Starling (laulu)

Kottarainen
Song
Toimeenpanija Aikakone
Albumi "hyvää aikaa "
Julkaisupäivä 1986
Genre Rock-musiikki
Kieli Venäjän kieli
Kesto 3:50
Säveltäjä Andrei Makarevitš
Albumin kappaleluettelohyvää aikaa "
"Lumi"
(7)		 Kottarainen
(8)		 " Kala purkissa "
(9)
YouTube-logo Kottarainen

"Starling" ( "Stupid Starling" ) [Comm. 1] on neuvostoliittolaisen ja venäläisen rock- yhtyeen Time Machinen kappale , jonka on säveltänyt Andrei Makarevitš . Se äänitettiin Melodiya All-Union Recording Studiossa vuonna 1983. Se julkaistiin albumeilla "Parade of Ensembles 2" ja "Good Hour" sensuuriviranomaisten pyynnöstä muokattuna . Kritiikki tulkittiin laajassa merkityksessä allegoriseksi lauluksi miehestä, joka vastusti olemassaolon vakiintuneita lakeja. Toimittajat luokittelivat sen yhdeksi 1980-luvun puolivälin "Time Machinen" tärkeimmistä hitteistä .

Nauhoitus ja julkaisu

Kappaleen kirjoitti Andrei Makarevitš vuoden 1981 puoliväliin asti [Comm. 2] . Tekijän mukaan hänen sävellyksensä sysäyksenä oli brittiläisen rock-yhtyeen The Police työ , jonka musiikkia Makarevitš kuunteli usein tuolloin [2] . "Starling" esitettiin ensimmäisen kerran esityksen aikana Volgogradissa kesäkuussa 1981, ja vuotta myöhemmin se sisällytettiin konserttiohjelmaan "Time Machine" . Kappaleen konserttisovituksen erottuva piirre oli pitkä kitarasoolo introssa , joka oli Makarevichin mukaan sävelletty amerikkalaisen muusikon Jimi Hendrixin kappaleen House Burning Down vaikutelmana [2] . Kottaraisen osan huilulla esitti Sergei Ryzhenko , entinen Last Chance- ja Football-yhtyeiden jäsen, joka liittyi Aikakoneen päärooliin kesällä 1982 [2] .

Vuonna 1983 ryhmä sai mahdollisuuden äänittää tuolloin uusia kappaleita, mukaan lukien "Starling", Melodiya All-Union Recording Studion Moskovan haarassa . Makarevitšin muistelmien mukaan säveltäjä Vladimir Matetsky [2] [Comm. 3] . Tällä hetkellä, samoin kuin ennen vuotta 1980 - "Time Machinen" -teoksen "maanalaisena aikana", - ryhmän jäsenet, kuten Makarevitš myönsi, "eivät vieläkään ajatellut albumeissa", mutta heillä oli kerran Kerättyään jälleen tietty määrä uusia kappaleita, he etsivät tilaisuutta äänittää ne [3] [4] . "Starling" -melodian studioversiota muutettiin verrattuna sen live-sovitukseen, mutta intron kitarasoolo säilytettiin [2] .

Nauhoituksen jäsenet

Vuonna 1984 kappaleen ääniraita sisällytettiin kokoelmaalbumiin "Parade of Ensembles 2" [5] [6] , vuonna 1986 - julkaistiin ryhmän ensimmäisellä pitkäsoitolla "Good Time" ja vuonna 2019 remasteroitu versio . "Starling" sisällytettiin "Time Machinen" 50-vuotisjuhlan kunniaksi julkaistun albumin "50" kappalelistaan. Mitä tulee kokoelman "Parade of Ensembles 2" julkaisuun, tutkija Yu. Domansky huomasi, että ryhmän faneja ei voinut olla houkuttelematta se tosiasia, että Starling julkaistiin yhdellä levyllä kappaleilla "tyypillinen VIA " ja " ammatillinen” rock-yhtyeitä [Comm. 4] yhtyeen epäsäännöllisesti muodostuneen virallisen diskografian olosuhteissa [7] [Comm. 5] .

"Good Hour" -levyn julkaisuun mennessä kappaletta "Starling" kutsuttiin "Time Machinen" [8] parhaiksi sävellyksiksi , joka on yksi ryhmän tärkeimmistä konserttihiteistä [2] . Artemy Troitskyn talvella 1984 tekemän kyselyn mukaan Moskovan ja Leningradin "johtavista levytyttäreistä " "Starling" oli yksi kymmenestä tuon ajanjakson tanssihitistä [9] . Laulua alettiin esittää "pihoilla kitaran kanssa", ajan myötä siitä tuli osa päähittejä "Time Machine" 1980-luvun puolivälissä [10] .

Elokuussa 1985 ryhmä esitteli kappaleen esityksessä osana Moskovan XII maailman nuorten ja opiskelijoiden festivaalin kulttuuriohjelmaa [11] , ja toukokuussa 1986 - ensimmäisen virallisen Moskovan rockfestivaalin "Rock" päätteeksi. Panoraama-86" . 1980-luvun puolivälin konserteissa kappaleen intron kitarasoolo esitettiin usein hieman muunneltuun, itämaiseen tyyliin [12] . "Starling" pysyi "Time Machinen" konserttiohjelmistossa 1990-luvun alkuun asti, minkä jälkeen kappaletta soitettiin vain erillisissä yhteyksissä, kuten yhtyeen 45-vuotisjuhlakonsertissa vuonna 2014 [13] .

Tekstin muutokset

Melodiya- sensorien pyynnöstä ennen vuoden 1984 studionauhoitusta tehtiin muutoksia Starlingin tekstiin, nimittäin laulun ensimmäinen rivi ja toisen säkeen neljäs säkeistö korvattiin muilla riveillä [7] . Kuten Yu. Domansky tältä osin ehdotti, tarve luopua alkuperäisistä vaihtoehdoista saattoi selittää niihin sisältyvillä epäilyillä henkilön - eikä vain ihmisen, vaan neuvostoihmisen - vahvuudesta, joita pidettiin "jos ei Neuvostoliiton vastainen , sitten ehdottomasti epäneuvostoliittolainen" [14] .

Ensimmäisen säkeen ensimmäiset rivit,
• alkuperäinen versio :
“ Missä olemme luontoa vastaan?
Ja asia on roskaa, ja kesän loppu.

Toisen säkeen viimeiset rivit,
• alkuperäinen versio :
"Kuinka tyhmä hän on -
Kuka nyt uskaliasta tarvitsee! »

• Muutettu versio :
" Kukaan ei vitsaile luonnon kanssa ,
Ja asia on roskaa, ja loppukesä."

• Muokattu versio :
"Kuinka tyhmä hän on -
Luonnon kanssa taisteleminen ei ole helppoa! »

Retorinen kysymys " Missä olemme luontoa vastaan? ", "kaikilla todisteilla", jotka viittaavat, kuten Domansky uskoi, ihmisen kyvyttömyyteen vastustaa luontoa, erityisesti kukistaa se, ristiriidassa Neuvostoliiton propagandan näkemyksen kanssa [14] . Tämän näkökulman mukaan ihminen "hallitsee" luontoa, kääntää joet takaisin, ja yleensä biologi Ivan Michurinin sanoin "ei voi odottaa luonnon palveluksia", hänen tehtävänsä on "ottaa ne pois". häntä” [14] . Ja retorinen huudahdus " Kuka nyt uskaliasta tarvitsee! Tutkijan mukaan sitä voidaan pitää vastavuoroisena huomautuksena vuoropuhelussa ei niinkään Gorkin vanhan Izergilin kanssa , joka huomasi, että elämässä "aina on paikka hyväksikäytölle", vaan Neuvostoliiton leimalla "kasvattiin". ylös” tästä lauseesta [14] .

Laajentaen kappaleen tekstin analyysin rajoja ja arvioiden siihen tehtyjen muutosten globaalia luonnetta, Domansky totesi, että 1980-luvulla "Time Machinen" kottarainen kuuntelijat eivät useimmiten näkineet "kottaraisena". " lintuluonnos " luonnonvastaisesta linnusta , joka ei halunnut lentää pois saapuvan talven mukana, vaan lauluna miehestä, joka "meni virtaa vastaan", haastaen "olemassaolon lait, järjestelmän (in. missä mielessä tahansa), lopuksi luonto (laajemmassa merkityksessä)" [15] . Retorinen refrääni " Mikä tyhmä kottarainen!" " ei pidetty kirjailijan äänenä, vaan yhteiskunnan, joukon äänenä, "äänenä, jonka kanssa kirjoittaja ei todellakaan ole samaa mieltä" [16] . Kuulijan mielessä, kuten tutkija uskoi, Makarevitš oli niiden kapinallisten puolella, jotka "odottavat vankilaa" [komm. 6] , vaikka hän itse "ei pelkää mitään vankilaa" [16] . Yhdessä ihmisen "merkittömyyden" tunnustamisen kanssa, joka sisältyy riviin " Mihin mennään luontoa vastaan?" ”, joka aloitti kappaleen alkuperäiset sanat, huomio tällä rivillä keskittyi siihen, että "jopa tällaisella arvioinnilla aina löytyy joku, joka voi protestoida" [16] . Sen korvaava rivi " Kukaan ei vitsaile luonnon kanssa" oli "järjettömän didaktinen, "totuus" ilmaisu, joka kaikui toisessa muunnetussa lauseessa" Ei ole helppoa taistella luonnon kanssa! ” ja ”ilman subjektiivista kiinnitystä” (vrt.: negatiivinen pronomini ”ei kukaan” muunnetussa versiossa ensimmäisen persoonan pronomini ”me” sijaan alkuperäisessä versiossa) [16] .

Kahden rivin korvaaminen kappaleen tekstissä johti muutokseen semanttisella tasolla: jos kottarainen alunperin osoittautui "taistelijan rooliksi", meni vastoin järjestelmää ja miellyttävän kirjoittajan ja kuuntelijan teemoja. , ja sitä vain väkijoukko kutsui tyhmäksi, sitten Melodiyalle äänitetyn kappaleen painoksessa kottarainen osoittautui tyhmäksi myös kirjoittajan arvion mukaan [16] . Siten kottarainen-sankarista tuli kottarainen-tyhmä, ja itse kappaleesta uudessa versiossa, Domansky päätteli, tuli parodia itse entisestä [16] . Sillä välin, koska se oli syntynyt tietyn "artistin ja viranomaisten välisen kompromissin" avulla eikä parantanut kappaleen "laatua", "Starlingin" toinen versio "rikastutti teosta uusilla merkityksillä" [18] . Tästä kompromissista, jonka seurauksena kirjoittaja "uhrasi kalleimman" - kappaleet, jotka olivat "eräänlainen ilmestys" monille kuulijoille - ja tutkijan mukaan " elämäkerran kirjoittajan kulttuurinen ja sosiaalinen maine " muodostettu [18] .

Two Starlings

Vuonna 1986 Aleksanteri Stefanovichin ohjaama musiikkielokuva " Aloita uudelleen " julkaistiin Neuvostoliiton elokuvalevitykseen , jossa hän osallistui yhteen Andrei Makarevitšin rooleista . Elokuvan ääniraidaksi tekijät valitsivat useita Makarevitšin ja Aleksanteri Kutikovin sävellyksiä ja musiikkiteemoja , mukaan lukien kappaleen, joka alkoi sanoilla: ” Olen huolissani kysymyksestä: / Miksi kottarainen viheltää? ". Elokuvan juonen mukaan päähenkilö, nuori bardi , nauhoita yhdessä muiden näyttelijöiden kanssa tämän kappaleen useille äänille musiikkisadun radio-ohjelmaa varten [19] . Tämä jakso Y. Domanskyn mukaan "korreloi selvästi" muutama vuosi ennen elokuvan julkaisua kirjoitetun kappaleen "Starling" kanssa: vaikka se ei ole elokuvassa, se voidaan "liittää" sen merkityksiin [20] . Huolimatta siitä, että molempien laulujen kottaraisten hahmot korreloivat, tutkija näki niiden välillä merkittävän eron [21] . Joten jos Stefanovichin elokuvan kappaleessa näemme " sarjakuvan otteen vapaan linnun elämästä, joka tekee (toisin kuin muut) mitä haluaa" [21] , niin suositussa kappaleessa "Time Machine" havaitsemme draamaa. siitä, "joka meni vastoin olemassa olevaa järjestystä, hän vastusti itsensä kaikkia muita vastaan" [21] . Kahden kappaleen tulos on radikaalisti erilainen:

Kottaraisen viimeinen säe elokuvasta "Starling Again " : "
Ja siksi aamusta iltaan
Siellä täällä kottarainen viheltää.
Koska se on
erittäin, erittäin kevyt.
Ja hän lentää minne haluaa.
-Haluaa!"

"The Starling" viimeinen säe albumilta "Good Hour" :
"Kujat ovat lumen peitossa,
Eikä hän ole muuttanut mitään,
Ehkä se on vain hieman lämpimämpi
Hänen yksinäisestä laulustaan ​​..."

Näin ollen kappale, joka ei sisältynyt elokuvaan Aloita uudelleen, mutta joka toisen kappaleen ansiosta "on implisiittisesti olemassa ", voidaan projisoida myös päähenkilön hahmoon, joka "laulaa vastoin todennäköisyyksiä ja toivoo voivansa tehdä tämän maailma hänen laulunsa paremmin" [21] .

Arviot ja vaikutus

Sanomalehti "Volzhsky Komsomolets" katsoi "Starlingin" elämänasennon valintaa koskevien kappaleiden lukumäärän ja vastuun tästä valinnasta muille: "voit tehdä" kuten kaikki muut "(lentää pois kaikkien kanssa), tai voit tehdä kuten omatuntosi ja sydämesi kertovat sinulle (pysy ja laula talvella, minkä vuoksi kottarainen tietysti kutsuttiin tyhmäksi)" [22] . Artikkelissa “An epitaph to the Time Machine”, joka julkaistiin Literaturnaya Gazetassa vuonna 1988, kriitikko Alexander Shchuplov moitti ryhmää todellisten yhteiskunnallisten kysymysten välttämisestä "kertomuksessa abstrakteista ilmiöistä ja käsitteistä" - vetovoimana vertausgenreen , johon hän katsoi kappaleen "Starling" [23] ansioksi . Samalla hän katsoi näiden laulujen - "vertausten" juonen "äärimmäisen primitiivisyyden" olevan yhdenmukainen niihin sisältyvän moralisoinnin "äärimmäisen primitiivisyyden" kanssa [23] . Joten, " allegorisen kottaraisen" epäilykset - " Minne lentää pois, / Miksi häntä kutsutaan jonnekin, / Jos hänen kotinsa on täällä, hänen laulunsa, / Hänen kotimaansa on täällä ", - Shchuplovin näkökulmasta "meidän ekaluokkalaiset ratkaisevat sen helposti” [23 ] . Kuitenkin eri ikäluokkien kuuntelijoihin vetoaneet ”merkitkät vihjeet” - ” Kuinka tyhmä hän on / Kuka nyt uskaleita tarvitsee! ", - jatkoi kriitikko, "kiihotti" mielikuvitusta ja synnytti empatiaa "Aikakoneen" osallistujia kohtaan [23] . Vaikka kappale puhui " abstrakteista kottaraisista", Shchuplov totesi, kuulijat ymmärsivät, mitä "aikakoneen rohkeat miehet" halusivat sanoa [23] .

Albumin "Good Hour" huomautuksessa musiikkikriitikko Aleksei Batashev piti Andrei Makarevitšin "kirjallisten juurten" ansioksi venäläisen runouden hopea -ajan ja The Beatlesin aikakauden ja mainitsi valituista teoksistaan, mukaan lukien kappaleet, joissa "tottelevaiset elivät mestarin nukkeja ja tuhmia typeriä kottaraisia" [24] . N. Nezhdanova määritteli lyyrisen sankarin Makarevitšin holtittomaksi kapinalliseksi yksinäiseksi, joka "menee läpi elämän" ja huomautti, että eettisestä näkökulmasta voidaan ymmärtää tyhmän kottaraisen "kapina", joka jäi kaupunkiin talveksi. koska talvella hänen lauluaan tarvitaan enemmän [25] . Vadim Simonov kuvaili kappaletta "Starling" yhdeksi "provokatiivisista hiteistä", joka ei sopinut ideologian kehykseen , ja allegorinen teksti, jonka kirjoittaja puolestaan ​​omaksui bardeilta [26] .

"Aikakoneen" 40-vuotisjuhlan kunniaksi pidetyn vuosipäiväkonsertin katsauksessa musiikkikriitikko Sergei Sosedov mainitsi "Starlingin" esimerkkinä ryhmän kappaleista, jotka eivät vain vanhentuneet, vaan saivat "uusia sävyjä". merkitys uudella aikakaudella" [27] . Hänen mielestään "Starling" "ei antaudu vastoinkäymisille" kuulosti silloin "yllättävän modernilta" ja isänmaalliselta [27] . Kriitiko totesi laulun tekstissä "muutaman sanan", mutta samalla "paljon ajatusta", "terveellistä huumoria" ja "ystävällistä ironiaa" [27] . Hän luonnehti "The Starlingin" melodiaa "kevyeksi, nykiväksi, pirteäksi, staccato-tekniikalle rakentuvaksi ", joka "jäljittelee loistavasti kottaraisen hyppyjä oksalta oksalle, sen" lepatusta "ja "trillejä ". Projisoituaan kappaleen tekstin "yhden ihmisen elämää varten", Sosedov löysi heistä yhteisen sävelen ja huomautti, että tämä "yksinkertainen pikku juttu" koskee myös häntä [27] . Hän kuvaili Kottaraista yhdeksi "pienistä mestariteoksista", jotka on "vielä löydetty ja löydetty" [27] .

Lyapis Trubetskoy -yhtye äänitti cover-version Starlingista ska - punk - tyyliin tribuuttialbumille "Typewriting" [28] . Kriitikot arvioivat tämän kappaleen version myönteisesti: kuten Sergei Raiter totesi, "Lyapis Trubetskoy" antoi sellaisen hurrikaanin "Starling", että savua vuotaa kuulokkeista pitkään " [29] . Ryhmän johtaja Sergei Mikhalok itse muisteli, että "Starling" oli yksi eniten soitetuista venäjänkielisistä kappaleista, jonka "vanhemmat toverit" "kehräsivät" ensimmäisillä kasettinauhureilla muusikon nuoruuden aikana [28] . Hän kiinnitti myös huomiota siihen tosiasiaan, että Lyapis Trubetskoy -ryhmä "huolimatta suostuttelusta, kehotuksista, mahdollisuuksista", "poliittisista konflikteista, hallinnon muutoksista" ei koskaan jättänyt "kotikaupunkiaan Minskiä " historiansa aikana, juuttunut juuriinsa, valkovenäläisiin "juuriinsa" . englannista. juuret - "juuret"]", päätellen, että kappale "Starling" koskee ryhmää "Lyapis Trubetskoy" [28] .

Televisio-ohjelman "Tasavallan omaisuus" lähetyksessä vuonna 2011 toimittaja Vadim Ponomarev mainitsi yhden Andrei Makarevitšin kirjan "Alussa oli ääntä: Pikku ja tarina", jossa kirjailija puhui säännöistä. kirjoittaa "hyvän" laulun ja päätellen, että tätä oli mahdotonta opettaa. Esimerkki "Starlingin" kanssa Ponomarevin mukaan "kuvaa huomattavan paljon" opinnäytetyötä hittien luomisen mahdottomuudesta, koska tämä kappale "on täysin ristiriidassa" kirjassa kuvattujen sääntöjen kanssa, mutta siitä tuli hitti [30] . Samassa televisiolähetyksessä toimittaja Dmitri Dibrov kuvaili Starlingia omaelämäkerralliseksi lauluksi, joka näki yhteisen sävelen sankarin ja itse kirjoittajan "asemassa", kun ajatus "miksi ei esimerkiksi lentää pois jonnekin, missä he maksa kappaleista enemmän" hylätty [30] .

Albumin "50" arvostuksessa toimittaja Aleksei Mazhaev huomasi, että nähdessään nuotit "remastered 2019" -kappaleille levyn kappalelistalla, hän mietti, katoaisiko ne "Starlingin" "klassisesta" versiosta. ", kuten muutkin 1980-luvun kappaleet, "uskomattomat elektroniset erikoistehosteet, jotka näyttävät nyt liian naiiveilta", "epätarkkoja riimejä ja luistavia latteuksia", joista on pitkään tullut osa maamme historiaa ja kulttuuria [31] .

O. Maksimovan julkaisussa ehdotetaan venäjän kielen tutkimuksessa venäläisen kirjailijalaulun linguokulturologisen potentiaalin tutkimista, mikä edistää venäläisen kulttuurin syvempää ymmärtämistä , mukaan lukien mm. "miehen" - kappaleen "Starling" päähenkilön - kulttuuristen käsitteiden ja arvojen analyysi [32] .

Muistiinpanot

Kommentit

  1. ↑ Musiikkialbumien kuorissa se on nimeltään "Starling", Andrei Makarevitšin runo- ja laulukirjassa "Seitsemäntuhatta kaupunkia" - "Tyhmä Starling" [1] .
  2. ↑ Kirjassa "Seitsemän tuhatta kaupunkia" on osa "Eighties", ensimmäinen tunnettu konserttiesitys juontaa juurensa kesäkuulta 1981.
  3. ↑ Myöhemmin, vuonna 2007, hänestä tuli musiikkituottaja Time Machine -albumille, jonka The Time Machine äänitti Lontoon Abbey Road Studiosilla .
  4. ↑ Albumilla julkaistiin muun muassa sävellyksiä laulu-instrumentaalisista yhtyeistä kuten "Merry Fellows" ja "Flame" sekä rock -yhtyeistä "Autograph" ja "Earthlings" [6] .
  5. ↑ Vuoteen 1984 mennessä The Time Machinen virallinen diskografia, jolla oli tuolloin viisitoista vuotta historiaa, koostui neljästä joustavasta levystä , kolmesta EP:stä ja useista valmiista pitkään soitetuista levyistä. Yhtyeen kappaleiden määrä kussakin näistä julkaisuista ei ylittänyt kahta, ja määritettyyn vuoteen mennessä julkaistujen kappaleiden kokonaismäärä kaikilla julkaisuilla, lukuun ottamatta kappaleiden päällekkäisyyksiä, ei yltänyt kymmeneen.
  6. ↑ "Mutta vankila odottaa kaikkia kapinallisia" - lainaus Andrei Makarevitšin kappaleesta "Kenet halusit yllättää?" [17] .

Linkit

  1. ↑ Makarevitš, 2002 , s. 157-158.
  2. ↑ 1 2 3 4 5 6 Radio-ohjelma "Chronicle", omistettu "Time Machine" -ryhmän albumille "Good Hour" . Meidän radio. 2003. Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2019.
  3. ↑ Margolis M. Pitkittynyt käänne: Time Machine -ryhmän historia. - Pietari. : Amphora, 2009. - S. 61. - 352 s.
  4. ↑ Shavyrin D. Yöhaastattelu 20-vuotisjuhlan aattona // Moskovsky Komsomolets. 1989. 27. toukokuuta . Käyttöönottopäivä: 25.10.2019.
  5. ↑ Troitsky A.K. Rock in Union: 60s, 70s, 80s .... - M . : Art , 1991. - S. 104. - 207 s.
  6. ↑ 1 2 Tietoa "Parade of Ensembles 2" -levyn julkaisuista . discogs.com . Käyttöönottopäivä: 25.10.2019.
  7. ↑ 1 2 Domansky, 2010 , s. 73.
  8. ↑ Älä muutu "kielletyksi hedelmäksi" // Argumentteja ja faktoja. 1986. nro 33 . machine.crestron-consulting.com . Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 15. marraskuuta 2019.
  9. ↑ Troitski, 1991 , s. 103-104.
  10. ↑ Domansky, 2010 , s. 72.
  11. ↑ Glazov V. "Ääni muuttuu, tavu muuttuu" // Keskustelija. 1985. nro 42 . machine-vremeni.com . Käyttöönottopäivä: 25.10.2019.
  12. ↑ Time Machine -ryhmälle omistettu sivusto. Osio "Ääniarkisto" Time Machine " . Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2018.
  13. ↑ "Time Machine" juhli 45-vuotisjuhliaan ilmaisella konsertilla Luzhnikissa . Rrock.ru. 2014. Kesäkuun 2. Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. lokakuuta 2020.
  14. ↑ 1 2 3 4 Domansky, 2010 , s. 74.
  15. ↑ Domansky, 2010 , s. 74-75.
  16. ↑ 1 2 3 4 5 6 Domansky, 2010 , s. 75.
  17. ↑ Makarevitš, 2002 , s. 78-79.
  18. ↑ 1 2 Domansky, 2010 , s. 76.
  19. ↑ Domansky, 2013 , s. 22.
  20. ↑ Domansky, 2013 , s. 21-22.
  21. ↑ 1 2 3 4 Domansky, 2013 , s. 23.
  22. ↑ Yastrebov A. Seitsemän nuottia "rockin" tyyliin // Volzhsky Komsomolets. - Kuibyshev, 1983. tammikuuta
  23. ↑ 1 2 3 4 5 Shchuplov A. "Aikakoneen" epitafia // Kirjallinen sanomalehti. 1988. 6. huhtikuuta Käyttöönottopäivä: 25.10.2019.
  24. ↑ Batashev A. Annotaatio levylle "Good Hour" . Meidän Neformat. 2006. 7. elokuuta Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. marraskuuta 2019.
  25. ↑ Nezhdanova N. K. Venäläinen rockrunous 70-80-luvun sukupolven itsemääräämisprosessissa // Venäläinen rockrunous: teksti ja konteksti. - Tver, 1998. - Nro 1. - S. 39-55. – 42 s.
  26. ↑ Simonov V. Kone on liian myöhään. Legendaarinen rockbändi on 50 . Musiikki Elämä. 2019. 3. heinäkuuta. Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 23. helmikuuta 2020.
  27. ↑ 1 2 3 4 5 Sergei Sosedov Time Machine - ryhmän vuosipäiväkonsertista . KM.ru. 8. joulukuuta 2009 Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 23. huhtikuuta 2019.
  28. ↑ 1 2 3 "Lapis" laulaa uudelleen "Starling" "Time Machine" . UDF.by. 13. marraskuuta 2009 Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 22. helmikuuta 2011.
  29. ↑ Reiter S. "Time Machine" (tribuutti) - "Kirjoituskirjoitus" . Meidän Neformat. 2010. 8. huhtikuuta Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. tammikuuta 2019.
  30. ↑ 1 2 Andrey Makarevitš ohjelmassa "Tasavallan omaisuus". 2011. 29. huhtikuuta YouTubessa _
  31. ↑ Mazhaev A. Arvostelu: "Time Machine" - "50" // InterMedia. 9. kesäkuuta 2019 . Haettu 25. lokakuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 9. kesäkuuta 2019.
  32. ↑ Maksimova O. V. Venäläisen kirjailijalaulun kielellinen ja kulttuurinen potentiaali ulkomaisille opiskelijoille venäjän kielen opettamisessa // Venäjän valtion pedagogisen yliopiston tiedote. A. I. Herzen. - Pietari, 2008. - Nro 51. - S. 240-244. — 244 s.

Kirjallisuus