttilaista kronikkaa". (M.: Publishing House of Eastern Literature, 1959). Siinä on todellakin erillinen sivu (5), joka sisältää tekstin: "Dimitri Efimovitš Mikhnevitšin siunaukselle muistolle."
- ↑ Lohdutus / World Agenda Arkistoitu 13. joulukuuta 2013 Wayback Machinessa // Russian Journal
- ↑ ZVEZDA-lehti . zvezdaspb.ru. Haettu 19. kesäkuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 20. kesäkuuta 2018.
- ↑ Muravyov A.V. Viimeinen askel uskoon. Mihail Leonovich Gasparovin muistolle // Portal-Credo.Ru
- ↑ M. L. Gasparovin hauta Miusskyn hautausmaalla . Haettu 4. marraskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 12. joulukuuta 2013.
- ↑ Kuka on kuka nykyaikaisessa venäjäntutkimuksessa / toim. A. Mustajoki ja Yu. N. Karaulov . M. - Helsinki: Nauka, 1994. S. 64.
- ↑ E. M. Volkovan julkaisut . Haettu 21. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 12. elokuuta 2016.
- ↑ Mihail Leonovitš Gasparov klassisesta filologiasta ja itsestään . Haettu 25. toukokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 25. toukokuuta 2018.
- ↑ Lvov K. Grammar Poetry Arkistokopio 25. toukokuuta 2018 Wayback Machinessa
- ↑ Runoilija ja kääntäjä Ilja Okazov, akateemikko Mihail Gasparovin poika, kuoli . Haettu 2. huhtikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 18. huhtikuuta 2021.
- ↑ RAS . A. S. Pushkin -palkinto Myönnetään erinomaisesta työstä venäjän kielen ja kirjallisuuden alalla (palkittujen luettelo). Venäjän tiedeakatemian virallinen verkkosivusto . – Tiedot vuodelta 1971. Haettu 15. helmikuuta 2014. Arkistoitu alkuperäisestä 27. helmikuuta 2014.
- ↑ Shapir M.I. Gasparov kääntäjä ja Gasparov runoilija // Venäläinen säe: Metrics. Rytmi. Loppusointu. Strofinen: M. L. Gasparovin 60-vuotisjuhlan kunniaksi .. - M . : RGGU , 1996. - 336 s. — ISBN 5-7281-0137-2 .
- ↑ M.L. Gasparov: Caligula (pääsemätön linkki) . Haettu 1. maaliskuuta 2013. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2014.
Kirjallisuus
- Braginskaya N. V. Akateemikko Mihail Leonovich Gasparov (60-vuotispäivänä) // Izvestiya RAN. Kirjallisuus ja kieli -sarja . M., 1995. T. 54. No. 4. S. 86-91;
- Zavyalov S. A. Laulupilarin korotus (Pindar M. L. Gasparovin käännöksessä ja venäläisen runouden "pronssikausi") // Uusi kirjallisuuskatsaus . - 2006. - Nro 77 . - S. 50-60 . (linkki ei saatavilla)
- Venäläinen jae: Metrics. Rytmi. Loppusointu. Strofinen: M. L. Gasparovin 60-vuotispäivän kunniaksi .. - M .: RGGU , 1996. - 336 s. — ISBN 5-7281-0137-2 .
- Kieli. Jae. Runous. Mihail Leonovich Gasparovin muistoksi. M., 2006;
- Mihail Leonovich Gasparov, 1935-2005 / Koost. G.G. Gracheva, Yu.B. Orlitsky, A.B. Ustinov; toim. intro. Taide. S. I. Kormilov , N. V. Braginskaja . — M .: Nauka , 2012. — 240 s. - ( Aineistoa tutkijoiden biobibliografiaan . Kirjallisuus ja kieli. Numero 33). - ISBN 978-5-02-035413-5 . (Sisältää erityisesti "Kronologisen teosten hakemiston" ja bibliografian Gasparovia koskevista julkaisuista.)
- M. L. Gasparov. Hänestä. Hänelle. Artikkelit ja materiaalit / Koottu, esipuhe. M. Akimova, M. Tarlinskaja. - M .: Uusi kirjallisuuskatsaus , 2017. - 720 p: ill. (sarjassa "Tieteellinen kirjasto");
- Sapogov V. A. Gasparov, Mihail Leonovich // Lyhyt kirjallinen tietosanakirja . - T. 9: Abbaszade - Yahutl. - 1978. - M .: Sov. Encycl., 1962-1978. Stb. 222.
Linkit
- Mihail Leonovich Gasparovin profiili Venäjän tiedeakatemian virallisella verkkosivustolla
- Artikkeli Moskovan yliopiston kronikalla
- Artikkeli Moskovan valtionyliopiston filosofian tiedekunnan verkkosivuilla
- Artikkeli Kirjallisuuden muistomerkit -sarjan sivustolla
- Historiallisia tietoja Venäjän tiedeakatemian arkiston verkkosivuilta
- Gasparov, Mihail Leonovich " lehtisalissa "
- M. L. Gasparovin julkaisut verkossa
- "Lotman ja marxismi" // Raportti kolmannessa Lotmanin lukemisessa (RSUH, joulukuu 1995)
- "Jumalien laskeminen": Velimir Khlebnikovin näytelmästä "Jumalat"
- Jae Hlebnikovin runosta "Orjien rannikko"
- Älä peitä alkuperäistä lukijalta (haastattelu Russian Journalin kanssa )
- Pushkin pääsi integraaliin (haastattelu Rossiyskaya Gazetan kanssa )
- M. L. Gasparovin muistolle omistettu yhteisö LiveJournalissa
- Muistokirjoitus Polit.ru - verkkosivustolla
- Nina Braginskajan tietosanakirjaartikkeli M. L. Gasparovista
- "Teidän M. Gasparov." Kirjeistä N. Braginskajalle (1972-2002)
- Kirjeet Yu. K. Shchegloville (1980-1985)
- "Kukaan ei ole kiinnostunut lukemaan minua peräkkäin ...": M. L. Gasparovin kirjeet Marie-Louise Bottille (1981-2004)
- Baevsky V. S. Neljäkymmentä vuotta
- Baevski V. S. Vetoja muotokuvaan (Mihail Leonovich Gasparovin kirjeistä)
- Bogomolov N. A. Gasparov ja Toporov
- Wiesel M. Sinun MG. Mihail Leonovich Gasparovin kirjeistä (arvostelu)
- Glushakov P. S. "... Hän ansaitsee tulla muistetuksi": Maria Shkapskaya kirjeissä M. L. Gasparov V. A. Sapogoville
- Grigorjev V.P. Gasparov
- Grigorjev V.P. Minun Gasparov
- Daševski G. Toivottomuuden selkeys: Mihail Gasparovin kirjeiden opetuksia
- Dmitriev A., Kukulin I. , Maiofis M. Viihdyttävä M. L. Gasparov: harhaoppinen akateemikko
- Dubin B.V. Tietoisuus ja tahto
- Egorov B. F. M. L. Gasparov jokapäiväisessä elämässä
- Zhivov V. M. Täydellinen sanan testaaja. Mihail Leonovich Gasparovin muistoksi
- Zholkovsky A. K. Esittäjä Gasparov
- Zavyalov S. A. Laulupilarin korotus (Pindar M. L. Gasparovin käännöksessä ja venäläisen runouden "pronssikausi")
- Zorin A. L. Roolien jakautuminen (Mihail Gasparovin runoudesta)
- Ivanov Vyach. Aurinko. Silta tulevaisuuteen (Mihail Gasparov 70 vuotta)
- Nerler P. Mihail Gasparov ja Mandelstam Encyclopedia
- Orlitsky Yu. B. Modernin maun puolesta
- Ronen O. Jälkikirjoitukset
- Serebrjanaja O. Gasparovin ilmiö
- Sonkin VV Gasparov eli ymmärtämisen tiede. Suuren venäläisen tiedemiehen muistoksi
- Frumkina R. M. "Pysy hengissä, niin minäkin yritän"
- Mihail Leonovich Gasparovin muistoilta (8. joulukuuta 2005)
- Gasparovin terminologiahakemisto kirjallisuuden termien sanakirjassa
- Epämuodikas tiede: kirjallisuuskriitikko Mihail Gasparov opinnoistaan filologisessa tiedekunnassa
- M. L. Gasparov - Yliopistosta valmistunut, 1957, valokuva
 Temaattiset sivustot | ||||
|---|---|---|---|---|
| Sanakirjat ja tietosanakirjat | ||||
| ||||