Matala-guinealainen kreoli
matala - guinealainen kreoli (Guineanlahden portugali - kreoli; englanniksi CGulf of Guinea Creole portugali Afrikka ( Päiväntasaajan Guinea , São Tome ja Principe ) . Yhteensä noin 150 tuhatta ihmistä puhuu sitä. (arvio, 2009).
Sisältää 4 kreolia, jotka on johdettu portugalista , joita pidetään usein erillisinä kielinä:
- Forru (santomian murre; Forro, Sãotomense) on noin vuoden väestön pääkieli. São Tome , 130 tuhatta;
- Angolar (ngola; Angolar, Ngola, N'góla) - yleinen noin etelässä. Sao Tome (9 tuhatta) Angolan orjien jälkeläisten joukossa;
- Principian murre (Principense, Lunguyê) - noin. Principe (noin 4500 henkilöä);
- Annobonilainen murre (fa-dambu; annobonese, Fá d'Ambô) - yleinen noin. Annobon (Päiväntasaajan Guinea, 2,5 tuhatta ihmistä) on kaukaisin muista murteista, ja sitä pitäisi pikemminkin pitää erillisenä kielenä.
Leksikaalisen samankaltaisuuden aste, joka perustuu 179 sanan luetteloihin (kehittämä SIL) [Graham, Graham 2004] mukaan:
-- Kun FD Ang
ST 77 62 70
Klo 62 67
FD 53
Afrikkalaiset kielet ovat vaikuttaneet erittäin voimakkaasti matala-guinealaiseen kreoliin kaikilla kielijärjestelmän tasoilla. Siten konsonantismille on ominaista implosiivisten, prenasalisoitujen ja labialisoitujen konsonanttien läsnäolo. Forrussa on lateraaliset spirantit , affrikaatit ja yksipainoiset / ɬ dɮ tɬ qɬ ɺ /, kun taas Annobonesella on hampaidenväliset spirantit /ð θ/.
Sanasto ulottuu portugalin lisäksi kwa-kieliin (Beninin ja Nigerian rannikko) ja bantuun (erityisesti Kongoon). Annobonella on vahva vaikutus espanjan kieleen ja angolarilla on vahva vaikutus Mbundu- kielellä (Angola).
Yleisesti ottaen ala-guinea on muiden kreolikielten joukossa kauimpana eurooppalaisista kielistä.
Esimerkki ehdotuksesta:
- Turu nge ka-meθe kɔpwa vĩ-ši-ɛ
- "Kaikki ihmiset haluavat ostaa hänen viininsä".
- Todo gente quere o seu vinho. (Portugalin kieli)
Tässä lauseessa sanat turu (port. todo), kɔpwa (comprar) ja vĩ (vinho) ovat peräisin portugalin kielestä.
Kirjoittaminen
Ala-Guinean kielellä ei ole vakioortografista normia, jokapäiväisessä elämässä kirjoittamista ohjaa portugalin kirjoitusasu.
Kirjallisuus
- Ferraz L. Angolarin kielellinen arviointi // In Memoriam António Jorge Dias. Lissabon: Instituto de Alta Cultura, Junta de Investigações Científicas do Ultramar, 1974. s. 177-86.
- Ferraz L. African influences on Principense Creole // Valkhoff M., W. Bal, J. Morais Barbosa, L. Ferraz, S. Frusoni, D. Meintel, M. Nunes Nabarro, PE Raper ja M. Valença (toim.) Miscelanea Luso-Africana: colectanea de estudos coligidos. Lissabon: Junta de Investigações Científicas de Ultramar, 1975. s. 153-64.
- Ferraz L., Traill A. The interpretation of tone in Principense Creole // Studies in African Linguistics 12(2), 1981. pp. 205-215.
- Graham S., Graham T. Länsi-Afrikka lusolexed kreolit sanaluettelotiedostot . SIL Electronic Survey Reports 2004-012. 2004. 24+20 s.
- Günther W. Das portugiesische Kreolisch der Ilha do Príncipe. Marburg: Marburger Studien zur Afrika- und Asienkunde, 1973.
- Ivens Ferraz, L. Länsi-Afrikan ja Aasian portugalilaiset kreolit // Gilbert G. (toim.) Pidgin ja kreolikielet: esseitä John E. Reinecken muistoksi. Honolulu: University Press of Hawaii, 1987, s. 337-60.
- Ivens Ferraz, L. São Tomén kreoli. Johannesburg: Witwatersrand University Press, 1979.
- Lorenzino G. Angolar Kreoliportugali: sen kielioppi ja sosiolingvistinen historia. Ph.D. väitöskirja. City University of New York, University Microfilms International, Ann Arbor. München: Lincom Europa, 1998.
- Maurer P. L'angolar: kreoli-afro-portugais-parlé à São Tomé. Notes de kielioppi, tekstit, sanastot. Hampuri: Helmut Buske Verlag, 1995.
- Schuchardt H. Beiträge zur Kenntnis des kreolischen Romanisch IV. Zum Negerportugiesischen der Ilha do Principe // Zeitschrift für romanische Philologie 13, 1889. Ss. 463-75.
- Schuchardt H. Kreolische Studien. I. Ueber das Negerportugiesische von S. Thomé (Länsiafrikka). Sitzungsberichte der kaiserlichen Akademie der Wissenschaften zu Wien 101(2), 1882. Ss. 889-917.
- Schuchardt H. Kreolische Studien. VII. Ueber das Negerportugiesische von Annobom. Sitzungsberichte der kaiserlichen Akademie der Wissenschaften zu Wien 116(1), 1888. Ss. 193-226.
Linkit