Tanskan ulkopolitiikka perustuu maan identifioitumiseen suvereeniksi Euroopan valtioksi . Näin ollen maan ulkopolitiikan pääpaino on suhteiden ylläpitäminen muihin maihin itsenäisenä valtiona.
Tanska on ollut Euroopan unionin jäsen vuodesta 1973, mutta ei vieläkään kuulu euroalueeseen .
Tanskalla on pitkä historia hyvistä suhteista muihin maihin [1] . Hän osallistuu Länsi-avun koordinointiin Baltian maille ( Viro , Liettua ja Latvia ) [2] .
Tanska on mukana kansainvälisessä rauhanturvatoiminnassa . Tanskan joukot ovat toimineet ja toimivat entisen Jugoslavian alueella osana Yhdistyneiden kansakuntien suojelujoukkoja ( UNPROFOR ) ja osana täytäntöönpanojoukkoja (IFOR) ja vakautusjoukkoja (SFOR) nykyään [3] .
Tanska on tukenut Yhdysvaltojen operaatioita Afganistanissa [4] ja avustaa kansainvälisiä turvallisuusjoukkoja (ISAF) sekä taloudellisesti että aineellisesti. Nämä aloitteet ovat osa Tanskan "aktiivista ulkopolitiikkaa". Pienille maille perinteisen sopeutumisstrategian sijaan Tanska harjoittaa nyt aktiivista ulkopolitiikkaa, jonka mukaan ihmisoikeudet, demokratia ja muut inhimilliset arvot edellyttävät aktiivista suojelua. Viime vuosina [5] Grönlannille ja Färsaarille on taattu sananvalta ulkopoliittisissa kysymyksissä, kuten kalastuksessa , valaanpyynnissä ja geopoliittisissa kysymyksissä.
Toisen maailmansodan jälkeen Tanska lopetti 200 vuotta kestäneen puolueettomuuspolitiikkansa . Tanska on ollut Naton jäsen sen perustamisesta vuonna 1949 lähtien, ja kansa on edelleen tyytyväinen Natoon. Yhdysvaltain ja Tanskan välillä oli useita vakavia yhteenottoja turvallisuuspolitiikasta niin sanotun "alaviitteiden aikakauden" aikana (1982-1988), jolloin vaihtoehtoinen parlamentin enemmistö pakotti hallituksen ottamaan erityisen kansallisen kannan ydinasevalvontaan. Vaihtoehtoinen enemmistö tässä asiassa muodostui, koska sosiaaliliberaali puolue "Radical Venstre" kannatti hallitsevaa enemmistöä talouspoliittisissa asioissa, mutta vastusti Nato -politiikkaa ja äänesti yhdessä vasemmistopuolueiden kanssa keskusteluissa näistä asioista. Konservatiivinen keskustaoikeistohallitus omaksui tämän "vähemmistöparlamentarismin" kannan, joten se ei tehnyt siitä valtion parlamentaarista selviytymistä. Kylmän sodan päätyttyä Tanska kuitenkin tuki jälleen Yhdysvaltain politiikkaa liittoutumassa .
Tanskalaiset nauttivat mainetta "itsepäisinä" eurooppalaisina. Kun he hylkäsivät Maastrichtin sopimuksen ratifioinnin 2. kesäkuuta 1992 , he keskeyttivät Euroopan komission suunnitelmat Euroopan unionista . Joulukuussa 1992 muu EU suostui vapauttamaan Tanskan tietyistä Euroopan unionin organisaation näkökohdista, kuten yhteisestä puolustuksesta, yhteisestä valuutasta, EU:n kansalaisuudesta sekä joistakin oikeudellisen yhteistyön näkökohdista (4 Tanskan poikkeusta). Amsterdamin sopimus hyväksyttiin kansanäänestyksessä 28. toukokuuta 1998. Syksyllä 2000 Tanskan kansalaiset hylkäsivät kansanäänestyksessä jäsenyyden Euroopan raharyhmässä. Tanskan parlamentti ratifioi Lissabonin sopimuksen itsenäisesti. Tätä ei pidetty kansallisen suvereniteetin loukkauksena, vaikka Tanskan perustuslain 20 § :ssä säädetään kansanäänestyksestä tällaisissa tilanteissa. Tanskan hallitus suunnittelee parhaillaan kansanäänestyksen järjestämistä EU -sopimuksen poikkeuksista , mutta mahdollisuus niiden peruuttamiseen näyttää epätodennäköiseltä. Asiaa on lykätty joksikin aikaa, kunnes laaja parlamentaarinen koalitio tukee kansanäänestyksen järjestämistä.
Libya ilmoitti 29. tammikuuta sulkevansa Tanskan-suurlähetystönsä protestina tanskalaisessa sanomalehdessä " Jyllands-Posten " julkaistuja sarjakuvia vastaan . Nämä sarjakuvat kuvasivat profeetta Muhammedia terroristina .
Tanskan hallitus kieltäytyi ryhtymästä toimiin sanomalehteä vastaan vedoten sananvapauteen. Tutkimuksen mukaan 79 % tanskalaisista uskoo, että heidän pääministerinsä ei pitäisi pyytää anteeksi näitä piirroksia.
Tammikuussa 2006 Syyria veti suurlähettiläänsä Kööpenhaminasta protestina tanskalaisessa Jyllands-Postenissa julkaistua sarjakuvaa profeetta Muhammedista vastaan.
Tammikuussa 2006 Saudi-Arabia veti suurlähettiläänsä Kööpenhaminasta protestina tanskalaisessa Jyllands-Postenissa julkaistua sarjakuvaa profeetta Muhammedista vastaan.
Tanskan pääministeri Frederiksen vaati maan sotilaallisen läsnäolon vahvistamista Baltian alueella.
Euroopan maat : Ulkopolitiikka | |
---|---|
Itsenäiset valtiot |
|
Riippuvuudet |
|
Tuntemattomat ja osittain tunnustetut valtiot |
|
1 Enimmäkseen tai kokonaan Aasiassa riippuen siitä, mihin Euroopan ja Aasian välinen raja vedetään . 2 Pääasiassa Aasiassa. |
Tanskan ulkosuhteet | ||
---|---|---|
Aasia |
| |
Afrikka |
| |
Euroopassa |
| |
Oseania |
| |
Amerikka | ||
historiallinen | Neuvostoliitto | |
Diplomaattiset edustustot ja konsulitoimistot |
|