Grigori Jakhimovitš | ||
---|---|---|
ukrainalainen Grigori Jakhimovitš | ||
|
||
1860-1863 _ _ | ||
Kirkko | Ukrainan kreikka-katolinen kirkko | |
Edeltäjä | Mihailo Levitsky | |
Seuraaja | Spiridon Litvinovich | |
Nimi syntyessään | Grigori Ivanovitš Jakhimovitš | |
Syntymä |
5. helmikuuta (16), 1792 , s. Podbortsy , Itävallan valtakunta , nyt Lviv Raion |
|
Kuolema |
17. (29.) huhtikuuta 1863 (71-vuotiaana) Lvov , Itävallan valtakunta |
|
haudattu | ||
Piispan vihkiminen | 22. kesäkuuta 1868 | |
Palkinnot | ||
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Grigori Ivanovitš Jakhimovitš ( ukrainalainen Grigory Jakhimovich ; 16. helmikuuta 1792 , Podbortsy , Itävallan valtakunta - 29. huhtikuuta 1863 , Lviv , Itävallan valtakunta ) - Ukrainan kreikkalaisen katolisen kirkon piispa ja julkisuuden henkilö, L. Biispa Galician arkkipiispa, Kamenetvin metropoliit . Russkaya Radan päällikkö ( 1848-1851).
Grigory Yakhimovich syntyi Podbortsyn kylässä lähellä Lvovia 16. helmikuuta 1792 Ivanin ja Marian (s. Garasevich) perheeseen. 26. syyskuuta 1816 metropoliita Mihail Levitski asetti hänet presbyteriksi. Vuonna 1818 valmistuttuaan Institute of St. Augustine Wienissä , sai teologian tohtorin arvonimen . Palattuaan Lviviin hänestä tuli uskonnon professori Lvivin yliopiston filosofian tiedekunnassa , jossa hän opetti myös pedagogiikkaa. Lisäksi hän oli Lvovin kreikkalaisen katolisen seminaarin rehtori , metropolikapitulin kaanoni ja Lvovin yliopiston "rector magnificus".
Heinäkuussa 1841 paavi Gregorius XVI nimitti hänet metropoliitin Mikhailo Levitskyn piispa-Suffraganiksi ( apupiispa) Pompeolitanin piispan arvonimellä. Vuonna 1848 keisari Ferdinand I nimitti hänet Przemyslin hiippakunnan ordinaariksi ja samana vuonna paavi Pius IX nimitti hänet Przemyslin piispaksi.
Vuonna 1848 Jakhimovitš osallistui aktiivisesti galicialais-venäläiseen liikkeeseen , johti Galician Rusynien ensimmäistä yhteiskuntapoliittista organisaatiota - Venäjän pääradiaa . Hän oli melko liberaali ja lojaali Habsburgien monarkialle , mikä antoi hänelle mahdollisuuden ryhtyä toimiin kansansa oikeuksien puolustamiseksi ilman, että Itävallan hallitus joutuisi vainoamaan häntä. Joten hän osallistui " ABC - sotaan " kyrillisten aakkosten korvaamista latinalaisilla aakkosilla vastaan , oli Venäjän tiedemiesten neuvoston jäsen ja huolehti itäkatolisen riitin puhtaudesta . Yakhimovich antoi suuren panoksen kouluopetuksen kehittämiseen, ja hän avasi yhdessä Mikhail Kuzemskyn kanssa monia julkisia kouluja.
23. maaliskuuta 1860 Grigori Jakhimovitš hyväksyttiin metropolin valtaistuimelle Galichissa . Tämän tapahtuman yhteydessä Bohdan Deditsky julkaisi Stavropegian Instituten kirjapainossa 560-sivuisen albumin " Zorja Galitskaja Albumi vuodelle 1860" , joka sisälsi artikkeleita, säkeitä, runoja jne. 52 galicialaiselta ja taka-karpaattiselta kirjailijalta, joiden joukossa olivat Nikolai Ustianovich , Luka Dankevich , Alexander Dukhnovich ja muut [2]
Kirkon ja yhteiskunnallis-poliittisen toiminnan lisäksi Grigory Yakhimovich piti tähtitiedestä ja tekniikasta. Hän kirjoitti useita tutkimuksia, suunnitteli ruohonleikkuukoneen ja kehitti suunnitelman höyrylaivapalvelua varten San -joella . Jakhimovitšia arvostettiin keisarillisessa hovissa, hänelle myönnettiin Leopoldin risti ja paronin arvonimi .
Hän kuoli Lvovissa 17. (29.) huhtikuuta 1863. Hänen hautajaisiinsa osallistui noin 20 000 ihmistä.
Lvivin yliopiston rehtorit | |
---|---|
Joseph II:n mukaan nimetty Lvivin yliopisto A. V. Betansky (1784/85) B. Borzaga (1785/86) B. Shiverek (1786/87) V. Vreha (1787/88) J. Wimmer (1788/89) J. Ambrose (1789/90) A. Capuano (1790/91) W. Gann (1791/92) J. A. de Potochki (1792/93) D. Z. Kefil (1793/94) W. Pressen (1794/95) J. Holfeld (1795/96) Anthony (Angelovich) (1796/97) S. Grzhembsky (1797/98) B. Shiverek (1798/99) Y. Sporck (1799/1800) K. Kitsky (1800/01) B. Borzaga (1801/02) F. Masoch (1802/03) J. Zemancek (1803/04) N. Skorodinsky (1804/05) F. Kodesh (1805) Lvivin lyseo J. Ambrose (1805/06) W. Pressen (1806/07) E. Echsner (1807/08) J. N. Hoffman (1808/09) Y. Arbter (1809/10) F. d. P. Neuhauser (1810/11) J. Golfeld (1811/12) A. Zeisl (1812/13) M. A. Füger (1813/14) F. Babel von Fronsberg (1814/15) F. Kodesh (1815/16 ja 1816/17) Francis II Lvivin yliopisto A. A. Ankvich (1817/18) J. Winivarter (1818/19) F. Stecher (1819/20) J. Gütter (1820/21) M. Grinevetsky (1821/22) M. A. Füger (1822/23) P. Krausnecker (1823/24) J. Mauss (1824/25) F. K. Zakharjasevich (1825/26) F. Polberg (1826/27) F. Masoch (1827/28) N. Napadievitš (1828/29) Venedikt Levitsky (1829/30) K. Krauss (1830/31) V. Zherdinsky (1831/32) A. Kunzek (1832/33) O. Krinitsky (1833/34) J. Dobzhansky (1834/35) F. d. P. Neuhauser (1835/36) J. Stieber (1836/37) M. Barvinsky (1837/38) A. Geimberger (1838/39) F. Babel von Fronsberg (1839/40) E. Golzgetan (1840/41) Y. Gerovsky (1841/42) J. Reiner (1842/43) K. Stransky (1843/44) A. Pfeiffer (1844/45) A. Manastirsky (1845/46) F. Tuna (1846/47) B. Wagner (1847/48) C. Tangle (1848/49) S. Tichinsky (1849/50) F. Kotter (1850/51) J. Mauss (1851/52) K. Zhmigrodsky (1852/53) E. Gerbst (1853/54) I. Lemokh (1854/55) O. Krinitsky (1855/56) J. Pazdera (1856/57) A. Wacholz (1857/58) O. Krinitsky (1858/59) A. Fangor (1859/60) Grigori (Jakhimovitš) (1860/61) L. Malinovsky (1861/62) F. Rulf (1862/63) J. Holovatsky (1863/64) L. Soletsky (1864/65) E. More (1865/66) W. Kergel (1866/67) I. Delkevich (1867/68) F. Rulf (1868/69) G. Schmidt (1869/70) F. Kostek (1870/71) F. Kotter (1871/72) A. Maletsky (1872/73) A. Filjarski (1873/74) M. Kabat (1874/75) E. Cherkavsky (1875/78 ja 1876/77) Z. Venclevsky (1877/78) L. f. Bilinsky (1878/79) K. Liske (1879/80) K. Sarnicki (1880/81) L. Pentak (1881/82) B. L. Radzishevsky (1882/83) E. Rittner (1883/84) L. Kloss (1884/85) L. Zhmurko (1885/86) T. Z. Pilatus (1886/87) E. Cherkavsky (1887/88) L. Pentak (1888/89) K. Sarnicki (1889/90) T. Stanetsky (1890/91) R. Pilatus (1891) A. Balasits (1891/92) M. Palivoda (1892/93) L. Tsviklinsky (1893/94) T. Wojciechowski (1894/95) O. M. Balzer (1895/96) I. Komarnitsky (1896/97) A. Reman (1897/98) G. Kady (1898/99) V. Abraham (1899/1900) B. Kruchkevich (1900/01) L. Ridiger (1901/02) V. Okhenkovsky (1902/03) J. Fialek (1903/04) A. Kalina (1904) Y. Puzina (1904/05) V. Gluzinsky (1905/06) B. Dembinsky (1907/08) A. Mars (1908/09) S. Glombinsky (1909/1010) B. Yashovsky (1910/11) L. Finkel (1911/12) A. Beck (1912/13) S. Stazhinsky (1913/14) K. Tvardovsky (1914/17) C. Weiss (1917/18) Jan Casimir Lvivin yliopisto A.S. Yurash (1918/1919) A. Galban (1919/20) E. Mahek (1920/21) J. Kasprowicz (1921/22) S. Narayevsky (1922/23) Y. Makarevitš (1923/24) V. Seradsky (1924/25) E. Porembovich (1925/26) I. Semiradsky (1926/27) A. Gertsman (1927/28) L. Pininsky (1928/29) S. Witkowski (1930/31) S. Krzemenevsky (1931/32) A. Gertsman (1932/33) G. Galban (1933/34) Ya. Chekanovsky (1935/36) S. Kulchinsky (1936-38) E. Bulanda (1938/39) R. Longchamp de Berrier (1939) Ivan Franko Lvivin osavaltion yliopisto M. I. Marchenko (1939/40) G. S. Bychenko (1940/41) V. I. Simovich (1941) N. N. Pashe-Ozersky (1944) I. I. Belyakevich (1944/48) G. N. Savin (1948/51) E. K. Lazarenko (1951/63) N. G. Maksimovich (1963/81) V. P. Chugaev (1981/90) I. A. Vakarchuk (1990/2007) V. S. Vysochansky (2007/10) I. A. Vakarchuk (2010/13) V. P. Melnik (vuodesta 2014) |