Terve Selassie

Nuoruudessaan Teferi Makonnyn tapasi Nikolai Gumiljovin , joka vieraili Etiopiassa . Gumilyov tuli tulevan keisarin luo saadakseen passin - luvan matkustaa Abessinian ympäri. Teferin itse hallinnasta Gumiljov kirjoitti:

Tafari päinvastoin on pehmeä, päättämätön ja yrittämätön. Järjestystä ylläpitää vain Fitaurarin varakuvernööri Gabre, Balchin koulun vanha arvohenkilö. Tämä jakaa mielellään kaksikymmentä, kolmekymmentä kirahvia, eli puhaltaa kirahvinnahasta tehdyllä ruoskalla ja joskus jopa ripustaa ne [20] .

Myös akateemikko Nikolai Ivanovitš Vavilov aloitti matkansa Etiopian halki puolitoista vuosikymmentä myöhemmin. Teferi otti hänet myös vastaan, ei enää kuvernööri eikä vielä keisari, vaan jo valtionhoitaja. Eikä Hararessa, vaan Addis Abebassa. Hän muisteli:

Ras Tafari kysyi suurella mielenkiinnolla maastamme. Hän oli erityisen kiinnostunut vallankumouksesta, keisarillisen hovin kohtalosta.

Keisari

2. marraskuuta 1930 Tefari Makonnyn kruunattiin uudeksi 225. [21] [22] Etiopian keisariksi nimellä Haile Selassie I. Kruunausseremoniaan osallistui Ison-Britannian korkein aatelisto, papisto ja arvohenkilöt ( prinssi Henry, Gloucesterin herttua ) ja Italiasta ( prinssi Eugenio , Udinin herttua). Seremoniaan osallistui myös ulkomaisia ​​valtuuskuntia Ruotsin kuningaskunnasta, Hollannista, Belgiasta, Ranskasta, Japanista, Kreikasta, Turkista, Egyptistä, Puolasta, Saksasta ja USA:sta.

Sisäpolitiikka

Uuden keisarin reformistinen kurssi koki useita muutoksia 1930-luvulla. Haile Selassien toiminnasta tuli varovaista ja puolimielistä maan kehityksen keskeisten kysymysten ratkaisemisessa. Pääpaino asetettiin absolutismin säilyttämiseen ja feodaaliherrojen johtavaan asemaan, täysin hallitsijan tahdon alaisuudessa [23] . Keskustellessani ranskalaisen kirjailijan Henri de Montfreyn kanssa Haile Selassie panin merkille [24] :

Olen vakuuttunut siitä, että tietyt länsimaiset instituutiot, jos kansani hyväksyvät ne, voivat tehdä meistä ... tarpeeksi vahvoja ... kehittymään itsenäisesti edistyksen tiellä. Mutta näitä uusia ideoita ei voida omaksua heti, välittömästi... Meidän on oltava hyvin varovaisia, ettemme hukuta Etiopiaa, se on vasta alkamassa heräämään... Meidän täytyy (kävellä)... keskitie länsimaisten uudistajien kärsimättömyyden välillä. ja etiopialaisten hitaus, jotka sulkivat silmänsä, jos valo olisi liian kirkas.

Marraskuussa 1930 Haile Selassie I perusti perustuslaillisen toimikunnan, jonka tarkoituksena oli työskennellä Etiopian ensimmäisen kirjallisen perustuslain luomisessa. Sen luomisen perustaksi otettiin Japanin perustuslaki Meiji [25] . Heinäkuussa 1931 keisari hyväksyi perustuslain, joka turvasi hänelle autokraattisen vallan. Art. 5. Ensimmäisessä Etiopian perustuslaissa sanotaan: "Hänen keisarillisen verensä ja myös valtakunnan voitelunsa ansiosta keisarin henkilö on pyhä, hänen arvonsa on loukkaamaton ja hänen valtansa on loukkaamaton..." [26 ] Perustettiin kaksikamarinen parlamentti , joka koostui senaatista , jonka jäsenet nimitettiin aatelisten joukosta, sekä edustajainhuoneesta , jonka valinnan suorittivat aatelisto ja paikalliset johtajat. Keisari henkilökohtaisesti muodosti yläkammion ja feodaalisten aatelisten edustajat alahuoneen. Korkein lainsäädäntö-, toimeenpano- ja laillinen valta annettiin keisarille. Keisari julistettiin myös maan korkeimmaksi tuomioistuimeksi [27] . Näin ollen ihmisiltä riistettiin kokonaan kaikki poliittiset oikeudet [23] . Perustuslaissa määrättiin valtaistuimen perintöoikeus vain Haile Selassien jälkeläisille [28] .

Muutama kuukausi perustuslain käyttöönoton jälkeen oppositio, jota johti Ras Hailu Tekle Haymanot, yritti kaataa keisarin. Valtaistuimen perillisen Asf Uosenin häiden aikana liul ras Hailu Tekle Haymanot järjesti Lij Iyasun paon. Juoni kuitenkin epäonnistui: Lij Iyasu pidätettiin ja Haile Tekle Haymanot teloitettiin. Salaliiton aikaan keisari Haile Selassie I toteutti suunnitelmaa ei-toivottujen tunteiden neutraloimiseksi Tigrisin maakunnassa. Hän yritti saavuttaa tämän tavoitteen avioitumalla lapsensa voimakkaiden Tigray-klaanien edustajien kanssa [29] . Siten perillinen Asfa Wasen meni naimisiin Liul Ras Syuma Mengeshin tyttären Uoleta Ysraelin kanssa; keisari Zennebe Warkin tytär meni naimisiin Dejazmatch Haile Sylasse Gugsun kanssa, joka oli keisari Yohannis IV :n jälkeläisen Liul Ras Gugsa Arai poika .

Samaan aikaan sisäiset muutokset jatkuivat. Kolmen vuoden kuluessa perustuslain hyväksymisestä negus hyväksyi uudet hankkeet koulujen ja yliopistojen rakentamiseksi, teiden ja sairaaloiden rakentamiseksi [30] . Haile Selassien hallitus, joka käytti vain 2 % valtion budjetista ja niin sanotun koulutusveron tuotoista, pystyi avaamaan yli 20 koulua lokakuuhun 1935 mennessä [31] . Vuosina 1931 ja 1935 hän hyväksyi lait orjien osittaisesta vapautumisesta. Haile Selassie nimitti neuvoa-antavia jäseniä parlamenttiin ja ministereitä. Valtion rahoitusjärjestelmää, yleistä turvallisuutta, terveydenhuoltoa ja koulutusta uudistettiin. Keisari yritti säilyttää tasapainon suhteissaan siirtomaavaltojen - Iso-Britannia , Ranska ja Italia - kanssa [32] .

Haile Selassie Sain päätökseen säännöllisen armeijan muodostamisen. Etiopian hallituksen yritykset varustaa armeija nykyaikaisilla aseilla joutuivat kuitenkin länsivaltojen vastustukseen. Etiopialta kiellettiin raskaiden aseiden myynti. Armeija oli varustettu vain pienaseilla [23] .

Italian aggressio

Klo 5.00 3. lokakuuta 1935 Italian armeija aloitti hyökkäyksen Etiopiaan julistamatta sotaa. Eritrean alueelle sijoitetut kenraali Emilio De Bonon johtamat joukot ylittivät Mareb-rajajoen ja aloittivat hyökkäyksen suuntaan Adigrat - Aduwa - Aksum. Samaan aikaan etelässä, Italian Somalian alueelta, kenraali Rodolfo Grazianin komennossa oleva armeija ylitti rajan ja aloitti hyökkäyksen Gorrahein - Hararin suuntaan. Klo 10.00 Haile Selassie määräsin yleisen mobilisoinnin [33] . Hän otti henkilökohtaisesti vihollisuuksien kurssin ja ilmoitti säännöt, joiden mukaan etiopialaisten tulisi taistella. Keisari antaa 19. lokakuuta antamissaan käskyissä Etiopian armeijan ylipäällikkö Ras Kassalle selkeämmät ohjeet, kuinka armeijan tulee käyttäytyä vihollisen lentokoneen havaitessa, mihin teltat pystytetään, mitä tulee tehdä. ampuakseen alas vihollisen lentokoneen jne. [34 ]

Hyökkäyksen myötä alkoi liikkua huhuja, että Italia aikoi palauttaa "oikeutetun keisari Iyasu V:n". Jonkin ajan kuluttua tuli tiedoksi, että Lij Iyasu oli kuollut. Iyasu V:n salaperäisestä kuolemasta on olemassa useita versioita, mutta yhdelläkään niistä ei ole täydellistä vahvistusta. Samaan aikaan Haile Selassie, joka johti valmistautumatonta, huonosti aseistettua armeijaa, lähti taistelemaan pohjoisrintamalla. Sodan aikana italialaiset joukot käyttivät liekinheittimiä, räjähtäviä luoteja ja kemiallisia aseita , pudottivat sinappikaasupommeja siviiliväestön päälle ja paikkoihin, joihin Negus-joukot keskittyivät . Haile Selassie kirjoitti myöhemmin [35] :

Hyökkäsimme vihollisen konekivääripesiä, hänen tykistöään vastaan, valloittimme tankkeja paljain käsin , kestimme ilmapommituksia, mutta emme voineet tehdä mitään myrkkykaasuja vastaan, jotka huomaamattomasti putosivat kasvoillemme ja käsiimme.

28. marraskuuta keisari lähti asunnostaan ​​Addis Abebassa ja muutti päämajaan Desaan, josta hän johti vihollisuuksia [36] . 21. maaliskuuta 1936 Haile Selassie saapui Quoramiin, jossa hän otti Ashangi-järven alueella sijaitsevan 40 000 miehen reserviarmeijan komennon, josta osa oli 25 000 hengen vartija. Negus päätti johtaa armeijaa ratkaisevaan hyökkäykseen ja karkottaa italialaiset. Mielenkiintoista on, että viestissään armeijalle Haile Selassie kehotti sotilaita: " Älä ota kilpiä ja keihää mukanasi, ne ovat este nykyaikaisessa taistelussa " [37] . Ratkaiseva taistelu käytiin Mai-Chion alueella Tigrayn maakunnan eteläosassa. 31. maaliskuuta keisarin joukot hyökkäsivät italialaisten syntyperäisten joukkojen eteen järven lähellä. Sotilasoperaatioita johtanut Haile Selassie ei onnistunut saavuttamaan menestystä. Kun Italian armeija marsalkka Pietro Badoglion johdolla lähti hyökkäykseen, Haile Selassie määräsi vetäytymisen Ashangin asemista, mikä muuttui Etiopian armeijan pakoon.

Saatuaan tietää keisarin tappiosta osa Etiopian armeijaa Azebu-Galla-heimosta kapinoi ja yhtyi italialaisten kanssa saattoi päätökseen Etiopian armeijan tappion Ashangassa. Haile Selassien henkilökohtainen auto ja hänen radioasemansa joutuivat italialaisten käsiin. Muutamaa päivää myöhemmin Haile Selassie vetosi maailmanyhteisöön saadakseen apua [33] :

Eivätkö koko maailman kansat ymmärrä, että taistelemalla katkeraan loppuun asti en ainoastaan ​​täytä pyhää velvollisuuttani kansaani kohtaan, vaan myös vartioin kollektiivisen turvallisuuden viimeistä linnoitusta? Ovatko he niin sokeita, etteivät näe, että olen vastuussa koko ihmiskunnalle?.. Jos he eivät tule, sanon profeetallisesti ja ilman katkeruutta: Länsi tuhoutuu...

Toukokuun 2. päivän aamuna Haile Selassie I, perheensä, aatelisten ja virkamiesten kanssa matkusti junalla Djiboutiin . Prinssin valtionhoitajana ja ylipäällikkönä hän jätti jälkeensä serkkunsa Ras Imrun . Kolme päivää myöhemmin italialaiset miehittivät Etiopian pääkaupungin. Samana päivänä Mussolini ilmoitti juhlallisesti, että Etiopia on tästä lähtien Italian valtakunnan siirtomaa . Samaan aikaan kaksi junaa keisarin sukulaisten ja hovimiesten kanssa saapui Djiboutiin. Pian englantilainen alus saapui negusille, jolla Haile Selassie purjehti Palestiinaan [38] . Tarina keisarin paosta herättää ristiriitaisia ​​mielipiteitä. Vuoden 1977 hallituksen julkaisu Victory Day viittaa suoraan ihmisten sokkiin, jonka aiheutti "Haile Selassien päätös lähteä taistelukentältä ulkomaisen maanpaossa suhteellisen turvallisuuden ja mukavuuden vuoksi". Kuitenkin toisaalta Haile Selassie I:n, joka pysyi kansan mielissä valtiollisuuden ja itsenäisyyden symbolina, kuolemalla tai vangitsemisella italialaisten toimesta voisi olla vielä kielteisempi vaikutus Etiopian vastarinnasta. Ei ole sattumaa, että italialaiset levittivät toistuvasti vääriä huhuja Etiopiassa keisarin kuolemasta maanpaossa [17] .

Pakko

Vuodesta 1936 hän asui brittiläisessä Wimbledonin kylässä Seligmanin perheen talossa. Myöhemmin Etiopian keisari Haile Selassien patsas pystytettiin läheiseen Cannizzaro-puistoon Merton Boroughiin .

Lontoon lähellä maanpaossa oleva keisari järjesti väliaikaisen hallituksen, joka johti partisaanijoukkoja [18] . Maanpaossa Haile Selassie piti puheen Kansainliiton kokouksessa Genevessä:

Minä, Haile Selassie I, Etiopian keisari, seison nyt tämän korokkeen edessä vaatien oikeutta kansalleni ja heille luvattua apua 8 kuukautta sitten, kun 50 kansaa antoi yksimielisesti tuomion kansainvälisten velvoitteiden rikkomisesta ja etiopialaisia ​​vastaan ​​tehdystä hyökkäyksestä. ihmiset. Ei ole koskaan ollut tapausta, jossa valtionpäämies olisi puhunut täällä henkilökohtaisesti, mutta ei ole myöskään koskaan ollut tapausta, jossa koko kansa olisi joutunut niin sietämättömän julmuuden kohteeksi hyökkääjän taholta niiden täysin suostumuksella, jotka ilmoittivat olevansa olla hänen liittolaisiaan. Ei myöskään ollut hallitusta, joka olisi asettanut tavoitteekseen tuhota toisen kansan kokonaan barbaarisin menetelmin, huomioimatta kaikkien maan kansojen antamia pyhimpiä velvoitteita ja kieltänyt myrkyllisten kaasujen käytön siviilejä vastaan, joiden hengittäminen tuo kuolemaan. Kehotan teitä tukemaan taistelua Etiopian kansan muinaisen itsenäisyyden puolesta. Tällä tehtävällä täyttääkseen pyhän velvollisuutensa Etiopian valtakunnan pää, joka aiemmin johti taistelevaa kansaansa, saapui tänne Geneveen. Rukoilen Kaikkivaltias Jumala pelastaa muut kansat ankarimmilta kärsimyksiltä, ​​jotka kohtasivat etiopialaisten kohtaloa, jonka kärsiviä, järkyttyneitä todistajia ovat olleet arvohenkilöt, jotka olivat mukanani täällä... [39] . Jumalan valtakunnan ulkopuolella ei ole kansaa, joka olisi toista parempi. Kummartavatko valtiot, jotka kohtaavat aggression tosiasian, voiman edessä? Tänään olemme uhri, huomenna on sinun vuorosi .

Puheen päättyessä hän julisti: "Jumala ja historia muistavat päätöksesi" [39] .

12. heinäkuuta 1940 Britannia tunnusti virallisesti Etiopian liittolaiseksi.

Palaa

15. tammikuuta 1941 Haile Selassie I saapui lentokoneella Sudaniin johtamaan Etiopian joukkoja taistelussa italialaisia ​​hyökkääjiä vastaan. Viisi päivää myöhemmin hänet lennätettiin Etiopiaan [41] . Kokoontuaan armeijan Britannian hallituksen tuella keisari Haile Selassie siirsi aseistetut yksiköt Addis Abebaan. Saatuaan tietää keisarin paluusta Etiopian väestö aloitti aseellisen kapinan koko maassa [42] . Tammikuun 18. päivänä Haile Selassie I ylitti 2 000 hengen etiopialaisen joukon johdolla Etiopian ja Sudanin rajan ja saapui Gojjamin maakunnan alueelle Omedlan alueella [43] . Myös kenraaliluutnantti W. Plattin yksiköt saapuivat rajalle. Useiden taistelujen jälkeen perääntymistaktiikkaa valinneiden italialaisten joukkojen kanssa britit vapauttivat huhtikuun loppuun mennessä lähes kaikki Etiopian pohjoiset alueet ja jatkoivat hyökkäystään Addis Abebaa vastaan. Saatuaan hallintaansa merkittävän osan Italian Somaliasta helmikuun loppuun mennessä , osa kenraaliluutnantti A. G. Cunninghamista saapui Etiopian alueelle ja maan etelä- ja itäosien vapauttamisen jälkeen suuntasi myös pääkaupunkiin ja miehitti sen huhtikuussa 6 samana vuonna [44] .

Toukokuun 5. päivänä Haile Selassie I saapui juhlallisesti Addis Abebaan. Viimeisten italialaisten yksiköiden antautuminen ja Haile Selassien nouseminen keisarillisen valtaistuimelle merkitsivät Etiopian itsenäisyyden palauttamista [45] . Palattuaan valtaistuimelle keisari kohtasi kuitenkin sisäistä vastustusta, joka ei halunnut monarkian palauttamista. Joten vuonna 1943 kuultuaan Haile Selassie I:n paluusta Tigrinya kapinoi häntä vastaan. Vastarintaryhmälle annettiin nimi "Veyane" ("kansan kapina"). Tigrinyat päättivät syrjäyttää Haile Selassien, jota pidettiin valtaistuimelle kelpaamattomana, koska tämä oli paennut maasta samalla kun Italian armeija yhtäkkiä hyökkäsi Etiopiaan, sen alue miehitettiin ja sen ihmisiä nöyryytettiin ja tapettiin.

Helmikuun 10. päivänä 1947 solmittu rauhansopimus , joka päätti virallisesti sotatilan Italian kanssa, peruutti vuoden 1944 anglo-Etiopian sopimuksen . Keisarin valta palautettiin kaikkialla Etiopiassa, lukuun ottamatta Ogadenia, joka pysyi Britannian sotilashallinnon hallinnassa vuoteen 1948 asti . [46]

Sodan jälkeinen aika

Valtaistuimelle palauttamisen jälkeen keisarin tärkeimmät teot olivat vuoden 1948 sopimus koptipatriarkaatin kanssa, joka muutti muinaista hierarkiaa ja salli etiopialaisen eikä egyptiläisen tulla Etiopian kirkon pääksi, sekä kirkon hyväksyminen. uusi perustuslaki.

Marraskuussa 1955 Etiopian uusi perustuslaki julkaistiin . Se laajensi merkittävästi parlamentin oikeuksia ja tunnusti alamaisten poliittisten oikeuksien; sanan-, lehdistön- ja kokoontumisvapaus. Perustuslaki antoi koko aikuisväestölle äänioikeuden parlamentin alahuoneen jäsenten vaaleissa jne. [47] Tultuaan ehdottomaksi hallitsijaksi Haile Selassie ei lakannut vahvistamasta sortokoneistoa jolla hän tukahdutti kaikki erimielisyydet maassa. E. Luther, joka asui Etiopiassa 50-luvulla, kirjoitti [48] :

Uuden perustuslain (1955) mukainen kansalaisvapauksien julistaminen on suurelta osin myönnytys sivistyneelle maailmalle. Yksikään ehjä etiopialainen ei uskaltaisi... julkisesti vaatia kenenkään virkamiehen eroa. Yksikään etiopialainen, olipa hän kuinka koulutettu tahansa, ei uskaltaisi kirjoittaa sanomalehteen kirjettä, jossa kritisoidaan hallituksen virkamiestä tai hallituksen politiikkaa yleensä, eikä mikään sanomalehti tulostaisi tällaista kirjettä, vaikka he saisivat sen.

Samaan aikaan keisari ei edes yrittänyt muuttaa maapolitiikkaa tai modernisoida monimutkaista, monivaiheista hallintojärjestelmää. Haile Selassie I:n hallitus ei tehnyt merkittäviä uudistuksia maaseudulla, joten talonpojan tilanne pysyi erittäin vaikeana ja jokainen suuri sadon epäonnistuminen aiheutti nälänhätää. Esimerkiksi vuosina 1958-1959 useita tuhansia ihmisiä kuoli nälänhädän aikana Tigray Wallossa [49] . Etiopia pysyi ytimessä feodaalivaltiona, jossa vain pieni modernisoitu teollisuus- ja hallintosektori oli eristyksissä, amharien täysin hallinnassa [50] . Erään kirjoittajista mukaan: " Haile Selassien hallintotyyliä, erityisesti sodanjälkeisenä aikana, voidaan kuvata "valistuneeksi despotismiksi " [51] .

16. tammikuuta 1958 Haile Selassie avasi Haramaya-yliopiston Haramayassa , joka perustettiin maataloustekniikan korkeakouluksi Oklahoma State Universityn [52] avustuksella .

Sotilasvallankaappausyritys (1960)

Joulukuussa 1960 , kun keisari oli vierailulla Brasiliassa, maassa tapahtui vallankaappaus . Pääasiallisiksi salaliittolaisiksi osoittautuivat Gyrmame Nyuai ja hänen veljensä Mengistu, joista jälkimmäinen oli keisarillisen vartijan Kebur Zabangan komentaja . 44-vuotias kruununprinssi Asfa Wasen suostui liittymään salaliittolaisten joukkoon. Kapina murskattiin, salaliittolaiset yrittivät paeta. Kun poliisi piiritti heidät, Gırmame teki itsemurhan. Haavoittunut Mengistu pidätettiin, parannettiin ja hirtettiin julkisesti Addis Abebassa [53] .

Ulkopolitiikka

Sota Eritreassa

Vuonna 1950 YK päätti yhdistää Etiopian ja entisen Italian siirtomaa Eritrean liittovaltioksi. Päätös tuli voimaan vuonna 1952 . Suurin osa eritrealaisista puolusti maansa itsenäisyyttä, mutta Etiopia yritti riistää häneltä autonomian myöntämät oikeudet. 1950-luvun lopulla perustettu Eritrean Liberation Front (ELF) aloitti aseellisen taistelun itsenäisyydestä syyskuussa 1961 . Vastauksena tähän vuonna 1962 Haile Selassie I riisti Eritrealta sen autonomiaoikeudet hajottamalla sen parlamentin, otti käyttöön sensuurin maakunnassa ja kielsi poliittiset puolueet.

Eritrean kansannousu sai pitkittyneen luonteen. 1960-luvun loppuun mennessä kapinallisessa maakunnassa oli merkittäviä Etiopian joukkoja (noin puolet kansallisesta armeijasta [54] ), mutta taistelut eivät loppuneet. Eritrean kysymys selvisi keisarin vallasta ja johti lopulta Eritrean irtautumiseen vuonna 1991 .

Vallankumous

Tyytymättömyys hallintoon on kypsynyt vuosia. Maan sisäpoliittinen tilanne heikkeni jyrkästi vuonna 1974 nousevan inflaation ja työttömyyden taustalla sekä kauhean nälänhädän kanssa, joka vuosina 1972-1974 vaati noin 200 000 ihmisen hengen. Hallitus osoittautui kyvyttömäksi estämään katastrofia: ennen kaikkea omasta maineestaan ​​huolehtiva se yritti kaikin keinoin piilottaa nälän tosiasian ulkomaailmalta vuoteen 1973 asti, jolloin nälkään kuolevat ihmiset jäivät kohtalonsa varaan [55] .

Vuoden alussa Asmaraan sijoitetut armeijan yksiköt kapinoivat vaatien palkankorotuksia. Pian heihin liittyi sotilasyksiköitä muissa osissa maata vaatien hallituksen eroa. Armeijaa tukivat työläiset ja opiskelijat. Tämä pakotti Haile Selassien suostumaan perustuslakikonferenssin koolle harkitsemaan valtansa rajoittamista edelleen. Muutaman seuraavan kuukauden aikana hän menetti kaiken todellisen vallan, joka siirtyi armeijalle. Pian armeija hajotti siviilihallituksen ja perusti oman väliaikaisen sotilashallituksensa. Heinäkuussa armeijan upseerit pakottivat hänet suostumaan pääministeriehdokkuuteen ja 12. syyskuuta lopulta erottivat keisarin. Hänet pidätettiin palatsissa, laitettiin tavalliseen Volkswageniin [40] ja vietiin 4. divisioonan kasarmiin. Armeija pidätti Haile Selassien ja hänen perheensä jäsenet ja syytti keisaria kieltäytymisestä yhteistyöstä heidän kanssaan ja "vallan ja asemansa väärinkäytöstä omien etujensa mukaisesti" [56] .

Englantilainen sanomalehti The Guardian kirjoitti 13. syyskuuta 1974:

Etiopian kansa, joka on niin kauan ollut riippuvainen syrjäytetyn keisarinsa seniilistä, tarvitsee kipeästi aikaa uuden sivun kääntämiseen [57] .

Kuten kuubalainen tutkija Raul Valdez Vivo kirjoittaa, luottamus tapahtumien suotuisaan kehitykseen ei jättänyt hallitsijaa edes 4. divisioonan kasarmin sijaintiin. Vallankumouksellisten tapahtumien silminnäkijöiden ja Haile Selassien persoonallisuutta tutkineiden kertomusten mukaan keisari kuunteli rauhallisesti kaatamistaan ​​koskevaa lausuntoa ja kysyi sitten: " Kuka on kapinan järjestäjä? Kuultuaan nimen Haile Selassie sanoin: " Mengistu? Eikö hän ole sen sukulainen, joka yritti kaataa minut vuonna 1960. " Ja hän vastasi itselleen: " On epätodennäköistä, että hän ei olisi jäänyt armeijaan silloin. Joka tapauksessa, kun palaan palatsiin, minun on tuhottava tämä nimi .” [58] .

Kuolema

Pian kaatumisen jälkeen vallankumoukselliset viranomaiset ilmoittivat entisen keisarin "äkillisestä sairaudesta" ja hänen siirrostaan ​​sairaalaan tiukan valvonnan alaisena. Armeija ei antanut henkilökohtaisten lääkäreidensä nähdä potilasta eivätkä raportoineet diagnoosista [59] .

28. elokuuta 1975 radiossa ilmoitettiin, että Haile Selassie I oli kuollut edellisenä päivänä. Virallisesti kuolinsyitä ei mainittu, vain kerrottiin, että iäkäs keisari löydettiin kuolleena vuoteestaan ​​ja että kuolinsyy liittyi todennäköisesti hänelle kaksi kuukautta sitten tehdyn eturauhassairauden leikkauksen seurauksiin [ 60] . Kuolinsyystä ei ollut virallista tutkimusta, eikä ruumiinavauksen tuloksia julkaistu [59] . Mengistu itse kiisti kaikin mahdollisin tavoin osallisuutensa keisarin kuolemaan [61] : ” Hän oli 80-vuotias ja heikko ihminen. Yritimme kaikin voimin pelastaa hänet, mutta emme voineet pelastaa häntä ." Vuonna 1995 italialaisille toimittajille annetussa haastattelussa Mengistu Haile Mariam kiisti jälleen syrjäytetyn keisarin murhan. Hän sanoi: "Sille ei ollut tarvetta. Hän oli vanha, sairas eikä kukaan pitänyt hänestä. Luulen, että hän kuoli luonnollisella kuolemalla . Kiinan "suuri ruorimies" Mao Zedong , nähtyään Haile Selassien ja hänen itsevaltaisuutensa kukistumisen, esitti kysymyksen: " Kaikki meni hyvin keisarin kanssa. Miksi hän tuli tähän? Miksi kaiken piti päättyä näin? [63] ".

Uudelleenhautaus

Mengistu Haile Mariamin ( 1991 ) kommunistista kannattavan hallinnon kaatumisen jälkeen uudet viranomaiset ja monarkistinen liike "Mo-anbessa" ( "Kaikkeudenvalloitusleijona" ) [59] alkoivat tutkia salaperäisen kuoleman syitä. entisestä keisarista .

17. helmikuuta 1992 Haile Selassie I:n ja hänen 62 lähimmän arvomiehensä jäännökset löydettiin entisten puoluetyöntekijöiden todistuksen perusteella keisarillisen palatsin wc-lattian alta [59] [64] (kaikki eivät kuitenkaan ole varmoja niiden aitoudesta). 1. maaliskuuta 1992 Addis Abeban Pyhän Marian katedraalissa, jossa keisari Menelik II :n hauta sijaitsee , pidettiin Haile Selassien muistotilaisuus, johon osallistui useita tuhansia ihmisiä, mukaan lukien Etiopian aristokratian edustajat. , pukeutunut seremoniallisiin hovivaatteisiin [59] . Keisarin jäännökset sijoitettiin keisari Menelikin mausoleumiin, ja sitten 23. heinäkuuta 1992 , keisarin satavuotispäivänä, ne haudattiin uudelleen Addisin Pyhän kolminaisuuden kirkon kryptaan. Abeba [59] .

Kaivauksen jälkeen Mo-anbessan johtajat levittivät versiotaan keisarin kuolemasta. Kerättyjen todisteiden mukaan päätös entisen keisarin tappamisesta tehtiin asevoimien, poliisin ja aluearmeijan koordinointikomitean Dergin erityiskokouksessa , jonka jälkeen Mengistu Haile Mariam Endale Gelanin henkilökohtainen lääkäri ja kuusi turvapäällikköä kuristivat Haile Selassien tyynyllä aivan sairaalassa. Mengistu ja hänen sijaisensa Atnafu Abate menivät henkilökohtaisesti paikalle tarkastamaan tuomion täytäntöönpanoa ja käskivät haudata jäännökset palatsin wc-lattian alle, josta tuli Mengistun toimisto. Kuitenkin "Mo-anbessan" johtajat tunnistivat tämän version epävarmuuden. Maaliskuussa 1992 Fantaye Wolde-Johannys -liikkeen varapuheenjohtaja kertoi venäläiselle toimittajalle Valentin Kryukoville [59] :

Nyt on erittäin vaikea löytää silminnäkijöitä ja teloituksiin osallistuneita. Meillä on kuitenkin todistuksia heidän sukulaisistaan, samoin kuin niistä, jotka syystä tai toisesta tiesivät kuinka keisari tapettiin. Tietenkään oikeudelliselta kannalta tämä ei ole vielä todiste. Mutta meillä on myös muita aihetodisteita siitä, että Haile Selassie tuhoutui [59] .

Marraskuun 5. päivänä 2000 Haile Selassie I:n jäännökset haudattiin uudelleen juhlallisesti Pyhän kolminaisuuden katedraaliin Addis Abebassa . Kansallislipun väreillä verhottu arkku oli peitetty keisarin henkilökohtaisella lipulla, joka kuvaa Etiopian suojelijaa Pyhää Yrjöntä tappamassa lohikäärmettä. Muistotilaisuuteen saapui tuhansia ihmisiä, hallitsijan jälkeläisiä, jotka asuvat nykyään Yhdysvalloissa ja Euroopassa , sekä ulkomaisia ​​vieraita. Yksikään virkamies ei ollut paikalla seremoniassa [65] .

Etiopialaiset tunsivat Haile Selassie useilla nimillä, mukaan lukien Janhoy, Talaku Meri ja Abba Tekel. Rastafari-liike käyttää monia näistä nimistä, viitaten häneen myös nimellä Jah, Jah Rastafari (Jah, Jah Rastafari) ja HIM [66] .

Rastafarien kannattajat pitävät Haile Selassiea ensimmäistä Jumalan inkarnaationa maan päällä ( Jah ) ja hänen syntymäpäiväänsä joulun kaltaisena lomana .

Henkilökohtainen elämä

Henkilökohtainen omaisuus

Haile Selassiea pidettiin yhtenä maailman rikkaimmista miehistä. Hän omisti kaikki kultakaivokset Etiopiassa, rautatiet Intiassa, määräysvaltaosuudet teollisuusyrityksissä Sveitsissä ja Englannissa, tehtaita ja tehtaita Brasiliassa. Lisäksi miljardeja dollareita meni keisarin henkilökohtaisille pankkitileille Sveitsissä [67] .

Dynastinen sukulaisuus

Etiopian monarkistit tunnustivat Asfa Wasenin, Haile Selassien pojan, keisariksi maanpaossa nimellä Amha Selassie . Hänen kuolemansa jälkeen vuonna 1997 Haile Selassien pojanpojasta kruununprinssi Zera Jacob Amha Selassiesta tuli keisarillisen perheen pää .

Haile Selassien tyttärentytär Aida Desta oli Etiopian demokraattisen liiton  perustajan Liul Ras Mangashi Seyoumin vaimo , joka osallistui aktiivisesti Mengistu Haile Mariamin hallintoa vastaan ​​käytävään sisällissotaan . Mangasha Seyoum on pitkään ollut Amha Selassien kilpailija valtaistuimen vaatimuksissa.

Palkinnot

Etiopia

Muut osavaltiot

[68] [69]

Sijoitukset

• kenttämarsalkka (Etiopia)
• Laivaston amiraali (Etiopia)
• Ilmavoimien marsalkka (Etiopia)
• 26. heinäkuuta 1959 - kenraali (kunniaarvo, Portugali)
• 1. helmikuuta 1965 - Field Marshal (Iso-Britannia)
• Cambridgen oikeustieteen kunniatohtori – 1924 [70]

Kulttuurissa

Haile Selassie on Etiopian johtaja vuoropohjaisessa strategialisäosassa Sid Meier's Civilization V: Gods & Kings [71] .

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 Haile Selassie I // Encyclopædia Britannica 
2. ↑ 1 2 Haile Selassie I. // Brockhaus Encyclopedia  (saksa) / Hrsg.: Bibliographisches Institut & FA Brockhaus , Wissen Media Verlag
3. ↑ Haile Selassie I d'Etiòpia // Gran Enciclopèdia Catalana  (kat.) - Grup Enciclopèdia Catalana , 1968.
4. ↑ Haile Selassie I / toim. A. M. Prokhorov - 3. painos. - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1969.
5. ↑ Haile Selassie: Elämäkerta ja paljon muuta osoitteesta Answers.com
6. ↑ Haile Selassien Oromo-, Amhara- ja gurage-perintö
7. ↑ JUURET JA KULTTUURI: haile selassie, ras tafari makonnen
8. ↑ Haile Selassie I
9. ↑ 1 2 Mussky I.A. 100 suurta diktaattoria. - M .: Veche , 2002. - S. 466. - ISBN 5-7838-0710-9 , LBC 63.3 (2).
10. ↑ A. Bartnitsky, I. Mantel-Nechko. Etiopian historia = Puola. Historia Etiopia 5. - Progress , 1976. - S. 432.
11. ↑ Keisari Haile Selassie I, osa 1
12. ↑ Haile Selassie I 1892 - 1975 Ortodoksinen Etiopia (pääsemätön linkki) . Käyttöpäivä: 19. kesäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 28. joulukuuta 2010. (määrätön) 
13. ↑ Suitsukkeen, eläinten turkin ja ruusujen tuoksu: Nikolai Gumilyovin afrikkalaisia ​​valokuvia Kunstkamera - Meduza -kokoelmasta
14. ↑ LIDGE IYASU
15. ↑ Keisarillisen Etiopian kotisivut - Lij Eyasu - Etiopia
16. ↑ Yagya V.S. Haile Selassie // Historian kysymyksiä. 1990. Nro 10. S. 65.
17. ↑ 1 2 Mussky I. A. 100 suurta diktaattoria. - M .: Veche , 2002. - S. 468. - ISBN 5-7838-0710-9 , LBC 63.3 (2).
18. ↑ 1 2 Nygussie V. Mikael Cassae. Haile Selassie I (linkki ei saavutettavissa) . Haettu 25. helmikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 9. lokakuuta 2008. (määrätön) 
19. ↑ A. Bartnitsky, I. Mantel-Nechko. Etiopian historia = Puola. Historia Etiopia . - Progress , 1976. - S. 458.
20. ↑ Davidson A. B. Nikolai Gumiljov Abessiniassa
21. ↑ ALDEN WhITMAN. Haile Selassie of Etiopia kuolee 83-vuotiaana . New York Times (28. elokuuta 1975). Haettu 1. lokakuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2011. (määrätön)
22. ↑ Wondimu Mekonnen. Etiopian historian ensiluokkainen näyttely Lontoossa (linkki ei saatavilla) (29. heinäkuuta 2003). Haettu 21. syyskuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 22. elokuuta 2011. (määrätön) 
23. ↑ 123. _ _ _ Trooppinen ja Etelä-Afrikka // Aasian ja Afrikan maiden nykyaikainen historia. XX vuosisata, osa 1. - M . : VLADOS , 2001. - S. 362. - ISBN 5-691-00644-4 , 5-691-00645-2 (I), UDC 94 (5 + 6) (075.8) , BBC 63.3(0)6ya73.
24. ↑ Yagya V.S. Etiopia nykyaikana. - M . : Ajatus , 1978. - S. 72.
25. ↑ Etiopian imperiumin keisarilliset perustuslait
26. ↑ Afrikan ja Aasian maiden valtio ja oikeus // Lukija vieraiden maiden valtion ja oikeuden historiasta. - M. : Prospekt , 2006. - S. 728. - ISBN 5-98032-871-8 , UDC 34 (100-87) (075.8), LBC 67.3ya73.
27. ↑ Yagya V.S. Etiopia nykyaikana. - M . : Ajatus , 1978. - S. 83.
28. ↑ Etiopia Haile Selassie: Sotaa edeltävä aika, 1930-36
29. ↑ A. Bartnitsky, I. Mantel-Nechko. Etiopian historia = Puola. Historia Etiopia . - Progress , 1976. - S. 456.
30. ↑ Etiopia :: Haile Selassie I:n hallituskausi - Britannica Online...
31. ↑ Yagya V.S. Etiopia nykyaikana. - M . : Ajatus , 1978. - S. 89.
32. ↑ Haile Selassie (Collier's Encyclopedia)
33. ↑ 1 2 Italian-Etiopian sota 1935-1936
34. ↑ 115 vuotta Atse Haile-Selassien syntymästä – 23. heinäkuuta 2007 :: Etiopialainen…
35. ↑ Venäjän historia. Maailma, maailmanhistoria - toisen historian ...
36. ↑ OneWorld Magazine: Haile Selassie VS. Mussolini (pääsemätön linkki) . Haettu 15. kesäkuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 13. tammikuuta 2014. (määrätön) 
37. ↑ Tietosanakirja lapsille. Sotien historia.: Tietosanakirjojen maailma Avanta +, Astrel, 2007. - 640 s.
38. ↑ Haile Selassie I, osa 2
39. ↑ 1 2 Etiopian historia
40. ↑ 1 2 Aleksei Elmanov Viimeinen keisari // Planeetan kaiku - 1992 - Nro 11 - S. 21.
41. ↑ Sotilaskirjallisuusprojekti: Luku 10. Italian Itä-Afrikan valloitus
42. ↑ greenrasta - Haile Selassie 1
43. ↑ A. Bartnitsky, I. Mantel-Nechko. Etiopian historia = Puola. Historia Etiopia . - Progress , 1976. - S. 536.
44. ↑ Sotien maailmanhistoria. - MN .: Harverst LLC, 2004. - 640 s.
45. ↑ Addis Abeba. Kehityshistoria (pääsemätön linkki) . Haettu 27. kesäkuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 31. toukokuuta 2016. (määrätön) 
46. ↑ Maailman maat - Etiopia. Historia (linkki ei ole käytettävissä) . Haettu 25. helmikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 23. maaliskuuta 2016. (määrätön) 
47. ↑ Etiopian valtiorakenne (pääsemätön linkki) . Haettu 26. helmikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 11. lokakuuta 2008. (määrätön) 
48. ↑ Mussky I.A. 100 suurta diktaattoria. - M .: Veche , 2002. - S. 472. - ISBN 5-7838-0710-9 , LBC 63.3 (2).
49. ↑ A. Bartnitsky, I. Mantel-Nechko. Etiopian historia = Puola. Historia Etiopia . - Progress , 1976. - S. 544.
50. ↑ Taylor & Francis Group . Afrikka Saharan eteläpuolella 2004: Saharan eteläpuolella, 2004 . Haettu 3.11.2004.
51. ↑ XX vuosisadan suuret hallitsijat. Tekijät-kääntäjät Ostrovtsov A. A., Ostrovtsova M. A. - M .: Martin, 2002. - 480 s.
52. ↑ Aka - Alyume (pdf). Paikallinen historia Etiopiassa . Nordic Africa Institute (2005). Käyttöpäivä: 28. marraskuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 4. maaliskuuta 2016. (määrätön)
53. ↑ Tueva E. Mustavalkoinen leijona
54. ↑ Etiopia (pääsemätön linkki) . Haettu 25. helmikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 18. helmikuuta 2008. (määrätön) 
55. ↑ Etiopia. Valtion rakenne ja politiikka (pääsemätön linkki) . Haettu 25. helmikuuta 2008. Arkistoitu alkuperäisestä 7. maaliskuuta 2009. (määrätön) 
56. ↑ Yagya V.S. Etiopia nykyaikana. - M .: Ajatus , 1978. - S. 264.
57. ↑ Tsypkin G. V., Yagya V. S. Etiopian historia nykyaikana ja viime aikoina. - M .: Nauka , 1989. - S. 298. - ISBN 5-02-016620-0 , LBC 63.3 (6 Ef).
58. ↑ Mussky I.A. 100 suurta diktaattoria. - M .: Veche , 2002. - S. 473. - ISBN 5-7838-0710-9 , LBC 63.3 (2).
59. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Valentin Kryukov "Se oli teloitus" // Planeetan kaiku  - 1992 - Nro 11 - S. S. 20. - 21.
60. ↑ Haile Selassie Etiopiasta kuolee 83-vuotiaana", New York Times, 28. elokuuta 1975.
61. ↑ BBC News | AFRIKA | Mengistu puolustaa "punaista terroria"
62. ↑ Buralov A. Punaisen Negusin ilmestykset // Uusi aika  - 1995 -% 25 - S.27.
63. ↑ Tuntematon Mao / Trans. englannista. I. A. Igorevsky. - M .: ZAO Tsentrpoligraf, 2007. - 845 s.
64. ↑ BBC News | AFRIKA | Haile Selassie on asetettu lepoon
65. ↑ Haile Selassie I
66. ↑ Kasuka, Bridgette. Näkyviä Afrikan johtajia itsenäistymisen jälkeen . - Bankole Kamara Taylor, 2013. - S.  19 . - 560 s. — ISBN 9789987160266 .
67. ↑ Siitä, että keisarilla on miljardeja, alettiin puhua vuoden 1974 vallankumouksen jälkeen. Etiopian valtakunnan taloustilanteen perusteella keisarin kaudella, ei-ekonomistikin, voidaan päätellä, että puhuminen miljardin dollarin valtiosta on epätarkkoja. Tehtaista, painotaloista jne. saadut tulot (ne olivat Etiopiassa) käytettiin sellaisten organisaatioiden rahoittamiseen, kuten sokeiden koulu, orpojen koulu, köyhien sairaala, vanhusten sairaala, keisari Haile Selassie -palkintorahasto. jne. Gennadi Charodeev. "Kuninkaiden kuninkaan" paluu kuninkaallisin kunnianosoin
68. ↑ Shoa6
69. ↑ Terveisiä koristeita
70. ↑ viddyms.com: Uskon puolustaja
71. ↑ Civilization V Civilopedia Online: Sivilisaatiot ja johtajat . civilopedia.serenity.pw. Käyttöönottopäivä: 30.4.2020. (määrätön)

Kirjallisuus

• Marcus, Harold G. Etiopian historia  (uuspr.) . - Lontoo: University of California Press , 1994. - s. 316. - ISBN 978-0-520-22479-7 .
• Pilkkaaja, Anthony. Haile Selassien sota  (uuspr.) . - Signaalikirjat, 2003. - ISBN 978-1-90266953-3 .
• Murrell, Nathaniel Samuel; Spencer, William David; McFarlane, Adrian Anthony. Chanting Down Babylon: The Rastafari Reader  . – Temple University Press, 1998. - ISBN 978-1-56639584-7 .
• Roberts, Andrew Dunlop. Afrikan Cambridgen historia: Vuodesta 1905 vuoteen 1940  (englanniksi) . - Cambridge: Cambridgen yliopiston Press Sindicate, 1986. - Voi. 7. - ISBN 978-0-52122505-2 .
• Safire, William (1997), Lend Me Your Ears: Great Speeches in History , W.W. Norton, ISBN 978-0-39304005-0 , < https://archive.org/details/lendmeyourearsgr00safi >  .
• Selassie, Haile I (1999), Elämäni ja Etiopian edistyminen: Keisari Haile Selassie I:n omaelämäkerta , New York: Frontline Books, ISBN 978-0-948390-40-1  .
• Shinn, David Hamilton; Ofcansky, Thomas P. Etiopian historiallinen sanakirja  (uuspr.) . - Scarecrow Press , 2004. - ISBN 978-0-81086566-2 .
• Dewaal, Alexander. Evil Days: Kolmekymmentä vuotta sotaa ja nälänhätää Etiopiassa  (englanniksi) . - Human Rights Watch, 1991. - ISBN 978-1-56432038-4 .
• Catch a Fire: The Life of Bob Marley  (uuspr.) / White, Timothy. – Henry Holt & Co, 2006. - ISBN 978-0-80508086-5 .
• Yagya, Vatanyar Saidovich . Haile Selassie I // Historian kysymyksiä . - 1990. - Numero. Nro 10 . - S. 62 .

Linkit

• Venäläinen sivusto Haile Selassie I:stä
• Elämäkerta Chronosin verkkosivuilla
• Elena Tueva. Mustavalkoinen leijona
• Haile Selassie I, Etiopian keisari, sanoi
• Kuvagalleria Haile Selassie I:stä
• Etiopian aarteet - Keisari Haile Selassie  I

Valokuva, video ja ääni	TCDb TCDb
Temaattiset sivustot	ČSFD diskot Elokuvaportaali Internet-elokuvatietokanta Kinopoisk MusicBrainz
Sanakirjat ja tietosanakirjat	Suuri tanskalainen Suuri katalaani Hienoa norjalaista Iso venäläinen maailman ympäri Liettuan universaali kroatialainen Britannica (verkossa) Brockhaus Merkittävä nimitietokanta Universalis
Sukututkimus ja nekropolis	Etsi hauta WikiTree
Bibliografisissa luetteloissa BIBSYS : 90087973 BNC : a12378422 BNE : XX1117917 , XX963431 BNF : 11973730w CiNii : DA10223158 GND : 118700758 GTA : 106133 ISNI : 0000 0001 0910 2298 J9U : 987007262369305171 LCCN : n79043431 LNB : 000213438 NDL : 00620780 NKC : jo2007416169 NLA : 35677375 NLG : 285581 NLP : A11792115 NTA : 069482837 NUKAT : n95005623 LIBRIS : 0xbfkbgj50wxb7m SUDOC : 027764656 VcBA : 495/254151 VIAF : 66475642 WorldCat VIAF : 66475642 RNB : 7743541