Liitteet saksaksi ovat morfeemeja , jotka liittyvät juureen (mukaan lukien tapaukset, joissa liite on jo olemassa; silloin he sanovat, että liite on monimutkainen, kaksinkertainen tai johdettu). Saksankieliset liitteet toimivat saksalaisten sanojen johdannaiskeinoina, mikä laajentaa kielen leksikaalista koostumusta, muodostaa rikkaan sanaston ja mahdollistaa saksan kielen sananmuodostusmenetelmiin perustuvien tyylisten keinojen syntymisen .
Seuraavat pääluokitukset voidaan erottaa sen mukaan, mihin luokitusominaisuuteen saksalaisten liitteiden jako perustuu:
Saksalaisten liitteiden vakioluokituksessa on tapana erottaa useita morfeemilajeja riippuen siitä, missä suhteessa juurisanaan se sijaitsee. Tällainen sijaintiluokitus, kuten edellä mainittiin, ei pysty huomioimaan morfeemien semanttisia piirteitä, eikä myöskään korreloi hyvin saksan kielen kanssa, koska saksankielisellä sanamuodolla on omat erityispiirteensä liitteen käytössä. Tästä huolimatta tämä yleinen kielellinen luokitus on kätevä ja helppo ymmärtää, mikä tekee siitä suositun, kun tarkastellaan saksalaisten adjuntiivisten sananmuodostuskeinojen rakennetta.
Vakioluokitus sisältää hyvin tunnettuja morfeemeja, jotka ovat voimassa useilla kielillä :
Sananrakennusmallit ovat helpompi tapa luokitella morfeemeja, kun otetaan huomioon useita piirteitä: ei vain sijainti sanassa, vaan myös semanttiset ominaisuudet, leksikografinen tarkoituksenmukaisuus, taajuus ja paljon muuta (vrt. myös M. D. Stepanova - on enemmän kuin kahdeksan mallia saksankielisestä sanamuodosta, mutta juuri tämän luettelon avulla voit rakentaa loogisesti kaikki sananrakennuselementit).
Etuliitemalli on malli, johon liittyy etuliite eli etuliite lisääminen ennen generoivaa kantaa (kuten sanoissa Geo chemie , ent seelt , ver fliegen ). Tässä tapauksessa etuliite on erotettava puolietuliitteestä: tavallisessa luokittelussa, joka keskittyy sanan sijaintiin, etuliite on yleinen käsite, joka yhdistää sekä etuliitteet että puolietuliitteet. Kuitenkin etymologisesti jälkimmäisillä on täysin erilainen luonne. Etuliitteet eroavat siitä, että ne ovat painottamattomia ja erottamattomia sanasta. Korostettu tarkoittaa, että sanan painotus osuu juureen tai loppuliitteeseen (tai puoliliitteeseen). Erottamattomuus on verbin etuliitteen kykyä olla erottamatta juuresta joissakin syntaktisissa rakenteissa.
Suffiksimalliin liittyy päätteen lisääminen (sanoissa kapriz iös , Diabet iker ( tässä tapauksessa on monimutkainen laajennettu suffiksi, joka koostuu kahdesta yksinkertaisesta), Mon arch ). Kuten etuliitteiden tapauksessa, jälkiliitteet tulee erottaa samankaltaisesta puoliliitteestä. Jälkimmäinen tuo sanan kapeampaan semanttiseen kategoriaan. Pääsääntöisesti päätteet ja puoliliitteet pystyvät osoittamaan substantiivin kieliopillisen sukupuolen : esimerkiksi suffiksi -heit on feminiinisten substantiivien pääte , joka tarkoittaa sanoja Zurückgezogen heit , Dumm heit , Dunkel heit , Mensch heit , Berühmt heit jne. ovat vain feminiinisiä substantiivit; -path- liite tekee samoin substantiivista maskuliinisen ( Homöo polku , Telepolku , Neuropolku ) .
Puoliliitteen käsite on erittäin kiistanalainen. Puoliliite on elementti, joka suorittaa sananmuodostustoiminnon, mutta joka ei ole menettänyt muodollista tai semanttista yhteyttä itsenäisiin lekseemiin. Tämä johtuu siitä, että alun perin morfeemit olivat itsenäisiä sanoja. Nykyään saksassa on sellaisia morfeemeja, jotka ovat morfeemin ja lekseemin välissä. Ne osuvat muodollisesti yhteen varren tai harvemmin sanamuodon kanssa , ja niillä on myös etymologinen yhteys sanaan.
Varsimalli puolietuliitteilläPuolietuliite on morfeemi, joka liittyy liitteeseen sen sijainnin perusteella, mutta jolla on omat toiminnalliset erityispiirteensä. Esimerkkejä puolietuliitteistä: allzu früh, Haupt gedanke, an schleppen . Monet puolietuliitteet, nimittäin ab-, vor-, neben- nimille, ab-, an-, auf-, aus-, bei-, ein-, mit-, nach-, vor-, zu-, hinter-, über -, um-, unter-, leveämpi- in verbit vastaavat prepositioita eli funktiosanoja , mikä funktiona tekee niistä sukua morfeemeihin. Viimeiset viisi puolietuliitettä voivat olla erottamattomia ja painottamattomia: verbeille, joissa on puolietuliite um-, kuten um reiten, um bauen, um slupen , um hängen, um steigen jne., puolietuliite erotetaan varsi esimerkiksi imperatiivissa , samaan aikaan verbeille um ringen , um jauchzen, um wehen, um drängen, um fluten se ei erota. On myös tärkeää, että ensimmäisen verbiryhmän paino osuu ensimmäiseen tavuun, toisin sanoen puolietuliitteeseen, ja toisessa - juureen. Monissa tapauksissa puolietuliitteet voivat vaikuttaa sanan semantiikkaan, mikä mahdollistaa niiden ryhmittelyn semanttisen piirteen mukaan: vahvistusominaisuus on luontainen puolietuliitteille kreuz-, höchst-, allzu-, blitz- ; negatiivisen merkityksen antavat usein morfeemit mist-, sau-, laus-, teufels- ; jne. M. D. Stepanova "Modernin saksan kielen leksikologia, s. 79"
Varsimalli puoliliitteilläPuoliliitteitä esiintyy vain puheen nimellisissä osissa ja adverbeissä. Substantiivien puoliliitteille on ominaista niiden semanttinen monimuotoisuus ( -mann, -werk, -sucht, -bild, -lust, -seele ). Adjektiiveilla on päinvastoin kapeampi semanttinen kategoria ( -los, -tüchtig, -voll, -gemäß ). Adverbin puoliliitteet ilmaisevat usein suuntaa tai erilaisia kausaali-modaalisia suhteita ( -dings, -weg, -willen, -halber ).
Kun puhutaan etuliite-liite-mallista, ne tarkoittavat leksikaalisia yksiköitä, joilla on sekä etuliite että pääte samanaikaisesti. Tässä suhteessa malli on lähellä ympärysliitettä. Esimerkit tästä mallista ovat suhteellisen harvinaisia: yleensä substantiivit, jotka reunustavat muotoa ge- -t , sekä adjektiiveja, joita reunustavat be --t, ge-- t , zer--t .
Kaikki edellä selvyyden vuoksi esitellyt mallit voidaan esittää matriisina, joka tarkastelee saksankielistä liitettä niiden sijainnin perusteella sanassa ja perustuu semanttis-leksikologisiin ominaisuuksiin, eli "affiksi - puoliliite" perusteella. (katso Mikhalenko A. O. Saksan sanasto). Perifeerisenä mallina, joka ei usein sisälly matriisiin, mutta liittyy siihen suoraan, erotetaan etuliite-liitemalli (ks. ibid.).
Saksan kieli | |||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kielen rakenne |
| ||||||||
Leviäminen |
| ||||||||
Tarina | |||||||||
Lajikkeet |
| ||||||||
Persoonallisuudet | |||||||||
|