Vähennettyjen vokaalien ilmaantuminen protoslaavilaiseen kieleen

Supistettujen vokaalien ilmaantuminen protoslaavilaiseen kieleen on protoslaavilainen foneettinen muutos, joka koostuu lyhyiden *ĭ ja * ŭ siirtymisestä pelkistetyiksi vokaaliksi, joita perinteisesti merkitään ь ja ъ .

Alennettu laatu

Perinteisesti ь ja ъ katsotaan pelkistetyiksi vokaaliksi, mikä näkyy terminologiassa: "irrationaaliset vokaalit", "puolivokaalit", "kuiskatut vokaalit", "epätäydellisen koulutuksen vokaalit", "superlyhyet", "vähennetty". , "kuurot vokaalit", puola. półsamogłoski , Tšekki. neurčité vokály , saksa.  Halbvokale , fr.  voyelles ultra-breves [1] [2] .

A. Leskin ja V. Vondrak uskoivat, että ъ vastasi englanninkielistä ääntä.  lintu "lintu" ( ɜ ), ja b  - siinä olevaan ääneen .  glaube "mielestäni" ( ə ) [3] .

R. F. Brandt uskoi, että ъ kuulosti ensimmäiseltä venäjän ääneltä. help ( ə ), ja ь ensimmäisenä äänenä venäjäksi. ranta ( ɪ ) [4] .

Esimerkkejä

• gre-ue h 3 m i gʰleh 2 > muu kreikka. ὁμ ί χλη , lit. m i glà , pra-slaavi . *m ь gla "sumu" [5] .
• gre-ue dʰ u gh 2 tēr > lit. d u ktė̃ , protoslaavi . *d ъ kti "tytär" [6] .

Kronologia

Absoluuttinen kronologia

Yu. V. Shevelev ajoittaa aikavähennettyjen ilmestymisen noin 800 jKr. e. [7] Z. Stieber sijoittaa pelkistettyjen esiintymisen 7. vuosisadan jälkeen ja uskoo, että ne olivat jo 800-luvulla läsnä protoslaavilaisen kielen foneettisessa järjestelmässä [8] . M. Sheckley viittaa tähän tapahtumaan ajanjaksoon vuosien 800 ja 850 välillä jKr. e. [9]

Varhaissuomalaisissa slavismeissa pelkistettyjen i:n ja u :n tilasta löytyy [10] :

• *l ъ ž ь ka > fin. l u s i kka "lusikka";
• *ok ъ ei > soita. fin. ikk u na "ikkuna";
• *t ъ ska > fin. t u ska "kipu, tuska";
• *puhu ъ ei > fin. talkk u na "kaurapuuro";
• * krь stъ > fin. r i sti "risti";
• *d ъ xor ь “fretti” > fin. t u hkur i "minkki".

Tämä viittaa Z. Stieberin mukaan siihen, että ensimmäisten suomalais-slaavilaisten kontaktien aikakaudella protoslaavilaiset *i ja *u säilyttivät alkuperäisen laatunsa [11] . S. B. Bernshtein vastustaa, että tässä tapauksessa edessämme on suomen kielestä puuttuvien äänten i ja u substituutio, joka on pelkistetty niitä lähellä olevilla äänillä i ja u. Z. Stieber kuitenkin uskoo, että pelkistetyt äänet olivat keskisarjan ääniä, ja korvaustapauksessa ne olisi korvattu e:llä ja o:lla [12] .

Vähennetty vanhassa venäjän lainoissa suomalais-ugrilaisista kielistä [13] :

• est. Viljandi > *Vьlьjędь > muu venäläinen Vel'd ;
• fin. Musta "musta" > muu venäläinen M'sta ;
• fin. *rōtsi "Ruotsi" > OE venäjä ;
• fin. purje > *pъrě > muu venäläinen prѣ "purje".

Romanian kielellä pelkistettyjä slaavilaisia ​​[11] :

• sъto "sata" > sutǎ;
• stüklo "lasi" > sticlǎ;
• metъla "luuta" > mǎturǎ (valitse. meturǎ).

Muistiinpanot

1. ↑ Shevelov GY Slaavilaisten esihistoria. - Carl Winter Universitätsverlag. - Heidelberg, 1964. - s. 435.
2. ↑ Chekman V. N. Protoslaavilaisen kielen historiallisen fonetiikan tutkimus. - Tiede ja teknologia. - Minsk, 1979. - S. 177.
3. ↑ Bernstein S. B. Slaavilaisten kielten vertaileva kielioppi. — Moskovan yliopiston kustantamo, Nauka Publishing House. - M. , 2005. - S. 178.
4. ↑ Brandt R. t. Lyhyt vertaileva slaavilaisten kielten kielioppi. - M. , 1915. - S. 7.
5. ↑ Šekli M. Primerjalno glasoslovje slovanskih jezikov. - Lubljana: Znanstvena založba Filozofske fakultete, 2016. - Vol. 1. - P. 275. - ISBN 978-961-237-742-7 .
6. ↑ Šekli M. Primerjalno glasoslovje slovanskih jezikov. - Lubljana: Znanstvena založba Filozofske fakultete, 2016. - Vol. 1. - P. 276. - ISBN 978-961-237-742-7 .
7. ↑ Shevelov GY Slaavilaisten esihistoria. - Carl Winter Universitätsverlag. - Heidelberg, 1964. - s. 439.
8. ↑ Stieber Z. Zarys gramatyki porównawczej języków słowianskich. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Warszawa, 2005. - S. 28. - ISBN 83-01-14542-0 .
9. ↑ Šekli M. Primerjalno glasoslovje slovanskih jezikov. - Lubljana: Znanstvena založba Filozofske fakultete, 2016. - Vol. 1. - P. 279. - ISBN 978-961-237-742-7 .
10. ↑ Shevelov GY Slaavilaisten esihistoria. - Carl Winter Universitätsverlag. - Heidelberg, 1964. - s. 437.
11. ↑ 1 2 Stieber Z. Zarys gramatyki porównawczej języków słowiańskich. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Warszawa, 2005. - S. 21. - ISBN 83-01-14542-0 .
12. ↑ Stieber Z. Zarys gramatyki porównawczej języków słowianskich. — Państwowe Wydawnictwo Naukowe. - Warszawa, 2005. - S. 22. - ISBN 83-01-14542-0 .
13. ↑ Shevelov GY Slaavilaisten esihistoria. - Carl Winter Universitätsverlag. - Heidelberg, 1964. - S. 437-438.

Kirjallisuus

• Chekman V. N. Protoslaavilaisen kielen historiallisen fonetiikan tutkimus. - Minsk: Tiede ja teknologia, 1979. - S. 175-213.
• Shevelov GY Slaavilaisten esihistoria. - Heidelberg: Carl Winter Universitätsverlag, 1964. - P. 432-465.