Zvirka, Petras

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 22. tammikuuta 2022 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 5 muokkausta .
Petras Zvirka
Petras Cvirka
Syntymäaika 12. maaliskuuta 1909( 1909-03-12 )
Syntymäpaikka Klangyayn kylä, Kovno
Uyezd , Kovnon kuvernööri , Venäjän valtakunta
Kuolinpäivämäärä 2. toukokuuta 1947 (38-vuotiaana)( 1947-05-02 )
Kuoleman paikka Vilna , Liettuan SSR , Neuvostoliitto
Kansalaisuus  Venäjän valtakunta , Liettua , Neuvostoliitto  
Ammatti Proosakirjailija, runoilija, publicisti
Teosten kieli Liettuan kieli
Debyytti 1924
Palkinnot
Työn punaisen lipun ritarikunta
Nimikirjoitus
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Petras Cvirka ( lit. Petras Cvirka , 12. maaliskuuta [ 25. maaliskuuta ]  1909 , Klangyain kylä, Velyuonsky volost, nykyinen Liettuan Yurbarkin alue  - 2. toukokuuta 1947 Vilna ) - liettualainen neuvostoproosakirjailija , runoilija, publicisti.

Elämäkerta

Syntynyt talonpoikaperheeseen. Hän valmistui lukiosta Vilkiassa (1926). Opiskeli Kaunasin taideopistossa (1926-1930).

Vuosina 1930-1931 hän osallistui Kaunasin työväenkerhon "Toivo" ( "Viltis" ) toimintaan, oli kolmannen rintaman kirjallisuusryhmän jäsen , teki yhteistyötä kirjallisuuslehdessä " Trečias frontas " ( "Trečias frontas"). " ; "Kolmas rintama").

Vuosina 1931-1932 hän opiskeli kirjallisuutta ja taidetta Pariisissa Ziburelis-seuran stipendin ansiosta . Pariisissa hän tapasi Louis Aragonin . Vuodesta 1934 Liettuan kirjailijayhdistyksen ( Lietuvių rašytojų draugija ) jäsen. Vuonna 1936 hän osallistui "Literatūra" -lehden numeroon .

Vuonna 1936 hän vieraili Moskovassa ja Leningradissa , vieraili Neuvostoliitossa 1938, 1939. Hän edisti aktiivisesti Neuvostoliiton taloudellisia ja kulttuurisia saavutuksia. Hän oli Liettuan Neuvostoliiton kansojen kulttuurin tutkimusseuran jäsen, vuonna 1939 seuran hallituksen jäsen ja Liettuan kirjailijaseuran sihteeri.

NKP:n jäsen vuodesta 1940. Vuonna 1940 hän oli " Kansasemin " kansanedustaja. Alkuperäisessä "Julistuksessa Liettuan liittymisestä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liittoon" sekä muissa "Kansaseimasin" julistuksissa on hänen allekirjoituksensa "Kansaseimasin" puheenjohtajan Liudasin allekirjoitusten vieressä. Adomauskas , varapuheenjohtajat Mechislovas Gedvilas ja Juozas Grigalavičius sekä sihteeri Antanas Venclova . [yksi]

Yhdessä muiden "kansasseimin" kansanedustajien - kirjailijoiden Lyudas Gyran , Eustas Paleckisin , runoilija Salome Neriksen ja muiden - kanssa hänestä tuli täysivaltaisen valtuuskunnan jäsen, joka anoi Neuvostoliiton korkeimmalta neuvostolta Liettuan ottamista Neuvostoliittoon . Vuosina 1940-1941 hän johti Liettuan SSR :n kirjailijaliiton järjestelykomiteaa .

Suuren isänmaallisen sodan aikana hänet evakuoitiin - ensin Kirovin alueella, sitten Saratovissa , Alma-Atassa , vuodesta 1942 - Moskovassa. Osallistui Neuvostoliiton kirjailijaliiton työhön . Vuonna 1944 hän palasi Liettuaan. Liettuan SSR:n kirjailijaliiton hallituksen puheenjohtaja (1945-1947). Kirjallisuuslehden "Pergale" ( " Pergalė " ; "Voitto") toimittaja.

Vuonna 1947 hänet valittiin Liettuan SSR:n korkeimpaan neuvostoon.

Hän kuoli 2. toukokuuta 1947 Vilnassa . Hänet haudattiin Rasun hautausmaalle . Antanas Venclovan mukaan kuolinsyy oli ateroskleroosi [2] .

Antanas Venclova ja Petras Cvirka olivat naimisissa sisarusten kanssa.

Kirjailija Violeta Cvirkaitėn lapsenlapsentytär on kuuluisa liettualainen laulaja.

Muisti

Luovuus

Hän debytoi painettuna runolla, joka julkaistiin vuonna 1924; aikakauslehdissä hän julkaisi runoja, tarinoita, feuilletoneja ja esseitä. Ensimmäinen runokokoelma, Ensimmäinen messu ( Pirmosios mišios ), joka julkaistiin vuonna 1928, takavarikoitiin. Vuonna 1930 hän julkaisi novellikokoelman " Auringonlasku Nikskoy volostissa" ( "Saulėlydis Nykos valsčiuje" ). Ensimmäisen liettualaisen satiirisen romaanin Frank Kruk (1-2, 1934) kirjoittaja liettualaisesta, joka rikastui Amerikassa. Parhaana ja merkittävimpänä pidetään hänen sosiaalista romaaniaan liettualaisen talonpoikien elämästä "Maanhoitaja" (1935; venäjänkielinen käännös 1937).

Romaanin Mestari ja pojat (1936) toiminta sijoittuu vallankumouksen vuosille 1905-1907 . Värikkäät kuvat kylän käsityöläisistä, räätäli Kryzasta ja puuseppä Deveikasta, lyyrisen ja humoristisen alun dominanssi romaanissa antoivat kriitikot kutsua häntä liettualaiseksi "Cola Bryugnoniksi" ( R. Rollana ).

Sodan aikana useita hänen uusia liettuankielisiä kirjojaan julkaistiin Neuvostoliitossa - tarinakokoelmat "Koston käsi" (1942), "Tales of the Occupants" (1943), satukokoelma "Silver Bullet" Venäjän (1942) ja Liettuan (1943) kielet.

Hän kirjoitti tarinoita (kokoelmia "Arjen tarinat", 1938; "Tammen juuret", 1945; "Veljeyden siemenet", 1947 jne.), tarinoita nuorille (kokoelma "Sokerilammas", 1935) tarinoita lapsille, satuja (kokoelma "Tales of the Neman Territory, 1948; Venäjän käännös, 1951), esseitä, humoristisia tarinoita, pamfletteja, artikkeleita kirjallisuudesta, esseitä (kokoelma Georgian sydän, 1947).

Hän käänsi liettuaksi I. Ilfin ja E. Petrovin romaanin "Kaksitoista tuolia" (käytti osittain Petras Laurinaitiksen keskeneräisen käännöksen käsikirjoitusta ; 1937), joka on osa Stendhalin romaania "Punainen ja musta" (1939). A. S. Pushkinin , Henri Barbussen , Berangerin , Pirandellon yksittäisiä teoksia .

Yhteistyössä sanomalehdessä "Literaturos nauenos" ("Kirjalliset uutiset" ja muut liettualaiset aikakauslehdet. Käytetyt salanimet A. Cvingelis , Cvingelis , Cezaris Petrėnas , JK Pavilionis , K. Cvirka , Kanapeikus , Kazys Gerutis , Klangis ,, Klangis Petras LP Cvirka , Laumakys , P. cvinglis , P. Cvirka -Rymantas , P. Gelmė , P. Veliuoniškis , Petras Serapinas , S. Laumakys

Käännökset

Ensimmäinen venäjäksi käännetty Petras Cvirkan teos julkaistiin Kaunasin sanomalehdessä "Our Echo" (tarina "Damn"; 1931 ), toimittaja E. L. Shklyar . A. Bauzhin kirjoittaman käsikirjoituksen mukaan kääntämä romaani "Maanhoitaja" julkaistiin venäjäksi Moskovassa vuonna 1937 "World Library" -sarjassa. Myöhemmin se julkaistiin toistuvasti Neuvostoliiton filologin B. A. Larinin käännöksessä . Venäjäksi on julkaistu romaanien ja novellien lisäksi paljon satuja ja tarinoita lapsille. Neuvostoliiton aikakauslehti International Literature, joka julkaistiin useilla kieliversioilla, julkaisi tarinan The Border englanniksi , espanjaksi , saksaksi ja ranskaksi ( 1940 ); Venäjästä englanniksi käännetty novellikokoelma Seeds of Broternity julkaistiin Moskovassa vuonna 1955 . Zvirkan teoksia on käännetty myös armeniaksi , azerbaidžaniksi , valkovenäläiseksi , jiddišiksi , bulgariaksi , unkariksi , georgiaksi , kabardiaksi , kazaksiksi , kiinaksi , latviaksi , moldaviaksi , ossetiksi , puolaksi , uzbekiksi , ukrainaksi , tšekkiksi , suomeksi , viroksi ja joillekin muille kielille.

Painokset

Kerätyt teokset

Kokoelmat ja yksittäiset teokset

venäjäksi

Palkinnot

Muistiinpanot

  1. ↑ Pravda, 1989, nro 202 (25920), 21. heinäkuuta
  2. ↑ Venclova A.T. Myrsky keskipäivällä. M.: Neuvostoliiton kirjailija, 1978. S. 452-453
  3. ↑ Petro Cvirkos paminklas  (lit.) . Kultūros vertybių registras . Kulttuuriministeriön kulttuuriperinnön osasto. Haettu: 28.9.2021.
  4. ↑ Jurate Zhuolite; Ignas Yachauskas. Petras Cvirkan muistomerkki poistettiin perjantaina Vilnan julkisesta puutarhasta . DELFI . Haettu: 19.11.2021.

Kirjallisuus

Linkit