Anthony Reman | |
---|---|
Anthony Rehman | |
Syntymäaika | 13. toukokuuta 1840 [1] [2] |
Syntymäpaikka | Krakova , |
Kuolinpäivämäärä | 13. tammikuuta 1917 [1] [2] (76-vuotias) |
Kuoleman paikka | |
Maa | |
Tieteellinen ala | Maantiede , Geomorfologia , Geobotaniikka |
Työpaikka | Lvivin yliopisto |
Alma mater | Jagiellonian yliopisto |
Akateeminen tutkinto | Kasvitieteen tohtori ( 1864 ) |
Akateeminen titteli | professori ( 1882 ) |
Tunnetaan | Lvivin yliopiston maantieteen laitoksen perustaja, Lvivin maantieteellisen instituutin perustamisen aloitteentekijä |
Palkinnot ja palkinnot | |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa |
Villieläinten systematikko | |
---|---|
Useiden kasvitieteellisten taksonien nimien kirjoittaja . Kasvitieteellisessä ( binääri ) nimikkeistössä näitä nimiä täydennetään lyhenteellä " Rehm . » . Henkilökohtainen sivu IPNI - verkkosivustolla |
Anthony Reman ( puolalainen Antoni Rehman , 13. toukokuuta 1840 , Krakova - 13. tammikuuta 1917 , Lviv ) - puolalainen maantieteilijä , geomorfologi , matkailija. Tunnustettu geobotaniikan ja fyysisen maantieteen ongelmien asiantuntija, Lvivin maantieteilijöiden koulun perustaja. Lvivin yliopiston professori . Jan Casimir .
Vuosina 1860-1863 hän opiskeli luonnontieteitä ja maantiedettä Jagiellonian yliopistossa Krakovassa. Vuonna 1864 hän väitteli tohtoriksi kasvitieteessä.
Hän oli Puolan Tiedeakatemian fysiografisen komission jäsen (vuodesta 1865), Puolan luonnontieteilijöiden seurasta. Kopernikus Lvovissa (1888-1889 - seuran puheenjohtaja).
Vuonna 1910 hän jäi eläkkeelle.
Hän johti tieteellisiä geobotaanisia tutkimusmatkoja Karpaateille, Moldaviaan, Podoliaan, Kaukasiaan, Etelä-Amerikkaan (1865-1882)
Vuonna 1865 hän tutki Podolian aroja Lounais-Ukrainassa, teki useita retkiä Dnesterin rannoille, Ukrainan Karpaattien korkeimman vuorijonon alueelle - Chernogoraan .
Vuosina 1866-1867 hän erikoistui kasvien anatomiaan ja fysiologiaan professori K. Negelin ohjauksessa Münchenissä .
Vuonna 1868 Antony Reman lähti matkalle Etelä-Venäjälle . Vuonna 1869 Habilitaatioprosessi kasvin anatomian alalla tapahtui Jagiellonian yliopistossa.
1880-luvun alussa Lvivin yliopistoon avattiin maantieteen laitos, jota johti sen luomisen aloitteentekijä, professori Anthony Reman, joka oli jo tunnettu Karpaattien fyysisen maantieteen työstään, jota hän johti 28 vuotta.
Anthony Reman oli luomisen aloitteentekijä vuonna 1911 tällä maantieteellisen instituutin osastolla.
Vuosina 1884-1897 Reman opetti myös kasvitiedettä Lvovin eläinlääketieteen akatemiassa.
Vuosina 1873-1874 hän vieraili Kaukasuksella ja Krimillä , vuosina 1875-1877 ja 1879-1880 - Etelä-Afrikassa , tutustui bushmenien , hottentotien , zulujen ja bantujen ryhmän asuttamiin alueisiin .
Anthony Reman kuvaili monia uusia taksoneja , erityisesti vuonna 1868 - Koiruoho (lat. Artemísia absínthium) Pienin-lajikkeessa (Artemisia absinthium L. var. calcigena Rehm.), jota pidetään tällä hetkellä endeemisenä Pieninyissä ja joka sisältyy "punaiseen" Tietokirja Puolan kasveista ja sienistä.
Lvivin yliopiston rehtorit | |
---|---|
Joseph II:n mukaan nimetty Lvivin yliopisto A. V. Betansky (1784/85) B. Borzaga (1785/86) B. Shiverek (1786/87) V. Vreha (1787/88) J. Wimmer (1788/89) J. Ambrose (1789/90) A. Capuano (1790/91) W. Gann (1791/92) J. A. de Potochki (1792/93) D. Z. Kefil (1793/94) W. Pressen (1794/95) J. Holfeld (1795/96) Anthony (Angelovich) (1796/97) S. Grzhembsky (1797/98) B. Shiverek (1798/99) Y. Sporck (1799/1800) K. Kitsky (1800/01) B. Borzaga (1801/02) F. Masoch (1802/03) J. Zemancek (1803/04) N. Skorodinsky (1804/05) F. Kodesh (1805) Lvivin lyseo J. Ambrose (1805/06) W. Pressen (1806/07) E. Echsner (1807/08) J. N. Hoffman (1808/09) Y. Arbter (1809/10) F. d. P. Neuhauser (1810/11) J. Golfeld (1811/12) A. Zeisl (1812/13) M. A. Füger (1813/14) F. Babel von Fronsberg (1814/15) F. Kodesh (1815/16 ja 1816/17) Francis II Lvivin yliopisto A. A. Ankvich (1817/18) J. Winivarter (1818/19) F. Stecher (1819/20) J. Gütter (1820/21) M. Grinevetsky (1821/22) M. A. Füger (1822/23) P. Krausnecker (1823/24) J. Mauss (1824/25) F. K. Zakharjasevich (1825/26) F. Polberg (1826/27) F. Masoch (1827/28) N. Napadievitš (1828/29) Venedikt Levitsky (1829/30) K. Krauss (1830/31) V. Zherdinsky (1831/32) A. Kunzek (1832/33) O. Krinitsky (1833/34) J. Dobzhansky (1834/35) F. d. P. Neuhauser (1835/36) J. Stieber (1836/37) M. Barvinsky (1837/38) A. Geimberger (1838/39) F. Babel von Fronsberg (1839/40) E. Golzgetan (1840/41) Y. Gerovsky (1841/42) J. Reiner (1842/43) K. Stransky (1843/44) A. Pfeiffer (1844/45) A. Manastirsky (1845/46) F. Tuna (1846/47) B. Wagner (1847/48) C. Tangle (1848/49) S. Tichinsky (1849/50) F. Kotter (1850/51) J. Mauss (1851/52) K. Zhmigrodsky (1852/53) E. Gerbst (1853/54) I. Lemokh (1854/55) O. Krinitsky (1855/56) J. Pazdera (1856/57) A. Wacholz (1857/58) O. Krinitsky (1858/59) A. Fangor (1859/60) Grigori (Jakhimovitš) (1860/61) L. Malinovsky (1861/62) F. Rulf (1862/63) J. Holovatsky (1863/64) L. Soletsky (1864/65) E. More (1865/66) W. Kergel (1866/67) I. Delkevich (1867/68) F. Rulf (1868/69) G. Schmidt (1869/70) F. Kostek (1870/71) F. Kotter (1871/72) A. Maletsky (1872/73) A. Filjarski (1873/74) M. Kabat (1874/75) E. Cherkavsky (1875/78 ja 1876/77) Z. Venclevsky (1877/78) L. f. Bilinsky (1878/79) K. Liske (1879/80) K. Sarnicki (1880/81) L. Pentak (1881/82) B. L. Radzishevsky (1882/83) E. Rittner (1883/84) L. Kloss (1884/85) L. Zhmurko (1885/86) T. Z. Pilatus (1886/87) E. Cherkavsky (1887/88) L. Pentak (1888/89) K. Sarnicki (1889/90) T. Stanetsky (1890/91) R. Pilatus (1891) A. Balasits (1891/92) M. Palivoda (1892/93) L. Tsviklinsky (1893/94) T. Wojciechowski (1894/95) O. M. Balzer (1895/96) I. Komarnitsky (1896/97) A. Reman (1897/98) G. Kady (1898/99) V. Abraham (1899/1900) B. Kruchkevich (1900/01) L. Ridiger (1901/02) V. Okhenkovsky (1902/03) J. Fialek (1903/04) A. Kalina (1904) Y. Puzina (1904/05) V. Gluzinsky (1905/06) B. Dembinsky (1907/08) A. Mars (1908/09) S. Glombinsky (1909/1010) B. Yashovsky (1910/11) L. Finkel (1911/12) A. Beck (1912/13) S. Stazhinsky (1913/14) K. Tvardovsky (1914/17) C. Weiss (1917/18) Jan Casimir Lvivin yliopisto A.S. Yurash (1918/1919) A. Galban (1919/20) E. Mahek (1920/21) J. Kasprowicz (1921/22) S. Narayevsky (1922/23) Y. Makarevitš (1923/24) V. Seradsky (1924/25) E. Porembovich (1925/26) I. Semiradsky (1926/27) A. Gertsman (1927/28) L. Pininsky (1928/29) S. Witkowski (1930/31) S. Krzemenevsky (1931/32) A. Gertsman (1932/33) G. Galban (1933/34) Ya. Chekanovsky (1935/36) S. Kulchinsky (1936-38) E. Bulanda (1938/39) R. Longchamp de Berrier (1939) Ivan Franko Lvivin osavaltion yliopisto M. I. Marchenko (1939/40) G. S. Bychenko (1940/41) V. I. Simovich (1941) N. N. Pashe-Ozersky (1944) I. I. Belyakevich (1944/48) G. N. Savin (1948/51) E. K. Lazarenko (1951/63) N. G. Maksimovich (1963/81) V. P. Chugaev (1981/90) I. A. Vakarchuk (1990/2007) V. S. Vysochansky (2007/10) I. A. Vakarchuk (2010/13) V. P. Melnik (vuodesta 2014) |