Liite saksaksi

Liitteet saksaksi  ovat morfeemeja , jotka liittyvät juureen (mukaan lukien tapaukset, joissa liite on jo olemassa; silloin he sanovat, että liite on monimutkainen, kaksinkertainen tai johdettu). Saksankieliset liitteet toimivat saksalaisten sanojen johdannaiskeinoina, mikä laajentaa kielen leksikaalista koostumusta, muodostaa rikkaan sanaston ja mahdollistaa saksan kielen sananmuodostusmenetelmiin perustuvien tyylisten keinojen syntymisen .

Saksankielisten liitteiden luokitus

Seuraavat pääluokitukset voidaan erottaa sen mukaan, mihin luokitusominaisuuteen saksalaisten liitteiden jako perustuu:

1. Yleinen luokittelu tarkastelee liitteitä niiden asemasta sanassa ja perustuu vakiomuotoiseen (yleiseen kielelliseen) liitteiden luokitukseen, joka ei riipu kieliperheestä ja vielä enemmän yhdestä tietystä kielestä . Tällaisen luokituksen haittana saksankielisten liitteiden rakenteelle on se, että sen avulla ei aina voida kuvata morfeemiin liittyvää kieliopillista ja semanttista merkitystä.
2. Sananmuodostusmalleihin perustuva luokittelu erottaa käsitteet "liiteryhmä" ja "malli" välillä, mikä mahdollistaa morfeemien tarkempien ominaisuuksien määrittämisen. Toisin sanoen kaikki liitteet, lukuun ottamatta taajuuskomponentteja (katso art. Saksan kielen sanamuodostus  - ne on määritelty erillisessä mallissa), voidaan jakaa neljään ryhmään (etuliite-liitettä lukuun ottamatta) tai esittää neliömatriisina (Katso alempaa).

Vakioluokitus

Saksalaisten liitteiden vakioluokituksessa on tapana erottaa useita morfeemilajeja riippuen siitä, missä suhteessa juurisanaan se sijaitsee. Tällainen sijaintiluokitus, kuten edellä mainittiin, ei pysty huomioimaan morfeemien semanttisia piirteitä, eikä myöskään korreloi hyvin saksan kielen kanssa, koska saksankielisellä sanamuodolla on omat erityispiirteensä liitteen käytössä. Tästä huolimatta tämä yleinen kielellinen luokitus on kätevä ja helppo ymmärtää, mikä tekee siitä suositun, kun tarkastellaan saksalaisten adjuntiivisten sananmuodostuskeinojen rakennetta.

Vakioluokitus sisältää hyvin tunnettuja morfeemeja, jotka ovat voimassa useilla kielillä :

• Etuliite (etuliite)  on morfeemi, joka edeltää juurta tai muuta etuliitettä tavalla tai toisella ja joka sijaitsee alkuasemassa. Esimerkkejä yksinkertaisista sanoista, joissa on etuliitteet, ovat esimerkiksi verbit auf wirbeln, ver sporten , unter wandern, bei folgen , adjektiivit baum fest, knall heiß , makro zyklisch, an genehm , substantiivit An höhe, Ober körper , Ur gesellschaft, Paläo klimatologie . Tässä tapauksessa on selvää, että "etuliite" ei tee eroa saksalaisten morfeemien kieliopillisten piirteiden välillä. Esimerkiksi verbeissä, joissa etuliite voidaan irrottaa juuresta ja sijoittaa lauseen loppuun osaksi yhdistelmäpredikaattia . Vertaa esimerkiksietuliitteillä ab-, an-, aus-, mit-, vor-, zu- ja muilla alkavien verbien imperativissa itse etuliite erotetaan ja menee loppuun, mutta etuliitteet ent- , in-, miss-, ver-, zer- ja muita ei koskaan eroteta.
• Suffiksi (postfix)  on morfeemi, joka tulee tavalla tai toisella juuren tai muun jälkiliitteen jälkeen, joka sijaitsee lopullisessa asemassa. Esimerkkejä jälkiliitteisistä sanoista ovat verbit eifersücht eln , drangsal ieren , schnarch en , kräch zen , adjektiivit freund lich , finanz kräftig , sacrament al , klang voll , substantiivit Aufgabenstell aufgabenstell auhch ung , Pantlagoff ierendug , Pantlagoff ierensd , meinet willen , vor wärts . Kuten etuliitteiden tapauksessa, kaikkien juuren jälkeisten morfeemien allokointi suffiksiluokkaan ei salli meidän tarkastella semantiikan piirteitä. Joissakin tapauksissa jälkiliitteet voivat antaa hyvin abstraktin merkityksen. Esimerkiksi substantiivin yhdistelmäliitteen -igkeit merkitys sanoissa Lümmelhaftigkeit, Dichtigkeit, Nutzlösigkeit on paljon laajempi kuin substantiiviliitteen -peter merkitys sanoissa Huschelpeter, Angstpeter, Quasselpeter ja niin edelleen.
• Ympärysliite  on morfeemi, joka edeltää juurta ja etuliitettä yhdellä osalla ja tulee juuren ja jälkiliitteen jälkeen toisella, vaikka se ei määrittele itseään etuliitteeksi tai suffiksiksi. Saksan ympärysliitteellä on joitain yhtäläisyyksiä niiden kanssa, mutta se toimii kuitenkin usein kielioppimorfeemina, eli morfeemina, joka voi vaikuttaasanan kielioppiin ( morfologiaan ). Esimerkki tällaisesta circumplexista on heikkojen verbien toiset partitiivimuodot, jotka lisäävät alkuun ge- ja -t loppuun. Esimerkiksi machen - ge mach t , aufkleben - auf ge kleb t , hinschlachten - hin ge schlacht et . Joissakin (melko harvinaisissa) tapauksissa voi ilmestyä ei-kielinen ympärysliite. Esimerkiksi sanoissa be mehl t , be sand et , be zopf t , be moos t ja muissa, jotka ovat adjektiiveja, jotka on muodostettu etuliitteellä be- ja toisella partisiippiverbin jälkiliitteellä -t .

Luokittelu perustuu johdannaismallinnukseen

Sananrakennusmallit ovat helpompi tapa luokitella morfeemeja, kun otetaan huomioon useita piirteitä: ei vain sijainti sanassa, vaan myös semanttiset ominaisuudet, leksikografinen tarkoituksenmukaisuus, taajuus ja paljon muuta (vrt. myös M. D. Stepanova - on enemmän kuin kahdeksan mallia saksankielisestä sanamuodosta, mutta juuri tämän luettelon avulla voit rakentaa loogisesti kaikki sananrakennuselementit).

Etuliitteen malli

Etuliitemalli on malli, johon liittyy etuliite eli etuliite lisääminen ennen generoivaa kantaa (kuten sanoissa Geo chemie , ent seelt , ver fliegen ). Tässä tapauksessa etuliite on erotettava puolietuliitteestä: tavallisessa luokittelussa, joka keskittyy sanan sijaintiin, etuliite on yleinen käsite, joka yhdistää sekä etuliitteet että puolietuliitteet. Kuitenkin etymologisesti jälkimmäisillä on täysin erilainen luonne. Etuliitteet eroavat siitä, että ne ovat painottamattomia ja erottamattomia sanasta. Korostettu tarkoittaa, että sanan painotus osuu juureen tai loppuliitteeseen (tai puoliliitteeseen). Erottamattomuus on verbin etuliitteen kykyä olla erottamatta juuresta joissakin syntaktisissa rakenteissa.

Suffiksimalli

Suffiksimalliin liittyy päätteen lisääminen (sanoissa kapriz iös , Diabet iker ( tässä tapauksessa on monimutkainen laajennettu suffiksi, joka koostuu kahdesta yksinkertaisesta), Mon arch ). Kuten etuliitteiden tapauksessa, jälkiliitteet tulee erottaa samankaltaisesta puoliliitteestä. Jälkimmäinen tuo sanan kapeampaan semanttiseen kategoriaan. Pääsääntöisesti päätteet ja puoliliitteet pystyvät osoittamaan substantiivin kieliopillisen sukupuolen : esimerkiksi suffiksi -heit on feminiinisten substantiivien pääte , joka tarkoittaa sanoja Zurückgezogen heit , Dumm heit , Dunkel heit , Mensch heit , Berühmt heit jne. ovat vain feminiinisiä substantiivit; -path- liite tekee samoin substantiivista maskuliinisen ( Homöo polku , Telepolku , Neuropolku ) .

Mallit puoliliitteillä

Puoliliitteen käsite on erittäin kiistanalainen. Puoliliite on elementti, joka suorittaa sananmuodostustoiminnon, mutta joka ei ole menettänyt muodollista tai semanttista yhteyttä itsenäisiin lekseemiin. Tämä johtuu siitä, että alun perin morfeemit olivat itsenäisiä sanoja. Nykyään saksassa on sellaisia ​​morfeemeja, jotka ovat morfeemin ja lekseemin välissä. Ne osuvat muodollisesti yhteen varren tai harvemmin sanamuodon kanssa , ja niillä on myös etymologinen yhteys sanaan.