Kynttilä (laulu)

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 2. elokuuta 2022 tarkistetusta versiosta . vahvistus vaatii 1 muokkauksen .
Kynttilä (niin kauan kuin kynttilä palaa)
Song
Toimeenpanija Aikakone
Albumi "hyvää aikaa "
Julkaisupäivä 1986
Tallennuspäivämäärä 1985
Genre Rock
Kieli Venäjän kieli
Kesto 4:10
etiketti Melodia
Säveltäjä Andrei Makarevitš
Albumin kappaleluettelohyvää aikaa "
" Musiikkia lumen alla "
(3)		 "Kynttilä (kun kynttilän palaa)"
(4)		 " Hyvää tuntia "
(5)
YouTube-logo Kun kynttilä palaa

"Candle" ( "While the candle burns" [Comm. 1] ) on neuvosto- ja venäläisen rock- yhtyeen Time Machinen kappale, jonka Andrei Makarevitš sävelsi vuonna 1978. Sisältyy Alexander Stefanovichin elokuvan " Aloita alusta " soundtrackiin . Kriitikot tunnustivat yhdeksi ryhmän parhaista sävellyksistä, joka vaikutti useiden sukupolvien kuuntelijoihin. Kirjoittaja määritteli sen ohjelmakappaleeksi, joka ilmaisee ryhmän konseptia . Sisältynyt "Time Machinen" konserttiohjelmistoon vuodesta 1979 nykypäivään. Yleensä se on ohjelman viimeinen numero, jonka aikana Andrei Makarevitš säestää itseään näppäimistöllä . Radioasema " Nashe Radio " sisältyy luetteloon "100 parasta venäläisen rockin kappaletta XX vuosisadalla".

Suunnittelu ja luominen

Kappaleen esiintyminen liittyy suoraan vuosien 1978-1979 tapahtumiin, jotka johtivat yhden aikakoneen ensimmäisistä suhteellisen vakaista sävellyksistä romahtamiseen. Joten vuosina 1975-1979 Andrey Makarevitš ( kitara ), Sergey Kavagoe ( rummut ) ja Evgeny Margulis (bassokitara) soittivat ryhmässä . Kaksi ensimmäistä ovat olleet joukkueen jäseniä sen perustamisesta vuonna 1969 [Comm. 2] ja tiettyyn pisteeseen asti löysivät keskinäisen ymmärryksen toistensa kanssa.

Andrei Makarevitš
kappaleen historiasta


”... Tunsin, että hajoaisimme Kawagoe Seryozhan ja Margulisin kanssa . Silloin ei ollut enää mikään, mikä piti meitä yhdessä. Ja olin erittäin huolissani tästä. Yleisesti ottaen laulu oli minulle sellainen vastaus heille: mutta teen silti sen, mitä katson tarpeelliseksi.

TV-sarjan
"Tapaaminen ..." Andrei Makarevitšin transkriptio. TNT . 14. syyskuuta 2000 [2]

Ryhmän suosion kasvaessa Makarevitšin ja Kawagoen suhteet kuitenkin kiristyivät yhä enemmän. Kawagoe näki syyn tähän tilanteeseen siinä, että Makarevitšin nimi "kuuli yhä useammin" Aikakoneen " yhteydessä ja muiden nimet - vastaavasti vähemmän" [3] . Kuten toimittaja Aleksei Bogomolov kirjoitti , "lause, joka ilmestyi "Andrei Makarevitš ja "Time Machine" hänelle [Kavagoelle], oli kuin " Paul McCartney ja Beatles " [4] [Comm. 3] . Lisäksi lähes kaikkien teosten kirjoittaja. ryhmän kappaleet yhdistettiin vakaasti Makarevitšin nimeen, vaikka Kavagoen mukaan "itse asiassa vain runot olivat hänen [Makarevitšin] 100-prosenttinen panos" yhteiseen kassaan" [5] . Makarevitš "loukkasi" Kavagoea itseään ja loi aihetta moitteisiin kaikkien joukkueen jäsenten eriarvoisuudesta toistensa edessä [3] . Tämän seurauksena Makarevitš tiivisti 1970-luvun loppuun mennessä ryhmän sisällä " jokin ei tarttunut" musiikin kanssa [3] .

Makarevitš mainitsi jännityksen syntymisen molempien muusikoiden välisissä suhteissa muistelmakirjassa "Kaikki on hyvin yksinkertaista" syksyn 1978 tapahtumien yhteydessä [6] , mutta Alexander Kutikovin mukaan jo keväällä 1978 - vuosi ennen Kutikovin lopullista paluuta Aikakoneeseen ”, joka tapahtui toukokuussa 1979 [Comm. 4] , - nämä suhteet olivat ristiriitaisia ​​[1] .

Ystävällisessä tapaamisessa Kutikovin kanssa, joka pidettiin keväällä 1978 Makarevitšin vaimon asunnossa Leninski Prospektilla , jälkimmäinen lauloi laulun kynttilästä kitaran säestyksellä , joka oli kirjoitettu suoraan ryhmässä kertyneiden erimielisyyksien vaikutuksesta. 1] [7] . Molemmat muusikot keskustelivat sisäisestä konfliktista "The Time Machinessa", he hemmotelivat itseään Makarevitšin paistamalla nutrialla [ 8] , kun taas Kutikovin mukaan "joivat loistavasti" [7] . Kuunneltuaan uutta kappaletta, Kutikov hänen sanoin "tajusi, että hänellä [Makarevitšilla] todella oli siellä jotain niin vakavaa", toivoen hänelle kärsivällisyyttä ryhmän pelastamiseksi romahdukselta [7] . "Sanoin hänelle:" Ole kärsivällinen! Pääasia on, että sinä kirjoitit tämän kappaleen " [1] .

Ensimmäiset versiot

Itse asiassa heti "Candlen" säveltämisen jälkeen se sisällytettiin "Time Machinen" konserttiohjelmistoon: helmikuusta 1979 lähtien se esitettiin osana konserttiohjelman "Pikku prinssi" ensimmäistä painosta. Ohjelmaan osallistui myös ammattirunoilija Alexander "Fagot" Butuzov , joka luki otteita Antoine de Saint-Exuperyn samannimisestä tarinasta kappaleiden välisissä tauoissa . Tämän, "Candles" -kappaleen varhaisimman konserttiversion piirre oli erillinen instrumentaalinen osa kappaleen viimeisissä sointuissa . Musiikkitoimittaja Anton Cherninin mukaan "Kynttilä" oli "yksi Pikku Prinssi -ohjelman silmiinpistävimmistä hetkistä " .]9[ julkaistiin Pikku prinssin toinen painos uudella kokoonpanolla. muusikoista.

Toukokuun alussa 1979 Makarevitš-Kavagoe-Margulis-trio itse asiassa hajosi, minkä jälkeen syntyi aikakoneen uusi kokoonpano, johon Kutikovin lisäksi ja hänen ehdotuksestaan ​​[1] [10] kuului myös Pjotr ​​Podgorodetski . ( koskettimet ) ja Valeri Efremov (rummut). Kutikov itse kutsui ryhmään paluuprosessia "luonnolliseksi" [7] ja kappaletta "Candle" - "tärkeimmäksi" ryhmän työssä korostaen, että hän "ei olisi palannut [koneeseen] " Leap Summerista " jos ei olisi kuullut "Candlea" [1] .

Yhtyeen kokoonpanon päivityksen jälkeen muusikot alkoivat harjoitella uutta ohjelmaa, ja toukokuun 1979 loppuun mennessä Valtion teatteritaiteen instituutin koulutuspuhe-studiossa äänitettiin kahdeksan kappaletta , mukaan lukien Candle . Kuten Podgorodetsky myöhemmin kirjoitti, osan musiikillisesta materiaalista harjoitteli ryhmän entinen kokoonpano, mutta näille kappaleille "keksittiin uusia sovituksia , ne muuttivat ääntä" [11] . Kutikov vaati valmistelemaan johdannon "Kynttilälle", joka "keksittiin hyvin pitkään" [1] . Äskettäin saapuneet muusikot tarjosivat yhdessä Makarevitšille täydentämään kappaleen sovitusta ylimääräisellä tappiolla, mikä herätti aluksi jälkimmäisen vastustusta, koska ryhmän edellinen kokoonpano "ei oikein pitänyt" tappioista [2] . Lisäksi, kuten Makarevitš myöhemmin väitti, hänestä tuntui, että tässä versiossa oli "liian paljon vaaleanpunaista sylkeä, jonkinlaisia ​​pseudosinfonioita , ja kappale on niin vakava, kova. Sitten hän uskoi heitä, koska heitä oli enemmän” [2] . Tämän seurauksena instrumentaalinen osa, joka soitettiin aiemmin kappaleen lopussa, siirrettiin ensimmäisen säkeen jälkeen tässä "Kynttilä"-versiossa ja pitenee merkittävästi. Itse instrumentaaliset osat muuttuivat monipuolisemmiksi, ja Podgorodetsky keksi myös erityisen kosketinefektin, joka yhdessä erotti tämän "Kynttilä" -järjestelyn myöhemmistä. Juuri tässä versiossa kappale esitettiin 15. syyskuuta 1979 Time Machinen päivitetyn sävellyksen ensimmäisessä konsertissa Moskovassa [12] .

Paljon myöhemmin, vuonna 1982, tämä versio "Candlesta" ja muiden kappaleiden ääniraitoja vuoden 1979 GITIS-studioäänityksestä, sisällytettiin Aleksei Uchitelin lyhytdokumenttielokuvan "Kuka on takana?" soundtrackiin . (Kolme jaksoa nykyaiheesta).

Tbilisi—80

Vuoden 1980 alussa "Time Machine" sai kutsun esiintyä All-Unionin populaarimusiikkifestivaaleilla " Kevätrytmit". Tbilisi-80 " Georgian SSR :ssä . Itse asiassa tämä tapahtuma oli suurin maassa koskaan järjestetty rockmusiikkifestivaali , joka erottui sekä osallistujien kokoonpanosta, johon kuului tuolloin monia underground -musiikkiryhmiä, että yleisellä underground-tunnelmalla suoraan lavalla ja festivaalin ympärillä. kokonaisuutena [13] [14] . Festivaali järjestettiin 8.–16. maaliskuuta kolmessa paikassa - Suuressa konserttisalissa ja upseeritalossa Tbilisissä sekä sirkuksen rakennuksessa Gorissa [15] . Tapahtumaan osallistui 18 luovaa tiimiä maan 12 kaupungista [16] . "Time Machine" esiintyi kahdesti: kolmantena päivänä (10. maaliskuuta) ja uudelleen - viimeisenä päivänä (16. maaliskuuta) [17] ja esityksen tulosten jälkeen jakoi ensimmäisen palkinnon Magnetic Band -yhtyeen [18] kanssa. . Avoimissa lähteissä ei ole tarkkaa tietoa ryhmän sarjalistoista molemmille esiintymispäiville.

Myöhemmin festivaaleilla akkreditoidut suomalaiset televisiotoimittajat valmistivat dokumenttielokuvan "Soviet Rock" [19] , jonka viimeinen jakso oli "Time Machine" -esitys kappaleella "Candle". Esittääkseen kappaleen Andrei Makarevitš asettui koskettimiin. Myöhemmin, kun ryhmä päätti konserttiesityksiään "Candle" -esityksellä, Makarevitš toisti joissain tapauksissa tämän liikkeen, säestämällä itseään kosketinsoittimella [20] [21] [Comm. 5] .

Jakso "Kynttilä" -festivaalilla "Kevätrytmit". Tbilisi-80" musiikkivideona sisällytettiin ryhmän virallisesti DVD :llä julkaistujen videoleikkeiden kokoelmiin : levy Time Machine -antologiasta "To Russia from the USSR" (2004) ja "Video Collection-I" (2005) .

Festivaalin ohjelmassa esiintymisen lisäksi muusikoilla oli mahdollisuus äänittää omia kappaleitaan Tbilisin Melodiya-äänitysstudiossa niiden myöhempää julkaisua varten. Tämän seurauksena "Time Machine" äänitti kuusi sävellystä, mukaan lukien uuden version "Candles". Tämän kappaleen version sovitus oli hieman yksinkertaistettu ensimmäiseen studioversioon verrattuna. Kuten Makarevitš myöhemmin muistutti, koska muusikot olivat humalassa "omasta voittostaan ​​ja Georgian vieraanvaraisuudesta ", he äänittivät kappaleen "hirviömäisestä krapulasta " [9] . Aluksi tehtiin yksikanavainen äänitys, joka myöhemmin ylidubattiin instrumentaalisilla lisäosilla, jotka aiemmin jaettiin kanaville . Tuloksena miksauksen (sekoittamisen) jälkeen saatiin pseudo-stereo- ääniraita . Tämän äänitteen julkaisi " Melodiya " kesäkuun 1980 " Klubi- ja amatööriesitykset" -lehden numeroon 12 (546). Tämä lehti oli liittovaltion ammattiliittojen keskusneuvoston ja Neuvostoliiton kulttuuriministeriön yhteiskuntapoliittinen ja tieteellis-metodinen julkaisu, jokaiseen lehden numeroon sisältyi kaksi joustavaa levyä. Ensimmäinen numeron 12 (546) levyistä sisälsi äänitallenteita Leonid Brežnevin kirjasta " Renessanssi ". Toisella levyllä julkaistiin äänitteet kahdesta Araks - ryhmän ja Tatjana Antsiferovan kappaleesta (toisella puolella) sekä kahdesta Aikakoneen kappaleesta - "Kynttilä" ja Oikea " (takana) [23] . " Kynttilä "tälle Toimittajat nimesivät julkaisun rivillä kappaleen refräänistä - "Kun kynttilä palaa". Lähteet, jotka sisältävät yksityiskohtaista tietoa kahden kappaleen "Time Machine" sisällyttämisen olosuhteista määrättyyn numeroon "Club and Amateur Activities" -lehteä ei tunneta. Tästä nimenomaisesta liitteestä tuli kuitenkin ensimmäinen virallinen julkaisu yhtyeen yksitoistavuotisessa, tuolloisessa historiassa. Samizdatissa tätä versiota kappaleesta on jaettu vuodesta 1981 lähtien. , osana Moskovan ja Leningradin magneettista albumia .

Elokuvissa ja konserteissa

Vuosina 1983-1986 "Time Machinen" muusikot osallistuivat Aleksanteri Stefanovitšin [24] [25] ohjaaman musiikkielokuvan "Aloita alusta" kuvaamiseen , jonka ääniraitaa varten on useita kappaleita ja musikaali . Makarevitšin ja Kutikovin säveltämät teemat valittiin. Erityisesti elokuvan viimeisessä kohtauksessa päähenkilö, nuori bardi Nikolai Kovalev, jota näyttelee Makarevitš, esittää kappaleen "Kynttilä". Aluksi Makarevitš vastusti sen sisällyttämistä elokuvan soundtrackiin väittäen, että bardisankarin itseään koskevan kappaleen esittäminen edellytti myös, että kappale vastaa bardikulttuurin tyyliä. "Candle" tunnettiin tuolloin laajalti nimenomaan "Time Machine" -rock-yhtyeen sävellyksenä [9] . Lopulta ohjaaja kuitenkin vakuutti Makarevitšin siitä, että "Kynttilä" -esitys elokuvan viimeisessä kohtauksessa olisi "vahva" finaali, jolle "ei ole mitään yhtä vahvaa" [9] .

Ääniraita äänitettiin vuonna 1985 Mosfilm - studiossa säveltäjä ja ääniteknikko Viktor Babushkinin ohjauksessa . Kappaleen versiossa, jota elokuvassa käytetään suoraan, sankari esittää ensimmäisen säkeen kitaran säestyksellä. Julkaisua varten valmisteltiin kuitenkin versio, jossa ensimmäinen säe esitettiin kosketinsoiton säestyksellä. Tämä versio kappaleesta oli lähellä Tbilisi-versiota sovituksestaan. Sen julkaisi "Melody" vuonna 1986 singlellä "Music under the snow" ja ryhmän ensimmäisellä pitkäsoitolla " Good Time ". Molempien levyjen hihoissa , kuten "Klubi- ja amatööriesitykset" -lehden tapauksessa, kappale oli nimeltään "Kun kynttilä palaa".

Vuonna 1986 "Time Machine" valmisteli demonauhoituksen useista omista hiteistaan , jotka on aiemmin käännetty englanniksi. Englanninkielinen versio The Candlesta oli nimeltään Until the Candle Burns [26] . Oletuksena oli, että demoa voitaisiin käyttää yhtyeen musiikin edistämiseen ulkomailla – venäjänkielisen yleisön ulkopuolella. Tätä "Candlen" studioversiota ei julkaistu virallisesti millään albumilla.

1980-luvun toisesta puoliskosta lähtien "Kynttilä" on ottanut erityisen paikan "Time Machine" -konserttiohjelmien rakenteessa. Puhuessaan lähestymistavasta ohjelman " Maailman ympyrässä " rakentamiseen Moskovsky Komsomolets -sanomalehden haastattelussa vuonna 1988 Makarevitš kutsui "Kynttilä" ohjelmalauluksi, joka ilmaisee ryhmän konseptia ja esitetään yhdessä " kuuluisien militanttien kanssa", konsertin lopussa [27] . Kappale on 1990-luvulta lähtien ollut konserttiohjelman viimeinen numero, jonka aikana osa yleisöstä perinteisesti käyttää sytyttimiä, sytyttää älypuhelimissa taskulamppuja [28] [29] [30] .

5. heinäkuuta 2003 "Time Machine" esiintyi "Wings" rockfestivaaleilla Tushinon lentokentällä , jonka aikana tehtiin räjähdys, joka luokiteltiin myöhemmin terrori-iskuksi [8] . Kun muusikot astuivat lavalle, Kommersant - sanomalehti kertoi , että "kaikki yleisö tiesi jotain, mutta eivät olleet vielä varmoja mistään" [31] . Koko lentokenttä "alkoi yksimielisesti laulaa yhdessä Makarevitšin, Kutikovin ja Margulisin kanssa kaikkia kappaleitaan" [31] . Setin päätyttyä muusikot kutsuttiin encoreen ja esittivät "The Candlen", joka Kommersantin arvioijien mukaan kuulosti requiemiltä kuolleille [31] .

Esityksen aikana ensimmäisellä musiikkifestivaalilla " Creation of the World " 30. elokuuta 2008 Kazanissa kappaleen "Candle", duetto Makarevitšin kanssa, esitti amerikkalainen laulaja Patti Smith , joka oli aiemmin säveltänyt sille tekstin englanti [32] .

Julkaisut

Tallennusjakso Tallennuspaikka Äänitysjäsenet Vapauta
1979 Opetuspuhe- studio GITIS "Time Machine" : Andrey Makarevitš ( laulu, kitara ), Alexander Kutikov ( bassokitara ), Pjotr ​​Podgorodetski ( koskettimet ), Valeri Efremov ( rummut )

Ääniteknikko : Alexander Kutikov

Ei julkaistu
1980 maaliskuuta Tbilisin äänitysstudio "Melodiya" "Time Machine" : Andrey Makarevitš ( laulu, kitara ), Alexander Kutikov ( bassokitara ), Pjotr ​​Podgorodetski ( koskettimet ), Valeri Efremov ( rummut )

Ääniteknikko : Ei tietoa

Lisää joustava levy
"Klubi- ja amatööriesitykset" -lehteen
nro 12 (546) vuodelle 1980
(" Melodia ", 1980)
1980 heinäkuuta Konserttikompleksi "Philharmonia-2" olympiakylässä
( versio "Pikku prinssi" -ohjelman toiselle painokselle )
 "Time Machine" : Andrey Makarevitš ( laulu, kitara ), Alexander Kutikov ( bassokitara ), Pjotr ​​Podgorodetski ( koskettimet ), Valeri Efremov ( rummut )

Lukija : Alexander Butuzov
Ääniteknikko : Ei tietoa

" Pikku prinssi "
(" Sintez Records ", 2000)
1985 Mosfilm Studio _ Time Machine : Andrey Makarevitš ( laulu, kitara ), Alexander Kutikov ( bassokitara ), Alexander Zaitsev ( koskettimet ), Valeri Efremov ( rummut )

Ääniteknikko : Viktor Babushkin

"Musiikkia lumen alla"
("Melody", 1986) ,
" Good Hour "
("Melody", 1986) ,
"50" ( remasteroitu versio)
("Sintez Records", 2019)
1986 Ei tietoa
( Kunnes kynttilä palaa - englanninkielinen versio kappaleesta ) 		Time Machine : Andrey Makarevitš ( laulu, kitara ), Alexander Kutikov ( bassokitara ), Alexander Zaitsev ( koskettimet ), Valeri Efremov ( rummut )

Ääniteknikko : Ei tietoa

Ei julkaistu

Huom . Taulukko sisältää tiedot kaikista studioista ja kappaleen merkittävimmistä live-versioista.

Musiikki ja sanoitukset

Laulun avain on a-molli . Kappale koostuu rakenteellisesti kahdesta kupletista - neliöistä , joiden jokaisen jälkeen seuraavat esikuoro ja refrääni ( " Kunnes valo sammuu, / Kunnes kynttilä palaa" ), yhdistettynä viisiriviksi [33] . Kappaleen tekstin runollinen koko on jambinen pentametri , joka N. Klyuevan mukaan tuo sen temaattisesti lähemmäksi tekijän laulua ja vahvistaa Andrei Makarevitšin sitoutumista bardilauluperinteeseen [34] .

Laulun tekstin semanttinen kuorma tulkitaan moniselitteisesti: uskonnollisista motiiveista, jotka syntyvät kynttilän itsensä symbolin yhteydessä [35] , avoimeen haasteeseen "vallanpitäjille" [36] , "yhteiskunnallisille ja poliittisille perusteille" [ 37] . N. Nezhdanova analysoi laulun tekstiä venäläisen rockrunouden antinomiaa koskevan väitöskirjan perustelemisen näkökulmasta , jossa vastakkainasettelu ja vastakkainasettelu saadaan usein aikaan syntaktisten keinojen (rinnakkaiset, konsessiiviset rakenteet) avulla [38] . Tästä asennosta tekstin "Kynttilät" (alkaen säkeistä "Ja olkoon muutama päivä jäljellä tänään, / Ja lunta satoi, eikä veri ole kuuma" ) viisi viimeistä riviä on esimerkki erityisen tehokkaasta , Nezhdanovan mukaan myönnyttävä rakentaminen, "välittää vastenmielisyys mistä tahansa, yleensä negatiivinen, ja positiivisten arvojen vahvistaminen, usko ihanteeseen" [39] .

Yakub Sadovsky tutki, kuinka elokuvan " Aloita alusta " lopussa kuultavan tekstin "Kynttilät" semantiikka laajeni ja rikastui Vladimir Vysotskyn hahmoon liittyvillä merkityksillä [40] . Tutkijan mukaan elokuvan semanttinen kenttä on "järjestänyt kolmion" Päähenkilö (Kovalev) - Makarevitš - Vysotsky [41] . Elokuvan juonen yhteydessä kappale "Candle" nähdään alun perin "laulurunollisena kommenttina" finaalin sankarin tilasta, "myöhemmin hän saa luovan uskontunnustuksensa luonteen" [41] . Viimeiset kohtaukset, jotka säilyvät sekä ammatti- että amatöörivalokuvauksen estetiikassa ja tekniikassa, joko Kovalevin tai Makarevitšin osallistuessa, laajentavat tätä käsitystä merkittävästi. Joten ensimmäinen esikuoro soi kohtauksen aikana, kun Kovalev "liittyy joukkoon Vysotskin muistoksi" - refräänissä "Kunnes valo sammuu, // Kunnes kynttilä palaa" kehykseen ilmestyy suuri valokuva Vysotskysta [ 41] . Seuraavassa kohtauksessa nuoret "kirjoittavat jotain uudelleen" nauhurista nauhuriksi, mikä Kuleshov-efektin vuoksi Sadovskin mukaan nähdään Vysotskin laulujen uudelleenkirjoittamisena - kun taas säkeistö "Kaikki ei ole vielä menetetty ” kuulostaa [41] . Viimeisessä kohtauksessa "Kynttilöiden" viimeisiin sointuihin näytetään katkelmia "ilmeisesti amatöörimäisestä" kirjailijalaulufestivaalin Grushinsky- kuvauksesta Kuibyshevin lähellä , Kovalev / Makarevitš näkyy myös kuulijoiden joukossa, mikä Sadovskin mukaan "ei voida nähdä merkkinä "todellisen runouden" läsnäolosta, jonka symboli on Vysotskin hahmo, todellisessa ei-taiteellisessa tilassa [41] .

"Time Machine" käytti tulevaisuudessa toistuvasti musiikkiratkaisuja, jotka määrittelivät "Candlen" pääversioiden äänen (katso kohdat "Ensimmäiset versiot", "Tbilisi-80"). Joten Peter Podgorodetskyn mukaan kappale "My birthday" (Musiikki - A. Pakhmutova , sanoitukset - R. Gamzatov ), ​​joka sisällytettiin ryhmän konserttiohjelmaan Rosconcertin pyynnöstä, joka säänteli sen toimintaa 1980-luvun alussa, muusikot sovittivat sen tyyliin, joka "muistutti vahvasti" The Candlea [11] . Time Machine -albumin musiikkituottajan Vladimir Matetskyn mukaan tämän albumin kappaleen "Sorry" kosketinsoiton osuus on samanlainen kuin "Kynttilä": "Andrey [Makarevich] soitti pianoa loistavasti : itsevarmasti ja ytimekkäästi, "Kynttilä" heijastuksilla [42 ] .

Kritiikkiä ja tunnustusta

Neuvostoliiton virallinen kritiikki arvioi laulua sen sopivuuden maassa vallitsevan ideologian , käytettyjen runotekniikoiden omaperäisyyden näkökulmasta. Niinpä Literaturnaya Rossiya -sanomalehti viittasi siihen, että vuonna 1980 Melodiya julkaisi levyn ääniraidalla "Candles" - liitteen "Club and Amateur Art" -lehdelle (katso osiot "Tbilisi-80", "Julkaisut"), arvioiden itsensä päätöksen julkaista Andrei Makarevitšin kappaleet "vastuuttomiksi" [43] . Sanomalehti ironisoi "Kynttilä"-tekstin yksittäisiä rivejä kohtaan: "erillään oleminen itsestään" on lyyrisen sankarin Makarevitšin "monimutkainen mielenterveyshäiriö", josta tuli hänen ristinsä [43] . Kuitenkin "metsä on aidattu [laulu on sävelletty] vain muutaman toteutumattoman tarkoituksen takia:" Halusin mennä minne tahansa, sulkea taloni enkä löydä avainta, mutta uskoin, että kaikki ei ollut menetetty ... " [43] . siitä, että suuri joukko nuoria - "pehmeällä sohvalla kärsiviä", "narsismin kantamia" - "musiikillisesti valittaa, että " on muutama päivä jäljellä ja lunta on satanut, eikä verta ole kuuma ", jonka jälkeen kirjoittajat kysyivät, onko tarpeen tarjota näille nuorille mahdollisuuksia julkaista teoksiaan [43] . "Lisäksi kaikki tämä tyylikäs kynttilänvalon "kärsimys" korvataan vakuuttavalla julistuksella-varoituksella: " Mutta jos suoristan olkapääni laululla, kuinka vaikeaa onkaan saada minut hiljaa... " [43] . Sanomalehti päätti keskustelun "Kynttilä" lainauksella lukijan omasta sähköpostista: "Ennen kuin "oikaisevat hartiansa", antakoon tämän ryhmän oppia ideologiamme perusteet" [43] Literaturnaya Gazeta kirjoitti ryhmän laulujen merkityksettömistä ongelmista, "suosikkien, mutta hyväksi todettujen tekniikoiden hyväksikäytöstä", esimerkiksi "demonstraatio - paikalleen ja sopimattomiin - matemaattiset kyvyt: " Aloitan alusta uudelleen sadannen kerran, kunnes valo sammuu... " [44 ] .

Musiikkikriitikko Artemy Troitsky kuvaili 1970-luvun lopun - 1980-luvun alun ajanjaksoa "Time Machinen" "luovan muodon huipuksi", mainitsi kappaleen "Candle" tämän ajanjakson parhaiden sävellysten joukossa [45] ja mainitsi myös sen. esimerkkinä optimistisista ja elämää vahvistavista lauluista - sekä "kirjaimessa" että "hengessä", koska hänen näkökulmastaan ​​"ei voi olla" pessimististä "laulua, jossa vilpitön kiinnostus ja huoli elämänongelmista lyö. , laulu, joka perustuu uskoon ja välinpitämättömyyteen” [46] . Itse asiassa heti sen jälkeen, kun "Kynttilä" tuli suosituksi, sen käsitys "suurella optimistisella" kuulostavana ryhmän ohjelmakappaleena nousi myös "Time Machinen" kuuntelijayleisön keskuudessa, mikä mainittiin ryhmän lukijapostissa. sanomalehti " Komsomolskaja Pravda " vastauksena kriittiseen artikkeliin " Bluebird Stew " [47] .

Toimittaja Alexander Shcherbakov puhui täysin erilaisten, eri aikoina sävellettyjen musiikkiteosten mahdollisuudesta toimia "pelastuskeinona" epätoivon hetkinä, niinä " päivinä, jolloin luovut, eikä ole sanoja, ei musiikkia, ei voimaa " [48] . Kirjoittaja vertasi kynttilää Tšaikovskin kuudenteen sinfoniaan . Joten jos ilmoitettu sinfonia hänen mielestään pystyy "ottamaan itseensä sieluun kertyneen jo sietämättömän negatiivisen energian purkauksen", Makarevitšin lohduttava kappale "Kynttilä" vaikuttaa sieluun "ei pelkästään säkeillä, mutta säkeillä musiikin sisällä, mutta musiikilla äänen sisällä, mutta äänellä juuri sillä intonaatiolla , joka voittaa kerralla kaiken, mikä on nauhan ja tämän kappaleen laulamisen välillä, ei kuulu kenellekään, ilman ääniaaltoja [48] . Kirjoittaja jakoi myös havaintojaan kappaleen ”Kynttilä” yhtäläisestä merkityksestä niin itselleen kuin nuoremmalle sukupolvellekin, ja totesi, että ”Time Machinen” muusikot siis parhaan kykynsä ja kykynsä mukaan ” rakentaa siltoja sukupolvien välille", "kytkentäajat ovat kuin hitsauskone on putkisto " [48] . Muut kriitikot puhuivat myös kappaleen vaikutuksesta yksittäisiin kuuntelijasukupolviin. Niinpä Jevgeni Bychkov pani merkille Makarevitšin laulunkirjoituksen korkean tason kokonaisuutena sekä kuinka syvän jäljen kokonaisen sukupolven sydämiin jättivät kappaleet, kuten" Candles" [49] . Troitski kutsui myös "Kynttilä" " sukupolven hymneistä ", verrattavissa oleva vaikutus "venäläisiin Beatlesin tai Bob Dylanin kappaleilla " [50] .

Kappale vaikutti myös seuraaviin rockmuusikoiden sukupolviin. Joten esimerkiksi Maxim Leonidov mainitsi hänet, kuvaillen omia vaikutelmiaan yhdestä ensimmäisistä "The Time Machine" -konserteista Leningradissa : "Olin täysin hämmästynyt kaikesta yleensä: esityksen rakentaminen, tämä inspiroi Makarevitšia, " Valo ei haalistu, kynttilä palaa " [51 Vuonna 1992 Leonidov nauhoitti yhdessä Makarevitšin kanssa cover-version kappaleesta "Candles" ensimmäiselle sooloalbumille "Maxim". Muita tunnettuja kansia ovat yhtyeiden versiot " Uma2rmaH " ja " Brothers Grim ", nauhoitettu vuonna 2009 tribuuttialbumia " Typescript " varten. "Uma2rmaH:n" valmistama kappaleen musiikillinen tulkinta sai kriitikoilta suotuisan vastaanoton ja kuvaili sitä fuusio - bosanovaksi , jonka kanssa " voit sytyttää sen jazzfesteillä " [52] . joka "sopii jonkun musikaalin hunajaiseen finaaliin , esimerkiksi "Eternal Love", ja itse ryhmä luokiteltiin esiintyjäksi "joka rakastaa ei" Kone "itsessään, mutta itse" koneessa " [ 52] . Vuonna 1996 yhteisissä konserteissa Makarevitšin kanssa kappaleen esitti Boris Grebenštšikov (julkaistu live-albumilla " Kaksikymmentä vuotta myöhemmin " vuonna 1997) [53] .

"Kynttilä" osui ensimmäisen kerran "Soundtrack" -hittiparaatiin - " Moskovsky Komsomolets "  -sanomalehden musiikkiosaan - huhtikuussa 1980, seuraavana kuukautena sen jälkeen, kun "Time Machine" sai ensimmäisen palkinnon "Spring Rhythms" -festivaaleilla. Tbilisi-80", ja sijoittui tämän vuoden lopussa 13. sijalle yleisellä kappalelistalla [54] . Vuonna 2000 Nashe Radio -radioasema sisällytti sävellyksen luetteloon "100 parasta venäläisen rockin kappaletta 1900-luvulla" [55] ja vuonna 2014 - "500 parasta Nashe Radion kappaletta" [56] . Marraskuussa 2016 - helmikuussa 2017 pidetyn Kommersant -sanomalehden lukijoiden äänestystulosten mukaan "Candle" oli vuoden 1980 kolmen parhaan kappaleen kärjessä. [57] Tämä äänestys valitsi kylmän sodan (1960- ) parhaat sävellykset. 1985), riippumatta niiden luomispaikasta [58] Alkuperäisen luettelon, josta valinta tehtiin, laativat liittoradion entiset työntekijät yhdessä Kommersantin musiikkikolumnistin Boris Barabanovin [58] kanssa .

Kappale parodioitiin televisio-ohjelmissa KVN [59] ja Crooked Mirror [60 ] . Laulun refräänin rivi " Niin kauan kuin kynttilä palaa " sisällytettiin 1900- ja 2000-luvun kuuluisimpien lainausten ja ilmaisujen luetteloon [61] .

Albumin "Good Hour" kappaleen "Kynttilä" fonogrammi oli musiikillinen säestys venäläisen taitoluistelijan Evgeny Plushenkon osallistumiselle Tallinnassa pidettyjen taitoluistelun EM-kisojen 2010 demonstraatioesityksiin [62] .

Muistiinpanot

Kommentit

  1. ↑ Musiikkialbumien hihoissa sitä kutsutaan sekä "kynttiläksi" että "kynttilän palaessa" . Andrei Makarevitšin runo- ja laulukirjassa "Seitsemäntuhatta kaupunkia" on otsikoitu "Kun kynttilän palaa".
  2. ↑ Erityisesti Alexander Kutikov kutsui Kawagoeta "yhdeksi ryhmän perustajista" [1] .
  3. ↑ The Beatlesin ominaisuus musiikillisena ryhmänä oli, että heillä ei ollut solistia : johtajalaulajaa tai esiintyjää (katso artikkelin "The Beatles" alakohta "Kritiikka. Essee luovuudesta" ), jonka Kawagoe tunsi. Tästä näkökulmasta katsottuna minkään ryhmän jäsenen mainitseminen samanaikaisesti ryhmän nimen kanssa on merkityksetöntä.
  4. ↑ Tähän mennessä A. Kutikov oli Leap Summer -yhtyeen kitaristi , hän erosi Time Machine -ryhmän pääkokoonpanosta kahdesti eri syistä [1] .
  5. ↑ On todisteita siitä, että Makarevitš kieltäytyi laulamasta "The Candlea" konsertissa perustellen päätöstään pianon puutteella lavalla [22] .

Linkit

  1. ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 Gasparjan A. Ikuisuuden uhka. "Aikakoneen" muunnoksia Alexander Kutikovin silmin . Moskovan komsomoletit. nro 294 (81). 28. joulukuuta 2012 Haettu: 6.1.2019.
  2. ↑ 1 2 3 Transkriptio TV-ohjelmasta "Tapaaminen ..." Andrei Makarevitš . TNT. 2000. 14. syyskuuta Haettu 6. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  3. ↑ 1 2 3 Makarevitš, 1991 , s. 88.
  4. ↑ Bogomolov A. "Time Machine": ei vain Andrei Makarevitš . Sovsecretno.ru . Huippusalainen. 2013. 26. elokuuta nro 9/292. Haettu 8. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  5. ↑ Bogomolov A. Surulliset kaverit . Sovsecretno.ru . Huippusalainen. 4. marraskuuta 2012 nro 11/282. Haettu 24. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 24. tammikuuta 2019.
  6. ↑ Makarevitš, 1991 , s. 88-89.
  7. ↑ 1 2 3 4 TV-sarjan "Tapaaminen ..." transkriptio Alexander Kutikov . TNT. 2000. 20. elokuuta Haettu 6. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 9. kesäkuuta 2020.
  8. ↑ 1 2 Radio-ohjelma "Chronicle", omistettu "Time Machine" -ryhmän albumille "The Little Prince". Meidän radio. 2004.
  9. ↑ 1 2 3 4 Radio-ohjelma "Chronicle", omistettu "Time Machine" -ryhmän albumille "Good Hour" . Meidän radio. 2003. Haettu 8. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 12. tammikuuta 2019.
  10. ↑ Margolis, 2009 , s. 78.
  11. ↑ 1 2 Podgorodetsky P. "Kone" juutalaisten kanssa. - M .: AST, Astrel-SPb, 2007. - 285 s.
  12. ↑ Time Machine -ryhmälle omistettu sivusto. Osio "Ääniarkisto" Time Machine " . Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. helmikuuta 2018.
  13. ↑ Margolis, 2009 , s. 118.
  14. ↑ Troitsky A.K. Rock in Union: 60s, 70s, 80s .... - M . : Art, 1991. - 207 s.
  15. ↑ Ensimmäinen rockfestivaali Neuvostoliitossa. Kevään rytmit. Tbilisi-80" . Soullaway LiveJournal. 6. helmikuuta 2017 Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 24. helmikuuta 2018.
  16. ↑ Borodai A. D. Luova nuoriso ja komsomoli: ideologisia siteitä etsimässä // Tieto. Ymmärtäminen. Taito. - M. , 2013. - Nro 3. - S. 144-153. — 151 s.
  17. ↑ A. K. Troitskyn artikkeli levyn kuoressa ”Kevätrytmifestivaalin voittajat. Tbilisi-80" . discogs.com . Haettu 13. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. helmikuuta 2021.
  18. ↑ Margolis, 2009 , s. 111.
  19. ↑ Dokumenttielokuva "Soviet Rock". YouTubessa _
  20. ↑ Gold V. 20 vuotta "Time Machinesta" (Venäjän rockin vuosipäivä) . Venäläinen musiikkilehti. 1989 syyskuuta Haettu: 8.1.2019.
  21. ↑ Volkov I. Ei ollenkaan mekaaninen "kone" . Julkaistu osoitteessa: Mashina.crestron-consulting.com. 2005. Haettu 8. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  22. ↑ Kukuy V. Konsertti "Time Machine" Cinema, Tel Aviv . Julkaistu osoitteessa: Mashina.crestron-consulting.com. 1998. Haettu 20. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  23. ↑ Tietoa sijoituslevyn julkaisuista "Klubi- ja amatööriesitykset" -lehden numerossa 12 (546) kesäkuussa 1980 . discogs.com . Haettu 4. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 2. lokakuuta 2020.
  24. ↑ Pilyugina T. "Konsertti - viestintämuoto" (Seitsemän nuottia kirjekuoressa) . rock-book.ru _ Moskovsky Komsomolets (1986, 15. maaliskuuta). Haettu: 9.1.2019.
  25. ↑ Aloita alusta -elokuva osoitteessa IMDb.com. . IMDb.com . Haettu: 9.1.2019.
  26. ↑ Time Machine -ryhmän historia . Riippumaton tietoprojekti arkistomateriaalista "Time Machine" ja Andrey Makarevitš. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2019.
  27. ↑ Shavyrin D. Valon ympyrässä . Moskovan komsomoletit. 1988. elokuuta Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 28. heinäkuuta 2019.
  28. ↑ Zaporozhye marraskuussa 1981 . Retro.zp.ua portaali. 2011. 17. maaliskuuta Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  29. ↑ Velichko A. "Time Machine" Taškentissa . Taškentin kellot. 2010. Haettu 9. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 4. tammikuuta 2019.
  30. ↑ Simonov V. Rain "Machine" ei ole este . Musiikki Elämä. 20. syyskuuta 2019 Haettu 27. toukokuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 23. helmikuuta 2020.
  31. ↑ 1 2 3 Zygar M. Musiikki peitti räjähdyksen . Kommersant. 2003. 7. heinäkuuta. Nro 116. P. 3. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu 11. tammikuuta 2019.
  32. ↑ Dodolev E. "Aikakone". Ryhmän historia. Vuosipäivä painos. - M. : AST, 2019. - S. 250. - 336 s.
  33. ↑ Makarevitš, 2002 , s. 83.
  34. ↑ Klyueva, 2007 , s. 187-188.
  35. ↑ Pappi Sergii Kruglov. Yksityinen mielipide. "Kun kynttilä palaa" . Radio "VERA". 25. helmikuuta 2015 Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  36. ↑ Kremlin haaveilijat. Venäläisen rockin isoisyydestä . Kirjallinen sanomalehti. 1994. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 21. lokakuuta 2019.
  37. ↑ "Poista" menneisyydessä . Moskovan komsomoletit. 1997. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  38. ↑ Nezhdanova N. K. Antinomia rockrunoilijoiden taiteellisen ajattelun hallitsevana tekijänä // Venäläinen rockrunous: teksti ja konteksti. - Tver, 2000. - Nro 4. - S. 15-22. – 21 s.
  39. ↑ Nezhdanova, 2000 , s. 21.
  40. ↑ Sadovsky, 2020 , s. 54-55.
  41. ↑ 1 2 3 4 5 Sadovsky, 2020 , s. 55.
  42. ↑ Antsiferov A. Heidän maaginen maailmansa . FUZZ. 2007. Huhtikuu nro 4 (163). Haettu: 24.1.2019.
  43. ↑ 1 2 3 4 5 6 Vladimov V. Onko kaikilla oikeus? (Arvostelu lukijoiden kirjeistä laulukysymyksiä koskeviin artikkeleihin) . Kirjallinen Venäjä. 1981. 13. maaliskuuta Haettu 9. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  44. ↑ Shchuplov A. Epitaph to the Time Machine . Kirjallinen sanomalehti. 1987. Haettu 9. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  45. ↑ Rock-musiikki Neuvostoliitossa: kokemus suositusta tietosanakirjasta / Comp. A. K. Troitsky. - M . : Kirja, 1990. - 384 s.
  46. ↑ Troitsky A. "Time Machine": kahdentoista vuoden matka . Peili. 1981. Maaliskuu. Nro 1/5. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 9. toukokuuta 2018.
  47. ↑ Vakavasti kevyestä genrestä. Wings - Sininen lintu! . TVNZ. 1982. Haettu 9. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 15. marraskuuta 2019.
  48. ↑ 1 2 3 Shcherbakov A. "Koneen" - aika . Kevyt. 1986. elokuuta Nro 24. Haettu: 7. tammikuuta 2019.
  49. ↑ Bychkov E. Kunnes valo sammuu . Leninin muutos. 1988. 9. huhtikuuta Haettu 9. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 5. tammikuuta 2019.
  50. ↑ Galperovich D. Artemy Troitsky : Makarevitš seurasi ihmisyyden vaistoa . Amerikan ääni. 2014. 20. elokuuta Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 11. tammikuuta 2019.
  51. ↑ Dodolev, 2014 , s. 329.
  52. ↑ 1 2 Reiter S. "Time Machine" (tribuuti) - "Kirjoituskirjoitus" . Meidän Neformat. 2010. 8. huhtikuuta Haettu 16. helmikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 20. tammikuuta 2019.
  53. ↑ Severov P. 20., 21. ja 22. joulukuuta 1996 pidettiin BG:n ja Makarevitšin yhteiset konsertit mottona "20 vuotta myöhemmin" valtion keskuskonserttitalossa "Venäjä". 1997. 5. tammikuuta Haettu 27. toukokuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 26. toukokuuta 2019.
  54. ↑ Razzakov F. Pugacheva vs. Rotaru. Mahtavia kilpailijoita. - M. : EKSMO, 2011. - 544 s.
  55. ↑ 100 parasta venäläisen rockin kappaletta 1900-luvulla . song-story.ru _ Meidän radio. 2000. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 19. syyskuuta 2017.
  56. ↑ Radiomme 500 parasta kappaletta (linkki ei saavutettavissa) . Meidän radio. 2013. Haettu 7. tammikuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2016. 
  57. ↑ Barabanov B. Kaksi maailmaa - kaksi eetteriä. Kommersantin lukijat loivat hittiparaatin vuosille 1960-1985 . Kommersant. 28. helmikuuta 2017 Haettu 16. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2020.
  58. ↑ 1 2 "Kommersantin" lukijat tunnustivat "Yesterdayn" kylmän sodan aikakauden parhaaksi kappaleeksi . Kommersant. 28. helmikuuta 2017 Haettu 16. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 16. heinäkuuta 2020.
  59. ↑ Lilith Shah. "Keitä ovat tuomarit?" . KVN:n kansainvälisen liiton virallinen verkkosivusto. Uutisosasto. 2009. Kesäkuun 20. Haettu 29. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 29. maaliskuuta 2019.
  60. ↑ Mihail Smirnov - musiikkinumero "Four Chords". Teatteri "Kiero peili". Nro 6. 2003. 1. toukokuuta . Haettu 17. heinäkuuta 2020. Arkistoitu alkuperäisestä 17. heinäkuuta 2020.
  61. ↑ Dushenko K.V. Nykyaikaisten lainausten sanakirja: 5200 lainausta ja ilmaisua 1900- ja 2000-luvuilta, niiden lähteet, kirjoittajat, päivämäärät. — M .: Eksmo , 2006. — 832 s.
  62. ↑ Remizova M. Plushenko menetti matkatavaransa . TVNZ. 25. tammikuuta 2010 Haettu 8. maaliskuuta 2019. Arkistoitu alkuperäisestä 28. tammikuuta 2010.

Kirjallisuus