Ukrainan ja Suomen suhteet

Ukrainan ja Suomen suhteet ( Ukr. Ukrainian-Finnish vіdnosini , fin. Ukrainan ja Suomen suhteet ) ovat Ukrainan ja Suomen kahdenvälisiä suhteita kansainvälisen politiikan, talouden, koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja muiden vuorovaikutuksen aloilla [1] .

Ukrainalainen yhteisö Suomessa

Suomessa asuu useita ukrainalaisten perheitä, jotka ovat yhdistyneet Turussa  ja Helsingissä Suomen ukrainalaisten seuraksi . Täällä työskentelee myös suomen kielen ammattikääntäjä Yuriy Zub, joka myös valmistelee ensimmäisen ukraina-suomi ammattisanakirjan 20 000 merkinnälle. Ryhmä ukrainalaisia ​​tutkijoita, jotka muodostuivat Suomen korkeakouluissa (erityisesti Joensuussa ).

Kirjallisuus

Erinomaisen suomenkielisen eeposen "Kalevala" on kääntänyt E. Timtšenko ; kirjailijoiden K. Leinon, M. Lassilin, K. Valin teoksia käännettiin ukrainaksi ja jo 2000-luvulla. Kivi, A. Paasilinna, M. Valtari, L. Legtolainen, K. Gotakainen ja jopa Suomen arkkipiispa Pavel Olmari ("As We Believe", 2005). Uusia suomenkielisiä kaunokirjallisuuden käännöksiä valmistellaan julkaistavaksi, erityisesti talvisodasta 1939-1940. Pääkääntäjät suomesta ovat Juri Zub ja Alexander (Oles) Zavgorodniy. Marraskuussa 2009 Kiovassa pidettiin G. Meinanderin kirjan "Suomen historia" ukrainankielisen painoksen esittely (kirjan käännös N. Ivanichuk, julkaisija LA "Pyramid").

Uusi aika

Vuosina 2000-2005 Kiovan Taras Shevchenko -yliopiston historian tiedekunnan etnologian ja paikallistieteen laitos järjesti neljä ukrainalais-suomalaista tieteellistä symposiumia, joiden tuloksena julkaistiin artikkelikokoelmia, muistelmia Ukrainasta. Suomen suurlähettiläs Herman Gummerus "Ukraina käännekohdassa", suomalainen albumi taiteilija-etnografi Juri Pavlovichin graafisia töitä. Merkittävä panos Ukrainan ja Suomen tieteellisten suhteiden kehittämiseen on filologi Konstantin Tištšenko , historioitsija Viktor Vladimirovich Pilipenko, Ukraina-Suomi-seuran puheenjohtaja Boris Arhipovitš Tsyganok.

Suomi myönsi Valkoisen Ruusun ritarikunnan useille ukrainalaisille : vuonna 2004 - Viktor Pilipenko , vuonna 2005 - Konstantin Tishchenko , Boris Tsyganok , vuonna 2006 - Ukrainan presidentti Viktor Juštšenko .

Diplomaattisuhteet

Vuosina 1918-1922

Diplomaattiset suhteet solmittiin Ukrainan valtion ja Suomen kuningaskunnan välille vuonna 1918 (1918 oli suurlähetystöjen vaihto, 1920-luvun alussa UNR piti suhteita Suomeen myös Berliinin suurlähetystönsä kautta [2] [3] , elokuussa 9. 1918, Suomen konsulit Kiovassa ja Odessassa [4] ). Valtiot tunnustivat toistensa itsenäisyyden [2] [3] .

Taloudellisesti Suomi oli kiinnostunut saamaan leipää ja sokeria Ukrainasta, ja Ukraina tarvitsi suomalaista paperia, mutta Saksa esti Ukrainan ja Suomen kauppasuhteiden solmimisen . Tästä huolimatta pitkien neuvottelujen jälkeen 30.9.1918 saatiin aikaan sopimus "Suomen Paperitehtaiden Seuran" myymisestä 1 000 000 puuta paperia Ukrainalle, vastineeksi Suomelle annettiin oikeus ostaa 250 000 puuraa kidesokeria hintaan 100 karbovanettia per puuta, lisäksi ensimmäiset neljä sokerierää oli määrä lähettää Suomeen heti sen jälkeen, kun Suomen suurlähetystö sai tiedon, että vastaavat 62 500 pudon paperierät oli jo ladattu vientiin Ukrainaan . Sopimuksen kokonaissumma oli 30 000 000 markkaa , josta kolmanneksen Ukrainan oli määrä maksaa ennakkona. Saksan hallitus piti tätä sopimusta "ei ystävällismieliseksi toiminnaksi" ja asetti ehdoksi sovittujen tavaroiden kuljettamiselle Saksan joukkojen miehittämän Riian kautta tietyn määrän voita Suomesta Saksaan, mikä asetti "paperisopimuksen" epäonnistumisen partaalla, ja kun ongelma kuitenkin ratkesi - toimitukset muuttuivat mahdottomaksi Saksan armeijan vetäytymisen vuoksi (ensimmäinen erä suomalaista paperia Ukrainalle, arvoltaan noin 4 500 000 markkaa, jäi Riikaan ja bolshevikit takavarikoivat sen tammikuussa 1919 ) [4] .

Kansainvälisen yhteistyön puitteissa UNR ja Suomi osallistuivat konferenssiin Buldurissa elokuussa 1920. Konferenssin tuloksena perustettiin valtuutettujen Baltian maiden neuvosto ja osallistujamaiden sotilaallisten edustajien neuvosto [2] .

Hallitustenväliset sopimukset:

• "paperisopimus" 30. syyskuuta 1918 [4] ;
• Luonnos poliittiseksi sopimukseksi Puolan, Latvian, Liettuan, Ukrainan, Suomen ja Viron välillä Buldurissa 31. elokuuta 1920 pidetyn konferenssin tulosten perusteella (ilmaistiin valmius kaikkien osapuolten keskinäiseen oikeudelliseen tunnustamiseen, kaikkien ongelmien ratkaisemiseen rauhanomaisin keinoin , aikomus tehdä puolustusluonteinen sotilassopimus jne.) e.) [2] .

Moderni

Suomen Ukrainan-suurlähettiläs on Päivi Laine (vuodesta 2019). Ukrainan Suomen-suurlähettiläs on Olga Dibrova (vuodesta 2020)

Ukrainan kansalaisten Euroopan unionin alueelle pääsyn viisumivapauden valmisteluvaiheessa Suomi oli valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen mukaan ensimmäisten joukossa vuonna 2017, joka puhui sen puolesta. tällaisen järjestelmän tarjoaminen Ukrainan ja Georgian kansalaisille [5] .

24.1.2017 Ukrainan presidentin Petro Porošenkon virallinen vierailu Suomeen. Ukrainan valtuuskuntaan kuuluivat myös varapääministeri Gennadi Zubko ja Ukrainan ulkoministeri Pavlo Klimkin [6] .

Katso myös

• Ukrainan suurlähetystö Suomessa
• Suomen suurlähetystö Ukrainassa

Linkit

• Ukrainan suurlähetystö Suomessa

Muistiinpanot

1. ↑ Lähde . Haettu 9. kesäkuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 21. maaliskuuta 2022. (määrätön)
2. ↑ 1 2 3 4 E. Єkabsons. Latvian ja Ukrainan suhteet Doby UNR:lle . Haettu 25. elokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 9. heinäkuuta 2021. (määrätön)
3. ↑ 1 2 Ukraina kansainvälisissä satamissa. Ensyklopedinen sanakirja-dovidnik. Numero 4. Aiheteemainen osa: П-Я / Відп. toim. M. M. Varvartsev. - K.: Ukrainan kansallisen tiedeakatemian Ukrainan historian instituutti, 2013. - 357 s . . Haettu 25. elokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 19. helmikuuta 2018. (määrätön)
4. ↑ 1 2 3 Golovchenko V.I. Soldatenko V.F. Ukrainalainen ruoka ensimmäisen maailmansodan kallioilla: Monografia. - K .: Eduskunnan näkemys, 2009. - 448 s. ISBN 978-966-611-690-4. (linkki ei saatavilla) . Haettu 25. elokuuta 2018. Arkistoitu alkuperäisestä 18. marraskuuta 2017. (määrätön) 
5. ↑ Suomi: Turkki ja Kosovo eivät ole vielä täyttäneet kaikkia viisumivapauden käyttöönoton ehtoja . YLE . Haettu 17. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 31. tammikuuta 2017. (määrätön)
6. ↑ Ukrainan presidentti saapuu Suomeen viralliselle vierailulle ensi viikolla . YLE . Käyttöpäivä: 17. tammikuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 18. tammikuuta 2017. (määrätön)