Mirzabekov, Aziz Abdulmirovich

Aziz Abdulmirovich Mirzabekov  (s . 10. marraskuuta 1959 , Ashaga-Leger , Gusarin piiri ) on lezgi- runoilija , kääntäjä , kirjallisuuskriitikko . Kolmenkymmenenkahden kirjan kirjoittaja. Toimittajaliiton ja Venäjän kirjailijaliiton jäsen. Filologian tohtori, Dagestanin tasavallan arvostettu opettaja [1] .

Elämäkerta

Syntyi 10. marraskuuta 1959 Nizhny Legerin kylässä, Kusarin alueella Azerbaidžanin SSR:ssä [1] [2] . Vuonna 1977 hän valmistui Nizhne-Legerin lukiosta.

Vuonna 1978 hänet kutsuttiin palvelukseen Neuvostoliiton armeijaan. Hän palveli Angarskin kaupungissa Irkutskin alueella.

Vuonna 1983 hän tuli Dagestanin osavaltion yliopiston filologiseen tiedekuntaan [1] .

Vuodesta 1988 vuoteen 1993 hän työskenteli lezgin kielen ja kirjallisuuden opettajana Nizhne-Legerin lukiossa Azerbaidžanissa [2] .

Vuonna 1991 hänet valittiin Azerbaidžanin tasavallan Kusarin alueen kansanedustajien neuvoston varajäseneksi [1] .

Elokuusta 1993 hän muutti Dagestaniin, Derbentin kaupunkiin, jossa hän jatkoi opetustoimintaansa: lokakuusta 1998 - vanhempana opettajana, tammikuusta 2004 - pedagogisen tiedekunnan dekaanina, heinäkuusta 2009 heinäkuuhun 2010 - yliopiston rehtori. Yuzhdag-instituutti.

Vuodesta 1997 Aziz Mirzabekov on ollut Venäjän journalistiliiton jäsen ja vuodesta 2001 lähtien Venäjän kirjailijaliiton jäsen.

Joulukuussa 2005 hänelle myönnettiin Dagestanin tasavallan valtioneuvoston asetuksella ansioista koulutuksen alalla ja monien vuosien tunnollisessa työssä kunnianimi "Dagestanin tasavallan kunnioitettu opettaja". Hän on myös kansallisen Sharvili-palkinnon (2014) saaja.

Vuonna 2012 hän puolusti menestyksekkäästi väitöskirjaansa aiheesta " Gasan Alkadarin "Asari-Dagestan" taiteellisen ja historiallisen proosan mallina" filologisten tieteiden kandidaatin tutkintoon.

Asuu tällä hetkellä Derbentissä, työskentelee valtion Lezgin musiikki- ja draamateatterissa. S. Stalsky [1] .

Luovuus

Kouluvuosista lähtien hän on harjoittanut kirjallista toimintaa. Syksystä 1980 lähtien hän osallistui aktiivisesti Qusarin kaupungin kirjalliseen yhdistykseen "Heart Word", jonka johtajana oli tuolloin kuuluisa Lezgi-runoilija Lezgi Nyamet . Julkaistu samasta vuodesta lähtien. Ensimmäistä kertaa hänen runonsa näkivät valon piirin "Kyzyl Kusar" -lehden sivuilla. Ensimmäinen runokirja julkaistiin vuonna 1993.

Vuonna 1989 hän osallistui XV tasavaltalaisen nuorten kirjailijoiden kokouksen (Makhachkala) työhön.

Alkuperäisen kirjallisen teoksen kanssa A. Mirzabekov harjoittaa samanaikaisesti käännöstoimintaa. Hän käänsi ja julkaisi Lezginissä sellaisten maailman- ja venäläisen kirjallisuuden klassikoiden runoja kuin Rudaki , Omar Khayyam , Nasir Khosrov , Ubeyd Zakani , Jaladdin Rumi , Saadi Shirazi , Hafiz Shirazi , Namyk Kemal , Nazim Hikmet , Shota Akateli Tiskire , Sakakivelise , - Nova , Paruyr Sevak , Johann Goethe , Heinrich Heine , William Shakespeare , Robert Burns , William Blake , George Byron , Walt Whitman , Rudyard Kipling , Pablo Neruda , Sully-Prudhomme , L. Louis Aragon , L. Pushchenko , Mikhail Pushchenko , Mikhail Serhenge Yesenin ja muut

A. Mirzabekov harjoittaa myös journalismia. Vuosina 1991-1996 hän julkaisi päätyöstään vapaa-ajallaan riippumatonta kirjallista sanomalehteä Heart Word lezghiniksi ja venäjäksi, jota jaettiin Lezghinin alueilla Dagestanissa ja Azerbaidžanissa. Jatkossa hän jatkoi journalistista toimintaansa sanomalehtien Derbent News, Fact, Lezgi Newspapers , Lezginskie Izvestia, Dagestanskaya Pravda ja muiden sivuilla. Vuonna 1992 A. Mirzabekov toimi "Sydänsanan" ohella myös yhteiskuntapoliittista sanomalehteä "Lezgiyar", jonka perustaja oli Lezgin kansallisneuvosto.

Opiskeluvuosistaan ​​lähtien hän on tehnyt tieteellistä työtä. Hänen tieteelliset teoksensa julkaistiin almanakan "Dustval" ("Ystävyys") sivuilla, julkaisuissa "Literary Dagestan", "Samur", "Vozrozhdeniye", "Dagestan", instituutin "Yuzhdag" tieteellisten teosten kokoelmissa. " ja muissa painetuissa mediassa. Hän nostaa kerros kerrokselta Lezghin-kirjallisuuden ja -kulttuurin edustajien ansaittomasti unohdettuja nimiä, korostaa modernin Lezghin-runouden ongelmia. Kääntää alkuperäisestä kielestä XIV-XX vuosisatojen Lezgi-runoilijoiden äidinkielelle, jotka kirjoittivat turkkilaisella kielellä, mikä rikastuttaa ja syventää alkuperäisen kirjallisuuden klassisia perinteitä.

A. Mirzabekov harjoittaa myös kirjallisuus- ja teatterikritiikkiä. Hän omistaa lukuisia teoksia näillä kulttuurin aloilla. A. Mirzabekovin säkeisiin sävelsi noin sata laulua säveltäjiltä F. Ragimhanov, F. Kardashev, A. Khairova, N. Shakhmuradov, K. Ibragimov, M. Abdulmutalibova, A. Gabibov ja muut.

A. Mirzabekovin runoudesta, tieteellisestä, journalistisesta ja käännöstoiminnasta on julkaistu kaksi kirjaa: 1) "Kohtalon ja kutsumuksen runoilija" (artikkelikokoelma). Kokoanut S. S. Dzhalilova. - Derbent, 2009; 2) "Ajan henkäys rinnassa" (artikkelikokoelma). Kokoanut S. A. Bedirkhanov. - Kasumkent, 2019.

A. Mirzabekovin runoutta, käännöksiä ja tieteellis-kriittisiä kokoelmia julkaistiin lezginin ja venäjän kielillä:

• "Uusi Chapaev" (satiiriset runot, 1993) [2] ;
• "Gasan Alkadarin runollinen teos" (1995);
• "Teatterin runoilija" (ohjaaja B. Aidaevista, 1997);
• "From Treasury of Russian Poetry" (käännökset venäläisestä runoudesta Lezg., 1999);
• "Helmien seppele" (käännöksiä maailmanrunoudesta Lezg., 1999);
• "The Magician of the Stage" (ohjaaja M.-G. Ramazanov, 2001);
• "Lezgin-kirjallisuuden aarrekammiosta" (2004);
• "Tuulen laulu" (runous, 2005);
• "Kokoukset Yuzhdagissa" (2006);
• "Village Lower Leger" (2007);
• "Lower Leger - vuosisatojen muistomerkki" (2007);
• "On vielä liian aikaista!..." (runous, 2007);
• "Hengen reunat: kirjallisuus, kulttuuri, historia" (2009);
• "Toiseen aikaan" (runous, 2010);
• "Taitava näyttelijä ja ohjaaja" (Moldova tasavallan kansantaiteilija M. Mirzabekov, 2010);
• "Näyttelijä, jolla on Hamletin henki" (Venäjän federaation kunniataiteilija A. Maksudov, 2011);
• "Stage Master" (Venäjän federaation kunniataiteilijasta A. Gabibovista, 2011);
• "Unohtumattomat kuvat" (arvostettu taiteilija R. B. Ibragimova, 2011);
• "A Life Dedicated to the Stage" (Tietoja kansantaiteilija RD D. Ragimova, 2011);
• "Ohjaajan ilmiö" (Venäjän federaation kunniataiteilijasta B. Aidaevista, 2013);
• Treasury of Pearls (käännöksiä maailman runoudesta, 2013);
• "Suuren mestarin kuvien galleria" (Venäjän federaation kansantaiteilijasta M. Kukhmazovista, 2014);
• "Hengellisten aarteiden etsijä ja tutkija" (Professori G. Gasharov, 2014);
• "Puoli vuosisataa lavalla" (Venäjän federaation kansantaiteilija Sh. Kukhmazova, 2015);
• "Tie on yli vuosisadan pitkä" (esseitä Lezghin-teatterista, osa I, 2015);
• "Lezgi-teatteri Gulizar Sultanovan tutkimuksissa" (2018);
• "Kaksinkertaisesti onnellinen ihminen" (kansallisrunoilija RD M. Babakhanov, 2018);
• "Suuri runoilija ja valistaja" (Gasan Alkadari, 2019);
• "Nizami Ganjavi. Ikuinen puutarha. Valitut teokset" (2019);
• "Tie on yli vuosisadan pitkä" (esseitä Lezgin-teatterista, osa II, osat II ja III, 2020);
• "Songs of the Blue Stone" (runouden maailma Mayrudin Babakhanov, 2020);
• "Runoilijan korkeus" ( Arben Kardashin elämä ja työ , 2021).

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 4 5 Aziz Mirzabekov Arkistokopio 18. joulukuuta 2021 Wayback Machinessa // Portal of National Literature
2. ↑ 1 2 3 Къ. H. Akimov. "Lezgi zariyar: kumekchi ktab". Magachkala, 2001.