Adjektiivi protoslaaviksi

Adjektiivi  on sanan osa, joka ei ole vielä täysin muodostunut protoslaavilaisessa kielessä ja joka suorittaa määritelmän tehtävää.

Protoslaavilaisen kielen nimimuotojärjestelmässä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Mitä tulee adjektiiveihin, ne jakautuivat täydellisesti entisten *-o- ja *-a- varsien välillä. Adjektiivijärjestelmän määrittävät sananmuutoskategoriat olivat yleismuodot, joiden erityinen ilmaisu riippui substantiivin lukumäärästä ja kirjainkoosta.

Epätäydelliset adjektiivit

Nimelliset, ne ovat myös epätäydellisiä tai ei-jäseniä, protoslaavilaisen kielen adjektiiveja on muutettu samalla tavalla kuin substantiivit: m ja vrt. ystävälliset *-o- ja *-jo- pohjat ja vaimoissa. suvun - *-а- , *-ја- emäkset.

Adjektiivien nimellistaivutus, joka ei rakenteellisesta näkökulmasta poikkea erityissubstantiivista, oli tunnusomaista seuraavilla muodoilla:

kiinteä ryhmä pehmeä ryhmä
Uusi Ystävällinen Sininen Jalan
Yksittäinen
tapaus Uros Keskiverto Nainen Uros Keskiverto Nainen tapaus Uros Keskiverto Nainen Uros Keskiverto Nainen
I.p. *novъ *novo *nova *dobrъ *dobro *dobra I.p. *synti *sini *sina *pěšь *pěše *pěša
R.p. *nova *uusi *dobra *dobry R.p. *sina *sinę / *sině *pěša *pěšę / *pěšě
D.p. *novu *novu *dobru *dobre D.p. *sinu *sini *pěšu *pěši
V.p. *novъ *novo *novǫ *dobrъ *dobro *dobrǫ V.p. *synti *sini *sinǫ *pěšь *pěše *pěšǫ
Tv.p. *novъmь / *novomь *novojǫ *hyvyys / *hyvyys *dobrojǫ Tv.p. *sinem / *sin *sinejǫ *pěšem / *pěšm *pěšejǫ
Sp. *novu *dobre Sp. *sini *pěši
Kaksinkertainen
I.-V.p. *nova *novu *dobra *dobre I.-V.p. *sina *sini *pěša *pěši
R.-Sp. *novu *dobru R.-Sp. *sinu *pěšu
D.-T.p. *novoma *novama *dobrooma *dobrama D.-T.p. *elokuva *sinama *hyvä *pěšama
Monikko
I.p. *novi *nova *uusi *dobri *dobra *dobry I.p. *sini *sina *sinę / *sině *pěši *pěša *pěšę / *pěšě
R.p. *novъ *dobrъ R.p. *synti *pěšь
D.p. *novomü *novamъ *hyvää *Tervetuloa D.p. *sinemü * sinamъ *pěšem *pěšamъ
V.p. *uusi *nova *uusi *dobry *dobra *dobry V.p. *sinę / *sině *sina *sinę / *sině *pěšę / *pěšě *pěša *pěšę / *pěšě
Tv.p. *uusi *novami *dobry *dobrami Tv.p. *sini *sinami *pěši *pěšami
Sp. *novEx *novax *dobrExъ *dobraksi Sp. *sinixъ *sinax *pěšixъ *pěšaxъ

Yhteisen slaavilaisen kielen ei-jäseniä adjektiiveja käytettiin ennen jäsenmuotojen ilmestymistä adjektiivin molemmissa päätoiminnoissa - attributiivissa ja predikatiivissa. Täydellisten adjektiivien syntyessä tapahtuu uudelleenjakauma molempien tyyppien välillä: määritelmäfunktiossa ei-jäsenadjektiivien kanssa alettiin käyttää jäsenadjektiiveja, mutta predikaatin nimellisosana käytettiin vain ei-jäsenadjektiiveja. jonkin aikaa.

Täydelliset adjektiivit

Jopa protoslaavilaisessa kielessä alkoi nimellisten adjektiivien toiminnallinen kaventuminen, jotka korvattiin jäsenillä, ne ovat myös valmiita. Ne perustuvat nominaaliadjektiivin yleismuodon yhdistelmään demonstratiivpronominin *јь , * ja , *je : *novъ + јь = *novъjь vastaavan yleismuodon kanssa . Pronominaalikomponentin semanttinen ja toiminnallinen eliminointi koostumuksessa "jäsenetön adjektiivi + demonstratiivinen pronomini" sekä foneettis-morfologiset muutokset, kun pronomini tuli osaksi adjektiivia, olivat päävaiheita uudentyyppisten adjektiivien muodostumisessa. protoslaavilaisella kielellä. Täysimpien adjektiivien käyttö levisi yhä enemmän; Otettuaan määrittelytehtävän ne tunkeutuivat lopulta predikaatin sfääriin.

Protoslaavilaisen kielen täydellisten adjektiivien käänteessä oletetaan seuraavat tapausmuodot:

kiinteä ryhmä pehmeä ryhmä
Uusi Ystävällinen Sininen Jalan
Yksittäinen
tapaus Uros Keskiverto Nainen Uros Keskiverto Nainen tapaus Uros Keskiverto Nainen Uros Keskiverto Nainen
I.p. *Uusi *novoje *novaja * hyvä *dobroje *dobraja I.p. *sinjь *sineje *sinaja *pěšьjь *pěšeje *pěšaja
R.p. *novajega / *novajego / *novajeva / *novajevo *novyję / *novyjě *dobrajega / *dobrajego / *dobrajevo / *dobrajeva *dobryję / *dobryjě R.p. *sinajega / *sinajego / *sinajeva / *sinajevo *sinęję / *sinějě *pěšajevo / *pěšajego / *pěšajeva / *pěšajevo *pěšęję / *pěšějě
D.p. *novujemu *noveji *dobrujemu *dobrěji D.p. *sinujemu *siniji *pěšujemu *pěšiji
V.p. *Uusi *novoje *novǫjǫ * hyvä *dobroje *dobrǫjǫ V.p. *sinjь *sineje *sinǫjǫ *pěšьjь *pěšeje *pěšǫjǫ
Tv.p. *novъjimь / *novyjimь *novojǫ *dobrъjim / *dobryjimь *dobrojǫ Tv.p. *sinjimь / *sinijimь *pěšьjimь / *pěšijimь
Sp. *novEjemь *noveji *dobrějemъ *dobrěji Sp. *sinjem / *sinijem *siniji *pěšjem / *pěšijem *pěšiji
Kaksinkertainen
I.-V.p. *novaja *noveji *dobraja *dobrěji I.-V.p. *sinaja *siniji *pěšaja *pěšiji
R.-Sp. *novuju *dobruju R.-Sp. *sinuju *pěšuju
D.-T.p. *novoma *dobryjima D.-T.p. *sinjima / *sinijima *pěšjima / *pěšijima
Monikko
I.p. *noviji *novaja *novyję / *novyjě *dobriji *dobraja *dobryję / *dobryjě I.p. *siniji *sinaja *sinęję / *sinějě *pěšiji *pěšaja *pěšęję / *pěšějě
R.p. *novъjixъ / *novyjixъ *dobrъjixъ / *dobrуjixъ R.p. *sinjixъ / *sinijixъ *pěšьjixъ / *pěšіjixъ
D.p. *novъjimъ / *novyjimъ *dobrъjimъ / *dobryjimъ D.p. *sinjim / *sinijim *pěšьjimъ / *pěšijimъ
V.p. *novyję / *novyjě *novaja *novъję / *novyję / *novъjě / *novyjě *dobryję / *dobryjě *dobraja *dobrъję / *dobryję / *dobrъjě / *dobryjě V.p. *sinęję / *sinějě *sinaja *sinęję / *sinějě *pěšęję / *pěšějě *pěšaja *pěšęję / *pěšějě
Tv.p. *novyjimi *novъjimi / *novyjimi *dobryjimi *dobrájimi / *dobryjimi Tv.p. *siniimi *sinjimi / *siniimi *pěšijimi *pěšьjimi / *pěšijimi
Sp. *novъjixъ / *novyjixъ *dobrъjixъ / *dobryjixъ Sp. *sinjixъ / *sinijixъ *pěšьjixъ / *pěšіjixъ

Adjektiivien päätteiden supistumisprosessi alkoi protoslaavilaisessa kielessä, kun muodostui täydet adjektiivit. Todennäköisesti aluksi [j] putosi vokaalien välistä  - pronominin *јь alkuääni, ja sitten vokaalit, jotka olivat lähellä, muuttuivat samanlaisiksi toistensa kanssa ja lopulta supistuvat. Tämä tapahtui vain vinoissa tapauksissa, paitsi akusatiivissa, jossa ne olivat olemassa pitkään. Näitä muotoja ei pidä tunnistaa epätäydellisillä adjektiiveilla.

Vertailuasteet

Vertailevat adjektiivit muodostetaan käyttämällä päätettä *-јьѕ / *-jes , joka liitetään toisessa tapauksessa adjektiivin varteen ja toisessa tapauksessa varteen, jota monimutkaistaa liite -ě- . Ensimmäisen tyypin -j tapauksessa - pehmentää edellistä konsonanttia sulautuen siihen:

Toisessa tyypissä -ě- menee jälkiliitteeseen:

Suffiksi *-јьѕ / *-jes täydennettiin elementillä -j- , minkä seurauksena yhdistelmä -sj- kaikissa muodoissa paitsi nominatiivia ja akkusatiivia, muuttui -š- :

Niinpä erilaisten foneettisten muutosten seurauksena muodostui kaksi formatiivista liitettä vanhemman jälkiliitteen perusteella : *-ьš ja * -ějьs .

Kirjallisuus

Linkit