Kylpyamme valkoinen

Kylpyamme valkoinen
Song
Toimeenpanija Vladimir Vysotsky
Albumi ""Tightrope" ( fr.  La corde raide )"
Julkaisupäivä 1977
Tallennuspäivämäärä 1977
Genre taide laulu
Kieli Venäjän kieli
etiketti Polydor
Lauluntekijä Vladimir Vysotsky
Kylpyamme valkoinen

Sulata minulle kylpylä valkoiseen tapaan, -
Olen vieroitettu valkoisesta valosta, -
Alan - ja minulle, hullulle,
kuuma höyry vapauttaa kieleni.

Kappaleen refrain [1]

"Bath in white" ("Lämmittele minulle kylpylä, emäntä ...", "Lämmittele minulle kylpylä valkoisella ...") [2]  on Vladimir Vysotskin laulu , joka luotiin kesällä 1968 kuvattaessa elokuva " Taigan mestari " Siperiassa . Muunnelman nimi: "Banka" [3] . Tekijän kappaleen ensimmäinen tunnettu konserttiesitys on vuodelta 1969. Venäjän kielellä runo julkaistiin runoilijan elinaikana vuonna 1977 Pariisissa kokoelman " Songs of Russian Bards " kolmannessa osassa , ja saman vuoden syksyllä kappale julkaistiin Ranskassa levyllä " Tight Rope ". " ( ranska:  La corde raide ). Vuonna 1979 teksti "Banka in white" sisällytettiin muiden Vysotskin runojen ohella kirjalliseen almanakkaan " Metropol " ( kokoonnut Vasily Aksyonov , Andrey Bitov ja muut), jonka julkaisusta tuli syy laajennetun julkaisun pitämiseen. Neuvostoliiton kirjailijaliiton Moskovan osaston kokous . "Bankan" ensimmäinen virallinen julkaisu Neuvostoliitossa julkaistiin vuonna 1986 ("Kansojen ystävyys" -lehti, nro 10) .

Laulu sai moniselitteisen reaktion runoilijan aikalaisten keskuudessa . Teos - "Mustan saunan" ja "Balladin kylpylän" kanssa - sisältyy Vysotskin ehdolliseen "kylpykiertoon" . Runo on täynnä symboleja ja allegorioita, genressään se on lähellä historiallista elegioita. Musiikin parissa kirjoittaja käytti tekniikkaa nimeltä crescendo , joka mahdollisti sankarikertojan kokemusten syvyyden välittämisen mahdollisimman tarkasti .

Vuonna 2000 laulun "Banka in White" teksti sisällytettiin venäläisten lukioiden 1900-luvun kirjallisuuden oppikirjaan. Teos on käännetty japaniksi ja useille eurooppalaisille kielille ja se on sisällytetty itävaltalaisten , puolalaisten ja italialaisten muusikoiden levyttämiin albumeihin . Vuonna 1996 Vyezzhiy Log -elokuvan "Taigan mestari" -elokuvan kuvausryhmän työpaikalle asennettiin Vysotskyn kuvalla varustettu muistomerkki. Taululle on kaiverretut rivit kappaleesta "Valkoinen kylpylä": "Lämmitä minulle valkoinen kylpylä, olen menettänyt tavan valkoiseen valoon..." .

Kuvaus

Haastattelussa, joka äänitettiin kesäkuussa 1974 Taganka-teatterin kiertueella Naberezhnye Chelnyssä , toimittaja kysyi Vysotskilta kysymyksen: "Mikä kappaleistanne on sinulle erityisen rakas?" "Kyllä, luultavasti jokainen", vastasi Vysotski. Pienen pohdinnan jälkeen hän kuitenkin listasi useita kappaleitaan ja nosti "Bankan" ensimmäiselle sijalle [4] .

Laulu on kirjoitettu vapautetun vangin puolesta, joka vietti monta vuotta Stalinin leireillä. Oletettavasti tapahtumat sijoittuvat vuonna 1956, jolloin useille syyttömästi tuomituille julistettiin armahdus poliittisen 58. artiklan ("vastavallankumouksellinen agitaatio ja propaganda") nojalla [5] .

Laulun sankari välittää tilansa metaforisesti, allegorisesti. Hän pyytää "emäntää" sulattamaan kylvyn valkoiseen, mikä symboloi ihmisen puhdistumista ja paluuta entiseen, normaaliin elämäänsä, josta hän on menettänyt tapansa vankeusvuosien aikana. Kylpylästä tulee koko laulun keskuskuva, pohdiskelun, kokemuksen, menneisyyden uudelleen ajattelun paikka. Tässä paikassa, jonka venäläiset alun perin pitivät elämän ja kuoleman rajana, laulun sankari tekee valinnan "elämän" hyväksi haihduttamalla "kylmän menneisyyden" itsestään: "... Ja minä piiska koivun luudalla / Pimeän ajan perinnöllä" [6] [7] .

Kappaleen sankarin tarina luodaan uudelleen yleisimmässä muodossa. Vysotsky kieltäytyy yksiselitteisistä merkeistä, laulun sankari on äärimmäisen yleistetty, jotta voidaan välittää maksimaalisesti yhden niistä tunteista, joiden kohtalot hallinto lamautti [8] . Kertojan suvereeni "minä" tasapainoilee jonkun toisen kollektiivisen tietoisuuden partaalla, sulautuen siihen: "Ja sitten louhoksessa, suossa, // Kyyneleitä nieltäessä ja raakana [comm. 1] , // Lähempänä sydäntä, pistimme profiileja, // jotta hän voisi kuulla kuinka sydämet repeytyivät" [10] .

Kappaleen lopussa kuuluu "lyhyt, tilava ja ilmeikäs" rivi: "Stomp! .. / Älä hukku! .. / Stomp!" [11] , välittää emotionaalista tuskaa ja hämmennystä ennen aikakauden ristiriitoja [8] .

Kappaleen historia

Toit Siperiasta laulun ihmisistä, jotka päätyivät leirille Stalinin alaisuudessa: yksi mies palaa virkakautensa jälkeen ja pyytää emäntää lämmittämään hänelle valkoisen kylpyhuoneen tappamaan epäilyksiä, puhdistamaan hänen sielunsa. Kamala biisi, jossa ensimmäistä kertaa mainitset kotinimeni - Marinka...

Marina Vladin kirjasta "Vladimir eli keskeytetty lento" [12] .

"Banka in white" kirjoitettiin kesällä 1968 Vyezzhiy Login kylässä , Krasnojarskin alueella , missä elokuva " Taigan mestari " kuvattiin. Vysotsky näytteli yhtä elokuvan päärooleista [5] . Näyttelijä Valeri Zolotukhin (joka hänen sanoin sai nimikirjoituksen Vysotskylta: "Valeri Zolotukhin, Bankan rikoskumppani") kuvasi yksityiskohtaisesti kappaleen luomisen historiaa. Elokuvan kuvauksen aikana Zolotukhin ja Vysotsky vaihtoivat asuinpaikkaansa useita kertoja, mukaan lukien jonkin aikaa tyhjässä, hylätyssä siperialaisessa talossa, jonka yhden kyläläisen Anna Filippovnan poika lähti kaupunkiin lähtemisen jälkeen. Mosfilm toimitti vain kaksi taitettavaa sänkyä ja joitain lisävarusteita majoitusta varten. Kuvausryhmän valokuvaaja antoi heille "viisisadan kynttilän" lampun. Yöllä tämän lampun valossa Vladimir Vysotsky kirjoitti laulunsa, koska päivällä hän työskenteli elokuvan parissa. Talossa ei ollut mitään verhojen tekemistä, ja melko usein paikalliset asukkaat tulivat taiteilijoiden luo katsomaan "elävää Vysotskia" - jotkut katsoivat ikkunasta ja jotkut pyysivät "näytä lähelle". Yrittelevä Zolotukhin "näyttelyä varten" alkoi pyytää kyläläisiä tuomaan maitoa. Sinä kesänä Vladimir kävi usein höyrysaunassa kylvyssä: "Siperiassa ei ole pulaa kylpyistä". Joskus hän kysyi Zolotukhinilta kysymyksiä: "Mitä eroa on valkoisella ja mustalla kylvyllä? [comm. 2] ”, ”Mikä on sen paikan nimi, missä he kylpevät, hyllyt? [comm. 3] ", ja kerran herätti hänet "kitara valmiina" ja lauloi kappaleen " Bathhouse in white": "meluisassa, hylätyssä talossa, maitokannujen vuorattu, viidensadan lampun valossa ilmeisiä kynttilöitä, "kylpylä" kuulosti ... " [14 ] .

Näyttelijä Lionella Pyreva , joka näytteli kokki Nyurkan roolia Taigan mestarissa, väittää muistelmissaan, että Vysotski lauloi ensin kappaleen "Banka in White" kokoamalla kuvausryhmän paikalliseen klubiin. Hänen sanoistaan ​​Zolotukhinin reaktion mukaan oli selvää, että hän kuuli kappaleen ensimmäistä kertaa [15] .

Stanislav Govorukhin lainaa päiväkirjansa merkintää hänen saapumisestaan ​​saman vuoden elokuussa Vyezzhiy Logiin. Hän pääsi kylään vasta yöllä, ja ensimmäinen asia, jonka hän kuuli Vysotskilta: "Mikä laulun minä kirjoitin!" Govorukhin ei ollut vielä ehtinyt ottaa reppuaan pois tieltä, ja Zolotukhin ja Vysotsky "ovat jo istuneet rinnakkain penkillä ja laulaneet "Bankaa" kahdella äänellä. En ole koskaan enää kuullut niin sielukasta esitystä” [16] .

Runoilija Igor Kokhanovskin luokkatoveri ja ystävä , joka muistelee Vysotskin paluuta "Taigan mestari" -elokuvan kuvauksista, kertoo, että hän tuli taloonsa suoraan Kazanin asemalta "kaikenlaisena kärsimättömänä" ja lauloi ensimmäisenä. oli "Lämmitä minulle kylpylä valkoisella...". Kokhanovsky pyysi laulamaan uudelleen ja teki arvion: "Minusta näyttää... kaikki, mikä oli ennen tätä laulua, oli vain lämmittelyä. Ja todellisuus on vasta alussa." Hänen mukaansa Vysotski oli samaa mieltä hänen kanssaan [16] .

Ensipainos, äänitykset, esitykset

Kappaleen ensimmäinen konserttiesitys äänitettiin äänitetylle vuonna 1969 [2] . Venäjän kielellä runo julkaistiin runoilijan elinaikana vuonna 1977 Pariisissa kokoelmassa " Songs of Russian Bards " [17] [18] , ja saman vuoden syksyllä kappale julkaistiin levylle levy " Tight Rope " ( fr.  La corde raide ). Vuonna 1979 runo julkaistiin amerikkalaisen Ardis - kustantajan julkaiseman Metropol -almanakan ensimmäisessä skandaalinumerossa [19] .

Almanakka sisältää kaksikymmentä runoilijan runoa. Jevgeni Popovin (yksi kokoelman kokoajista) mukaan Vysotski osallistui aktiivisesti tekstiensä valmisteluun julkaisua varten ja oli erittäin vakavasti valinnut parhaita vaihtoehtoja, editoinut ja muuttanut joitain rivejä [ 20] .

Vasily Aksyonov , joka osallistui aktiivisesti almanakan järjestämiseen, muistelee, että Vladimir "oli iloinen" kutsusta tulla painetuksi Metropoliin. Kokoelman tekijöiden ja järjestäjien vainon aikana, kun " Kirjailijaliiton pomot kiristivät ruuveja, tietysti asianomaisten viranomaisten käskystä ja jopa levittivät ilkeitä juoruja", Vysotski järjesti spontaanin konsertin. asunnossa, johon metropolit kokoontuivat:

Me kaikki heräsimme yhtäkkiä henkiin, tunsimme olevansa kuin tähden säteissä. Kyllä, hän oli loppujen lopuksi supertähti, ja hänen parhaimmillaan luovaan aikaansa tuli hänestä voimakas lataus elämää antavasta pranasta. Sitten hän lauloi "Volkov" ja "Banka" ja "Domes Venäjällä on puhdasta kultaa" ... ja kaikki metropoliitit täällä sekoittuivat ja hyräilivät [21] .

Neuvostoliitossa runo "Banka in white" julkaistiin ensimmäisen kerran virallisesti " Kansojen ystävyys " -lehden 10. numerossa vuonna 1986. Firma " Melody " julkaisi kappaleen vuonna 1990 levyllä "Masquerade" (15. sarjasta "Vladimir Vysotskin konserteissa", M60 49469 002) vuoden 1977 tallenteessa [22] . Laulun viimeinen tunnettu julkinen esitys on vuodelta 1976 [2] .

Kokemuksia ja muistoja

Vysotskyn aikalaisten reaktio lauluun oli epäselvä. Niinpä runoilija Jakov Kozlovsky ilmaisi Neuvostoliiton kirjailijaliiton Moskovan järjestön sihteeristön laajennetussa kokouksessa, joka käsitteli Metropol-tapausta tammikuussa 1979, hämmentyneensä tuntemattoman runoilijan runojen sisällyttämisestä almanakkaan. (mukaan lukien "Kylpylä"): "Ja miksi Vysotski? Anna hänen pyöriä nauhoilla” [23] . Toinen kokouksen osallistuja, runoilija Stanislav Kunyaev  , sanoi haastattelussa publicisti Vladimir Bondarenkon kanssa lähes kaksikymmentä vuotta runoilijan kuoleman jälkeen, että laulussa "Banka in White" "aistii hänen [Vysotskyn] esittämän yhteiskunnallisen järjestyksen .” Kunyaevin mukaan yrittäessään vangita eri sosiaalisten ryhmien tunnelmia kappaleen kirjoittaja teki sankaristaan ​​"varkaiden ja politiikan hybridin. Erittäin lahjakas, erittäin taitava epäorgaaninen... Selkeä teatraalisuus” [24] .

Muistelmien perusteella jotkut Vysotskin samanhenkiset ihmiset ottivat laulun myös innostumatta. Esimerkiksi Naum Korzhavin kertoi arvostavansa runoilijan jokapäiväisiä draamoja, mutta myönsi samalla, että "Bathhouse" ei kuulu hänen suosikkiteoksiinsa: "Ehkä hän on hyvä, mutta en tunne häntä - heti" Bathhouse ”alkaa, minä en voi tehdä itselleni mitään, en vain kuule sitä” [25] . Taiteilija Mihail Shemyakin reagoi erittäin alentuvasti runoilija Andrei Voznesenskiin "Banka in white" ja "Banka in black" runoilija Andrei Voznesensky : erään Vysotskin kotikonsertin aikana, kun vieraat - Rooman teatterin näyttelijät - alkoivat vuodattaa kyyneleitä jännityksestä, hän taputti esiintyjää olkapäälle sanoilla: "Vanha mies, sinä kasvat..." [26] .

Samanaikaisesti monia Vysotskin elämän hankaluuksia näkeneen kääntäjän David Karapetyanin mukaan elokuvaohjaaja Andrei Tarkovski , joka kuuli "Bankan" ensimmäisen kerran vuonna 1968, ei vain kutsunut sitä "hämmästyttäväksi asiaksi", vaan pyrki sen jälkeen jatkuvasti lisääntymään. tämä kappale "humalassa" [27] . Hänestä puhui erittäin lämpimästi myös kirjailija Yuz Aleshkovsky , joka kirjoitti vuonna 1982 New Yorkissa ilmestyneen Novaja Gazeta -viikkolehden sivuille, että tämä teos oli "merkitty poikkeuksellisen syvällisellä sinetillä":

Tämä on "Banka valkoinen". En kerro, mitä tunnen henkilökohtaisesti kuunnellessani "Bankaa" kymmenennen, sadannen kerran, kun laulan sitä itsekseni (en uskalla ääneen) hetkinä pohtiessani Venäjää, kohtaloamme, maailman kohtalo. On mahdotonta olla lävistämättä normaalin sydäntä, toistan tätä sanaa ei sattumalta, ihmisen intohimoa puhdistautua neuvostoelämän saastasta, vereen juurtuneesta valheesta, intohimosta elvyttää ihmisen arvoisia olemassaolon normeja, intohimo lopettaa kerta kaikkiaan demoniset voimat, jotka epätoivon hetkinä näyttävät jo olevan tahtomme alaisia ​​[28] .

"Kylpyjakso" Vysotskyn teoksessa

Vysotsky ei pitkään aikaan - 1960-luvun alkuun asti - jakanut ystäviensä rakkautta höyrysaunaan. Kuten Moskovassa Neglinnaja- kadulla varttunut runoilija Igor Kokhanovski muisteli , yhtenä päivänä yhteiset tuttavat toivat heille liput läheisiin Sandunovsky-kylpylöihin : "Volodya ja minä tietysti kieltäytyimme kunnollisen krapulan jälkeen. Mutta he vakuuttivat meille, että paras krapula on höyrysauna. Eukalyptushöyryn , tammiharjoilla suoritettujen toimenpiteiden, jäisen suihkun ja kylmän olutkupin jälkeen Vysotsky alkoi Kokhanovskin mukaan arvostaa kylpyjen parantavaa voimaa [29] [30] . Kiinnostus kylpylään etnografisena esineenä ja siihen liittyviä mytopoeettisia riittejä ja ideoita kohtaan heräsi runoilijassa myöhemmin - maalauksen "Taigan mestari" kuvauksissa. Elokuvamatkalla sävelletyssä laulussa "Bathhouse in White" Vysotsky esitteli kylpylän ensimmäistä kertaa melkein pyhänä paikana [31] .

Aloitettua teemaa kehitettiin vuonna 1971 kirjoitetussa kappaleessa "Swamp in a black bath" ("Sink! // Okei, suolla kylpy mustalla tavalla minulle!"), joka kirjoitettiin vuonna 1971 ja siitä tuli ehkä eräänlainen vastaus kirjailija Andrei Sinyavskyn paluu siirtokunnasta [32 ] . Tämä teos näyttää The Bathhouse in White -elokuvan antipodilta, koska se kertoo täysin päinvastaisen tarinan: kertoja ei saa vapautta, vaan päinvastoin siirtyy vapaudesta vankilaan [31] .

Vysotski sävelsi vuoden 1971 lopulla "Balladin kylpylästä", jonka avainsanoma ("Tässä on vapaus ja tasa-arvo veljeyden kanssa // Tunnet höyryä pikeässä") toistaa parodisti Peter Schumacherin säkeitä, joita lainataan Vladimir Giljarovskin kirjassa. kirjan " Moskova ja moskovilaiset " : "Ja no? Oi iloa! Oi ilo! // Löysin vaalitun ihanteeni — // Vapaus, tasa-arvo ja veljeys — // Löysin sen Kauppakylpylästä” [33] . Vysotskin ironinen leikki kylpyjen tasa-arvosta kuulostaa myös runossa "Pyydän anteeksi etukäteen" (1971), joka sisältää erityisesti lauseet, että "aatelisia ja tavallisia yhdistää alastomuus". Kylpykuva löytyy runoilijasta ja muille aiheille omistetuista teoksista. Joten näyttelijä Ivan Bortnikille osoitetussa "Kirje ystävälle" (1975, 1978) kirjailija puhuu ranskalaisista vaikutelmistaan ​​ja päättelee: "Mutta yleensä Vanya, sinä ja minä olemme Pariisissa // Tarvitsemme suksia kuin venäläisessä kylvyssä » [31] [34] .

Taiteellisia ominaisuuksia

Tarinan kehitys

Moskovan valtionyliopiston arvostetun professorin Jevgeni Proninin muistelmien mukaan hän tapasi teini-ikäisenä vuonna 1943 vammaisen etulinjasotilaan pienessä kylässä Tulan alueella , joka kypärää käsissään toisti mekaanisesti. sama lause: "Tankman. Vasemmassa rinnassa ... ". Vuosia myöhemmin kuultuaan "Banka valkoisessa", tiedemies myönsi hämmästyneensä sekä sanatarkasti toistetusta "kielioppitapahtumasta" että Vysotskin kyvystä välittää inhimillinen draama kahdella rivillä: "Ja vasemmalla rinnassa - Stalinin profiili , // Ja oikealla - Marinka koko kasvot " [35] . Tutkijat uskovat, että stalinistinen tatuointi on yksi kappaleen juonen leitmotiiveista ja moottoreista. Alussa tämä symboli on yksinkertaisesti osoitettu ja osoitettu: "Ja tatuointi persoonallisuuskultin ajalta // Se muuttuu siniseksi vasemmassa rinnassa." Myöhemmin, kun koko kasvot ja profiili mainitaan, herää ajatus sankarin "sisäisestä erimielisyydestä", jonka rinnassa kaksi "uskontunnustusta" törmäsi [36] .

Myöhemmissä säkeissä tarina muuttuu yhä jännittävämmäksi ja huipentuu riveihin "Lähemmäksi sydäntä pistimme profiileja, / jotta hän kuulisi kuinka sydämet repeytyvät." Hysteerinen intensiteetti ei kuitenkaan lannistu entisestään - kuumasta höyrystä uupunut sankari jatkaa suoraan sanottuna ääneen ymmärtääkseen kokemaansa, päätyen seurauksena kauheaseen lopputulokseen, joka rajoittuu "sielun kuolemaan": "Kävi ilmi - leimaa heitä turhaan" [37] . Asia ei kuitenkaan saavuta täydellistä sisäistä tyhjyyttä - kappaleen luonne jättää menneisyyden "jonnekin huipentumapaikan taakse". Lähempänä finaalia, puhuttuaan tarinansa, hän astuu uudelle tasolle - puhdistumiseen. Muutokset kertojan mielessä ja mielialassa tallennetaan riville: "Ja minä ruoskan koivuluudalla / Pimeän ajan perinnöllä." Ajatus siitä, että kokemus ei ole tulos, vaan elämänvaihe, ilmaistaan ​​aivan viimeisessä säkeessä, joka on rakennettu vastakohtana ensimmäiselle. Jos laulun alussa sankari pyytää emäntää lämmittämään kylpylä, koska hän "on vieroitettu valkoisesta valosta " , niin lopussa pyyntö kuulostaa erilaiselta - "jotta tottuisin valkoiseen valoon ". Samat vastakohdat ovat "kuuma höyry" (alkussa) ja "kylmä kauha" (lopussa) [38] .

Jokaisessa "Valkoisen kylvyn" neljässä säkeessä vulkaaninen kiehuminen tuo kirkkaaseen tietoisuuden kenttään saman materialisoituneen symbolin - "Stalinin tatuoinnin". Mutta joka kerta erityisellä merkityksen kosketuksella, asteittain kehittyvällä ymmärryksellä, kuten juonen leitmotiivin tai solmukohtien variaatioilla, ja joka kerta klassisten sävellystekniikoiden ilmaisukyvyn ylivoimalla [36] .

Leksinen ja genren omaperäisyys

1960-luvun alussa Neuvostoliiton älymystön puhe alkoi aktiivisesti kyllästyä rikollisen ammattikieltä . Tämä demonstratiivinen liike marginaalisuutta kohti näytti tutkijoiden mukaan eräänlaiselta haasteelta viranomaisille - varkaiden sanaston avulla yhteiskunta näytti julistavan spontaania vapaudenhalua. Runoilija Jevgeni Jevtushenko huomasi uuden yhteiskunnallisen ilmiön, kirjoitti runon "Älymystö laulaa varkaiden lauluja", joka sisälsi erityisesti rivit: "Kirjailijat laulavat Pahrassa maassa, // Geologit ja ydintutkijat jopa laulavat." Nuori Vysotsky, joka antoi tietyn panoksen tämän genren kehitykseen, yritti myös ilmaista protestin "kielellistä virallisuutta" vastaan ​​sanaston kustannuksella. Esimerkiksi laulussaan "Tattoo" hän sisälsi lauseita, jotka ovat kaukana kirjallisesta normista: "laita esiin kuvasi", "sielu on puhkaista sisältä" [39] .

"Banka valkoisella tavalla", toisin kuin Vysotskin varhaiset laulut, jotka eivät sisällä globaaleja sosiaalisia yleistyksiä, on jo saanut eeppisiä piirteitä, mutta kirjoittaja pysyi uskollisena itselleen: kertojan monologissa runoilija yhdisti Moskovan puheen. intellektuelli "yksinkertaisen siperialaisen" murteella. Siksi kirjalliset ilmaisut (esimerkiksi "kylmän menneisyyden sumusta") esiintyvät tekstissä rinnakkain murresanojen kanssa ( " kuinka paljon surua ja polkuja on tunnettu") [39] [40] . Tällainen erilaisten sanastokerrosten sekoitus osoittaa, että sankarin kuvaan on koottu eri ihmisten elämäkertoja. Heidän kohtalonsa draama paljastuu, myös metaforien kautta . Joten verbiä "burn out" käytetään laulussa merkityksessä "menetä itsehillintä, menetä pää". Ilmaus "lepää paratiisissa" on merkitykseltään lähellä ilmaisua "oleskella ajattomassa" [39] .

Tutkijat kiinnittävät huomiota ilmeisiin puheen "virheisiin", jotka esiintyvät kertojan tunnustuksessa. Joten sankarin muistoissa menneisyydestä ("Kuinka paljon uskoa ja metsää on kaadettu, // Kuinka paljon surua ja polkuja on koettu!") Vysotski yhdistää sanoja, joilla on yhteensopimattomia yleispiirteitä: "usko" ei voi, alkaen kielioppinormien näkökulmasta, yhdistettävä verbiin "kaventaa", ja "jäljet" eivät korreloi hyvin "kokemuksen" käsitteen kanssa (tilanteissa, joissa puhutaan kokeneesta, kokeneesta). Siitä huolimatta runoilija käyttää näitä ilmaisuja tarkoituksella osoittaakseen, että monta vuotta "valkoisesta maailmasta" poissa viettäneen sankarin mielessä ihmisen tunnustama usko ja metsäpuuta muistuttava henkilö kietoutuvat tahattomasti yhteen. Yhtä tärkeitä - hahmon ymmärtämiselle elämäkertansa olosuhteista - ovat monologian sisältyvät arvioivan sanaston elementit: "synkkä", "epätodellinen" ja muut. Todisteita siitä, kuinka kovasti sankarin levoton sielu etsii voimaa uudestisyntymiseen, ovat viimeiset käheät rivit: "Kellu! .. Älä hukku! .. Protop !

Hän [Vysotski] tiivisti ja sulatti rytmejä, sanoja ja metaforia, jotta informaatiomagman virta itse tasoittaisi ajatuksen loogisen kanavan ja yleistäminen ilmaantuisi totuuden muuttumattomuudella, itsestään selvällä, tyhjentävällä ja tulevaisuuden kannalta hyödyllisellä. Mutta tietysti tämä oli myös taidosta, ei sokeasta intuitiosta [41] .

Kappale "Banka in White" (kuten myöhempi " Lapsuuden balladi ") - sen pysyvä muisti ja yhtä monimutkainen "kollektiivinen menneisyys" - on kirjallisuuskriitikkojen mukaan lähellä historiallista elegioita - genreä, joka juontaa juurensa runoilija Konstantin Batjuškovin kokeet . Kirjoittaessaan "Bankaa" Vysotsky luultavasti turvautui varhaisissa teoksissaan käytettyihin tarinoihin. Ero on siinä, että hän asetti nyt samat leireiltä palanneet sankarit "häkäkylpyyn" - ja siinä "pelataan täysin eri tason draamaa": "Nämä ovat Puškinin tasoisia runoja. draama" [42] .

Symbolit ja allegoriat

Laulun kylpy ei ole vain tavallinen pesupaikka. Hänen kuvassaan on syvä allegorinen merkitys, joka juontaa juurensa yleisiin uskomuksiin, että tässä huoneessa, jossa ei ole ikoneja, joka on avoin intohimoille ja kiusauksille, henkilö on erityisen puolustuskyvytön ja haavoittuvainen [6] . Teos on täynnä arjen yksityiskohtia ("hyllyt", "koivuluuta", "kauha"), mutta säkeen yleisessä kontekstissa tavalliset sanat kasvavat symbolien tasolle: pesusta tulee pesu, puhdistumisesta valaistuminen. ja muunnos [43] . Yksi symboleista on jo nimessä - "Valkoinen sauna". Valeri Zolotukhinin muistelmien mukaan hän vastasi ystävänsä kysymykseen mustan ja valkoisen saunan erosta elokuvaretken aikana, että jälkimmäinen on yleensä "kulttuurinen, puhdas sisältä", ja siitä savu kulkee suoraan savupiipun läpi. "valkoiseen valoon" [44] . Vysotsky loi näiden ajatusten pohjalta metaforan "valkoinen", laittamalla siihen ajatuksen normaalista ihmiselämästä ja osoittaen, kuinka vaikeaa joskus on siirtyä pimeydestä valoon [8] [31] .

Toinen metafora esiintyy rivissä "Kuinka monta vuotta olen levännyt paratiisissa!". Tekstissä oleva sana "paratiisi" liittyy suoraan paikkoihin, jotka eivät ole niin syrjäisiä - ja runoilija osoittaa suoraan niiden "osoitteet": puhumme suoista, louhoksista ja muuttamisesta "Siperiasta Siperiaan". Tutkijat ehdottavat, että tämä symboli syntyi Neuvostoliitossa "uuden uskonnon" syntymisen yhteydessä - kommunistinen moraali hylkäsi entisen uskon Jumalaan, se korvattiin uskolla kaikkivoipaan johtajaan, ja paratiisi palveli armollisena sosiaalisena rakenteena. tässä mallissa palkkiona "epäitsekkäästä uskosta". Vysotski luultavasti ymmärsi, että Neuvostoliiton ideologien lupaama toivo "kirkkaasta tulevaisuudesta" oli kollektiivinen illuusio; myöhemmin kirjoitetussa runossa "Paratiisiomenat" runoilija kehitti teeman: "He laukkasivat. Katson - silmieni edessä jokin ei ole taivaallista: / Kantamaton joutomaa ja kiinteä tyhjyys - kaaos! "Bankan" sankari tulee vähitellen samaan ymmärrykseen, kun hän huomaa, että horjumattomalta vaikuttava epäjumala osoittautuu voitettavaksi, ja hän itse oli petetyksi pyrkimyksissään monien vuosien ajan [45] .

Kirjallisia rinnastuksia

Kirjailija Dmitri Bykovin mukaan "Banka" on ehdottomasti kirjailijalaulu , joka ei sisällä kansanperinteen motiiveja ja intonaatioita, mukaan lukien piha [46] . Samaan aikaan kirjallisuustutkijat Andrei Skobelev ja Sergei Shaulov muistelevat Vysotskin tutkineen huolellisesti kylpymytopoetiikkaa, jonka mukaan tarjous "kylpyyn" merkitsi ennen vanhaan muiden, epämaisten maailmojen koskettamista. Ei ole sattumaa, tutkijat uskovat, että runossaan "Shukshinin kuolemasta" (1974) runoilija harkitsee viimeistä kylpyä jäähyväisaskeleen yhteydessä: "Ja välttämättömän kylvyn jälkeen, // Puhdas Jumalan edessä ja kova, // Yhtäkkiä hän otti sen ja kuoli vakavasti, // Rauhallisempi kuin ruudulla” [31] . Vysotski myönsi, että hän, joka ei suinkaan ollut sentimentaalinen, itki melkein ensimmäistä kertaa elämässään, kun hän sai tietää Shukshinin kuolemasta [47] . Kuusi vuotta myöhemmin, kun maa vastasi Vysotskin kuolemaan monilla runoilla ja lauluilla, Valentin Gaft yhdisti kahden taiteilijan nimet runossa "Huligans": "Jotta emme nöyryytä itseämme penneillä, // Joten että emme elä, äiti, kuin idiootti, Huligaani Shukshin kuoli, // Huligaani Vysotski kuoli .

Shukshinin ja Vysotskin levottomat sankarit yhdisti "täyttämätön onkalo sielussa" ( Lev Anninskyn kritisoima termi ), ja siksi "Banka in White" -sankari, kova, tuskallisesti etsii uraansa, on hengeltään lähellä. ja kohtalo Jegor Prokudinille Shukshinin " Kalina Krasnajasta " - molemmat Hahmo pyrkii kylpylässä eikä pysty pääsemään eroon "kylmän menneisyyden sumusta" [49] .

Sellainen Shukshinin ja Vysotskin sankarien tunnustuksen tonaalisuus oli selkeässä ristiriidassa " pysähtyneen " aikakauden hengen ja tyylin kanssa, se merkitsi ensimmäisiä impulsseja kohti kansakunnan puhdistavaa näkemystä [49] .

Eräänlainen "kirjallinen nimenhuuto" tapahtui Vysotskin ja Aleksanteri Galichin kanssa , jotka aikalaisten mukaan kuulivat ensimmäisen kerran "Bankan" kirjailijan esityksessä kotona ja "puhuivat hänestä ja Vysotskista runoilijana". Tietyt kaiut tietystä aiheesta kuulostivat Galichin teoksessa muutama vuosi myöhemmin romaanissa "Taas kerran paholaisesta" - esimerkiksi tietyn juoneeseen liittyvän "salaisen asunnon" sisustus oli empire-tyyliä "aloista lähtien". henkilökultin aika”. Muita muistoja löytyy Galichin runosta "Mielityksiä pitkän matkan juoksijoista", kun hakkurilla työskentelevät poliittiset vangit kuulevat yhtäkkiä kovan äänen taivaasta: "Olin johtajasi ja isäsi, / kuinka paljon piinaa on suunniteltu!" Kirjallisuuskriitikko Anatoli Kulaginin mukaan tämä lause tuo heti mieleen "kylpyhuoneen" - erityisesti rivin "kuinka paljon uskoa ja metsää kaadetaan": "Semanttinen ja syntaktinen samankaltaisuus - ehkä tietoinen - näkyy tässä." [50] .

Musiikki ja esitys

Pyrkiessään näyttämään ihmistyyppiä, sankarin luonnetta liikkeessä, kehitystä, ikään kuin purkaakseen elämänsä "sotkusta", Vysotsky käyttää sellaista musiikkitekniikkaa kuin crescendo kappaleessa "Banka in White" . Äänenvoimakkuuden lisääminen yhdessä intonaatiomuutoksen kanssa antaa tekijälle mahdollisuuden välittää hahmon koko emotionaalisen kokemuksen paletin ja henkisen heittäytymisen, jonka mieleen yhä uudelleen ja uudelleen, aallokkoina, ilmestyy näennäisen tylsiä muistoja. Vysotsky kuvaa musiikillisten, intonaatiokeinojen avulla yksityiskohtaisesti ja syvällisesti sankarin tunteita, ajatuksia ja kokemuksia. Tämän kappaleen esimerkissä voidaan jäljittää ennen kaikkea sanojen rakennetta hallitseva musiikillinen säännöllisyys, kieliopillisen ja syntaktisen rakenteen fraasit, mikä johtaa lyyrisen eeppisen runouden uuteen musiikilliseen tietoisuuteen [51] .

\suhteellinen e' { \key a \minor \time 4/4 \tempo "Rastittu" \autoBeamOff r1 r2 r4 e8 d8 e2. c8 b8 a4 a2(a8) a8 g'4. fis8 f2(f2) r4 b,8 c8 b4 b2 r8 b8 e2. c8 d8 e1( e2.) c'8 b8 c8 c4.( c2) c8 c8 b8 a8( a2) c8 b4 f8( f2 f2.) } \addlyrics ho - zya - yush - ka - Ras - ka - Rakastan itseäni - minä, ras - pa - lu, On the - lo - ke at sa - mo - edge - - yush - ka}

Vysotskin kappaleiden esityksen "klassista" versiota pidetään kirjailijan kitaralla laulamisena. Vysotskyn "French Records" -sovituksen kirjoittaja Konstantin Kazansky sanoi, että ennen "Tight Rope" -albumin luomista Jacques Urevitš (levyn äänityksen aloittaja) lähestyi häntä kysymällä, miksi Kazansky käyttää vain kahta kitaraa. Vysotskyn järjestelyissä. Kun sovittaja selitti, että tämä oli Vysotskin toive ja maku, Urevitš keskusteli runoilijan kanssa ja saavutti Kazanskille carte blanche -orkesteriäänen - joidenkin kappaleiden äänityksessä soi [52] . Vladimir Vysotsky itse piti monista orkesterisovituksista: "Onnistuneesti sovitettu esimerkiksi" Picky Horses "- En voi laulaa sitä nyt konserteissa. Mielipiteitä on hyvin erilaisia ​​- kuinka monta ihmistä, niin monta mielipidettä asiasta. Mitä voin sanoa? Olen erittäin tyytyväinen "Bankan" ja " Bolshoy Karetnyn " säestykseen, jotka ovat yhdellä levyllä - siellä on yksinkertaisia, kitarattomia säesteitä, olen iloinen, ettemme monimutkaiset niitä" [51] .

Merkityksellisyys. Sosiokulttuuriset vaikutukset

Kappale pysyi ajankohtainen vuosikymmeniä kirjoittamisen jälkeen. Vysotskin kuoleman vuosipäivänä Taganka-teatteri valmisteli musiikillisen ja runollisen sävellyksen "Vladimir Vysotsky", jossa muiden teosten ohella "kylpyhuone" soi (sen esitti Valeri Zolotukhin). Juri Lyubimovin mukaan tämä paikka tuotannossa oli "erittäin vilkas". Esityksen lopussa erittäin kuuluisat Neuvostoliiton kirjailijat myönsivät ohjaajalle, että Vysotski oli vasta nyt avautunut heille runoilijana. Välittömästi ensiesityksen jälkeen, joka pidettiin 25. heinäkuuta 1981, esitys kiellettiin [53] .

Vuonna 1990 kirjallisuus- ja taiteellinen aikakauslehti " Aurora " toisti näyttelijä Rolan Bykovin kymmenen vuotta aiemmin tekemän Vysotskin työhön liittyvän ennustuksen: "Uskon, että tällaista runoilijaa opitaan pian kouluissa" [54] . Seuraavina vuosikymmeninä Vysotskyn runot ja laulut todella tulivat koulun opetussuunnitelmaan, myös valinnaisena. Esimerkiksi vuonna 2000 "Banka in white" sisällytettiin lukion 11. luokalle tarkoitettuun oppikirjaan "1900-luvun venäläinen kirjallisuus". Tähän oppikirjaan luvun "Tekijänlaulu" kirjoittaneen kirjallisuuskriitikon Anatoli Kulaginin mukaan "Kylpylä" voidaan opiskella niin sanotuilla yhdistetyillä tunneilla koodinimellä "Kylmän menneisyyden sumusta ..." - sekä Galichin "pilvet" ja Tvardovskin runo " Muistin oikeudella " [55] [56] .

Kiinnostus kappaletta kohtaan pysyy vakaana ulkomaisten kuuntelijoiden keskuudessa. Joten Puolassa hänen käännöstään, jonka teki syntyperäinen venäläinen Aleksei Avdeev ("Puolalainen Dimitrievitš ") , arvostettiin suuresti . Vuonna 2004 laulaja Viktor Zborowskin valmistelemalle levylle Mam jedno oko zielone [57] lisättiin laulu kylpylästä, käännettynä "Łaźnia" . 2000-luvun alusta lähtien "White Sauna" on ollut osa saksalaisen esiintyjän Gerd Kramberin ohjelmistoa [58] . Vuonna 2002 kappale esiintyi itävaltalaisella albumilla Die Trouba Tour [59] . Kolme vuotta myöhemmin Italiassa Les Anarchistes -yhtye äänitti CD:n, jolla "Bathhouse" on nimeltään "Il Bagno Alla Bianca" [60] . Unkarissa yleisten mielipidemittausten mukaan "Banka" - yhdessä "Hamletin", " Rakkauden balladin " ja " Suden metsästyksen " kanssa - on Vysotskin tunnetuimpia kappaleita [61] .

Vyezzhy Logissa kirjoitetun elokuvan "Taigan mestari" ja "kylpylä" muistoksi Krasnojarskin paikallishistorioitsijat asensivat vuonna 1996 bareljeefin, jossa oli Vysotskyn kuva ja taululle kaiverretut rivit hänen laulustaan: "Lämpö minulle kylpylä valkoisella, vieroitin valkoisesta valosta. Siperian historian ja kulttuurin seuran jäsenet ovat julkaisseet version, jonka mukaan Manskin taigasta löydetty kivi, jota myöhemmin käytettiin muistoveistokseen, saattaa olla "hypoteettinen Tunguskan meteoriitin fragmentti " [62] .

Vuonna 2002 Vyezzhiy Logissa vieraili norjalainen muusikko Jorn-Siemen Everly , joka kuvasi Vysotskille omistetun dokumenttielokuvan [63] Siperian tutkimusmatkansa tulosten jälkeen .

Laululla oli selvä vaikutus Aleksei Ivanovin romaanin " The Geographer Drank His Globe Away " tonaalisuuteen. Yhdessä teoksen jaksossa puhumme siitä, kuinka nuori Viktor Sluzhkin, joka kärsii ontamattomasta rakkaudesta Lena Anfimovaa kohtaan, kuuntelee yöllä pitkään Vysotskin lauluja äänittävää kasettia, tunteen samalla, että se oli hän, "tatuoinneilla maalattu vanki, jonka emäntä kohotti kylvyssä" . Kappaleet, joissa teini esittelee itsensä sankarina, eivät ainoastaan ​​muuta hänen mielialaansa, vaan myös suurelta osin muokkaavat hänen tulevaa käyttäytymistään [64] .

Lainaus viittaa kappaleeseen "Protome me a bath in white ..." ja sen kautta - kaikkiin Vysotskin vankileirin kappaleisiin ja "varkaita" -teemoja. Täällä toteutuu teini-ikäiselle niin merkittävä varkaiden maailman romanttinen elementti tatuointina ja sen takana olevana tarinana [64] .

Katso myös

Kommentit

  1. ↑ "Raaka" tässä - "raaka" (jalostamaton, matalalaatuinen) etyyli- tai viinipuolivalmiste juomaalkoholista , jota käytetään yleensä teknisiin tarpeisiin. Neuvostoliiton leirien järjestelmässä alkoholin myöntämistä "suojatakseen vilustumista vastaan" "kovaan työhön osallistuville" vangeille harjoitettiin vuoteen 1934 asti [9] .
  2. ↑ Valkoinen kylpy - sellainen, jossa uunin savu poistuu putken kautta (mustassa kylvyssä ei ole putkea, ja noki ja noki poistuvat huoneesta luonnollisten halkeamien kautta, laskeutuen kattoon ja seiniin) [13] [14 ] .
  3. ↑ Hyllyllä - aivan oikein - "hyllyllä" [14] . Vladimir Novikov ehdottaa, että tämä rivi sisältää "tahattoman terveisen" ohjaaja Gennadi Ivanovitš Polokalle , joka "ei halua kumartaa eikä luovuta yhtään kirjainta itsestään". Vuonna 1968 Vysotsky näytteli yhtä päärooleista ja esitti useita kappaleita tämän ohjaajan elokuvassa " Intervention ", mutta elokuvan näyttäminen kiellettiin ja se julkaistiin näytöllä vasta vuonna 1987 [13] .

Muistiinpanot

  1. ↑ Krylov, 1991 , s. 230.
  2. ↑ 1 2 3 Petrakov A. Luettelo V. Vysotskyn lauluista ja runoista  // Vagant: hakemus / mukana R. Zelena. - M . : GKTSM V. S. Vysotsky, 1991. - Numero. 2 . - S. 5 .
  3. ↑ Vysotski V. Kokoelma teoksia viiteen osaan. Osa 2. Lauluja ja runoja. 1968-1972 / Comp. ja kommentoida. S. Zhiltsova. - Tula: Tulitsa, 1994. - T. 2. - S. 429. - 544 s. — ISBN 5-86152-004-6 .
  4. ↑ Duz-Kryatchenko V. Vanhojen sivujen selaaminen ...  // Vagant: päiväkirja. - M .: GKTSM V. S. Vysotsky, 1999. - Nro 7-9 . - S. 8-9 .
  5. ↑ 1 2 Kulagin, 2016 , s. 22.
  6. ↑ 1 2 Kulagin, 2016 , s. 23.
  7. ↑ Minun N. M. Traagisen ongelma V. S. Vysotskyn runoudessa . - Kursk: KSPU , 1995. - 245 s. Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 5. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 4. joulukuuta 2017. 
  8. ↑ 1 2 3 Krjutškov V.P. XX vuosisadan venäläinen runous: Esseitä runoudesta. Tekstianalyysi: Opinto-opas . - Saratov: Lyseum, 2002. - 272 s. — ISBN 5-8053-0122-9 . Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 6. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2017. 
  9. ↑ Skobelev A.V. Paljon on epäselvää vieraassa maassa ... II. Suositeltu kommenttiyritys. - Voronezh: Echo, 2009. - S. 44-45. — 248 s. - (Kirjallisuuskritiikki). — ISBN 5-87930-099-6 .
  10. ↑ Dykhanova B. S., Krylov A. E., Skobelev A. V., Shpilevaya G. A. Vladimir Vysotsky: tutkimus ja materiaalit 2007–2009: kokoelma tieteellisiä artikkeleita . - Voronezh: VSPU, 2009. - S. 21-22. — 248 s. - ISBN 978-5-88519-533-1 . Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 7. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 21. huhtikuuta 2016. 
  11. ↑ Krylov, 1991 , s. 231.
  12. ↑ Zhiltsov, 2012 , s. 84.
  13. ↑ 1 2 Vysotsky V. Lauluja. Runoja. Proosa / sävell. ja toim. kommentteja M. Raevskaja; intro. Taide. V. Novikov. - M . : Eksmo , 2010. - S. 691-814. — 813 s. — (Maailman kirjallisuuden kirjasto). - ISBN 978-5-699-44686-5 .
  14. ↑ 1 2 3 Zolotukhin V. Kuten sanon, niin se oli, tai tutkimus sujuvasta vokaalista  // Ogonyok  : päiväkirja. - M .: Pravda , 1986. - Heinäkuu ( nro 28 ). - S. 20-21 . — ISSN 0131-0097 . Arkistoitu alkuperäisestä 2. elokuuta 2017.
  15. ↑ Blinova A. I. Screen ja Vladimir Vysotsky (Mietteitä näyttelemisestä, rooleista, ympäristöstä) / Nauch. toim. ja haittoja. Professori O. V. Teineshvili. – WIPPC. - M . : Logos, 1992. - S. 84. - 208 s.
  16. ↑ 1 2 Kokhanovsky, 2017 , s. 158.
  17. ↑ Venäläisten bardien lauluja / suunnittelu Lev Nusberg. - Pariisi: YMCA-Press , 1977. - T. 3. - S. 54-55. – 160 s. Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 5. kesäkuuta 2022. Arkistoitu alkuperäisestä 6. elokuuta 2017. 
  18. ↑ Tsybulsky M. "Venäläisten bardien laulut" - Vladimir Vysotskyn ensimmäiset kerätyt teokset . Verkkosivusto "Vladimir Vysotsky. Luettelot ja artikkelit” (12. joulukuuta 2013). Haettu 30. syyskuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 30. syyskuuta 2017.
  19. ↑ Zhiltsov, 2012 , s. 82.
  20. ↑ Tsybulsky M. Miten se oli. Huomautuksia almanakista "Metropol" . Verkkosivusto "Vladimir Vysotsky. Luettelot ja artikkelit” (14. elokuuta 2015). Haettu 4. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 5. elokuuta 2017.
  21. ↑ Aksjonov V. Aksjonov Vasily: Metropolin laulaja . Uusi venäjän sana. New York (24. heinäkuuta 1983). Haettu 8. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2017.
  22. ↑ Vladimir Semenovich Vysotsky: mitä? missä? kun? : bibliografinen hakuteos (1960-1990) / koost. A.S. Epshtein. - X.; M.: : Edistyminen; Studio-L, 1992. - S. 57, 75. - 399 s. – 50 000 kappaletta.  - ISBN 5-87258-006-1 . Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 31. heinäkuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 29. heinäkuuta 2017. 
  23. ↑ Metropol-tapaus: Neuvostoliiton kirjailijaliiton puolustusministeriön sihteeristön laajennetun kokouksen pöytäkirja 22. tammikuuta 1979 (tekstin valmistelu, julkaisu, johdantoartikkeli ja kommentit Maria Zalambani ) // New Literary Review . - 2006. - Nro 82 .
  24. ↑ Kunyaev S. Yu. Ajattomuuden lapsi. Keskustelu Vysotskysta Vladimir Bondarenkon kanssa // Kirjallisuuden päivä. - 2000. - Nro 7-8 .
  25. ↑ Kokhanovski, 2017 , s. 401.
  26. ↑ Zhiltsov, 2012 , s. 88.
  27. ↑ Karapetyan D.S. Vladimir Vysotsky. Muistoja . - M .: Zakharov , 2008. - 304 s. - ISBN 978-5-8159-0800-0 . Arkistoitu kopio (linkki ei saatavilla) . Haettu 9. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 9. elokuuta 2017. 
  28. ↑ Yuz Aleshkovsky . Mozart ja Salieri  // Novaya Gazeta = Uusi lehti . - New York, 1982. - S. 13 .
  29. ↑ Kokhanovski, 2017 , s. 65-67.
  30. ↑ Fokin, 2012 , s. 22.
  31. ↑ 1 2 3 4 5 Skobelev A. V., Shaulov S. M. "Mutta muistin sadut, unet ja myytit ..." Kansanrunollisen kuvituksen alkuperä // Vladimir Vysotsky: Maailma ja sana. - Toinen, oikein. ja ylimääräistä - Ufa: BSPU , 2001.
  32. ↑ Zhiltsov, 2012 , s. 86.
  33. ↑ Fokin, 2012 , s. 23.
  34. ↑ P. Fokin, 2012 , s. 104.
  35. ↑ Pronin, 2005 , s. 45-46.
  36. ↑ 1 2 Pronin, 2005 , s. 49.
  37. ↑ Pronin, 2005 , s. viisikymmentä.
  38. ↑ Pronin, 2005 , s. 51.
  39. ↑ 1 2 3 4 Kryachko V. B., Datskovskaya M. A. Varkaat ja tukahdutettu sanasto V. Vysotskyn runollisissa teksteissä  // Tieteellinen ja metodologinen sähköinen aikakauslehti "Concept". - 2014. - T. 20 . - S. 676-680 . Arkistoitu alkuperäisestä 3. elokuuta 2017.
  40. ↑ Pronin, 2005 , s. 47-48.
  41. ↑ Pronin, 2005 , s. 48-49.
  42. ↑ Kozlov V. Vysotsky - runoilija takaovesta // Prosōdia . - 2015. - Nro 3 .
  43. ↑ Pronin, 2005 , s. 45.
  44. ↑ Kokhanovski, 2017 , s. 407.
  45. ↑ Shilina O. Yu. Moraalinen ja psykologinen muotokuva aikakaudesta V. Vysotskyn teoksessa. Kuvannomainen järjestelmä // Vysotskyn maailma: Tutkimus ja materiaalit: Almanakka. Numero 2. - M .: GKTSM V. S. Vysotsky , 1998.
  46. ↑ Bykov D. L. Kokemus vuorossa  // Manner . - 2010. - Nro 146 . Arkistoitu alkuperäisestä 2. toukokuuta 2016.
  47. ↑ S. Zhiltsov, 2012 , s. 72.
  48. ↑ Baku, 2011 , s. 17-18.
  49. ↑ 1 2 Nichiporov I. B. Tekijälaulu 1950-1970-luvun venäläisessä runoudessa: luovia yksilöllisyyksiä, genre- ja tyylihakuja, kirjallisia yhteyksiä. - M. : MAKS Press, 2006. - 436 s. — ISBN 5-317-01600-2 .
  50. ↑ Kulagin A.V. Galich ja Vysotsky - runollinen vuoropuhelu // Galich. Poetiikan ja tekstologian ongelmat. Täydennys almanakan "The World of Vysotsky" 5. painokseen. - M .: GKTSM V. S. Vysotsky , 2001. - 232 s. — ISBN 5-93038-006-6 .
  51. ↑ 1 2 Shilina O. Yu. Vladimir Vysotsky ja musiikki: "Opiskelin kaikkia säveliä alkaen ja ...". - Pietari. : Säveltäjä , 2008. - S. 16, 103. - 216 s. - ISBN 978-5-7379-0377-0 .
  52. ↑ Tsybulsky M. Konstantin Kazansky muistaa Vladimir Vysotskyn . Verkkosivusto "Vladimir Vysotsky. Luettelot ja artikkelit” (16. elokuuta 2006). Haettu 8. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2017.
  53. ↑ Kokhanovski, 2017 , s. 145-146.
  54. ↑ Vladimir Vysotsky: "En valehtele yhdelläkään kirjaimella" // Aurora . - M. , 1990. - Nro 6 . - S. 143 .
  55. ↑ Kulagin A. V. Tekijän laulu // XX vuosisadan venäläinen kirjallisuus: 11 solua. Proc. yleissivistävää koulutusta varten oppikirja laitokset: Klo 2 - M. : Bustard , 2000. - T. 2. - S. 423-436.
  56. ↑ Kulagin A.V. Opiskelee kirjailijalaulua koulussa . vysotskiy-lit.ru . Haettu 9. elokuuta 2017. Arkistoitu alkuperäisestä 13. toukokuuta 2017.
  57. ↑ Baku, 2011 , s. 280.
  58. ↑ Baku, 2011 , s. 293.
  59. ↑ Baku, 2011 , s. 294.
  60. ↑ Baku, 2011 , s. 302.
  61. ↑ Vitzai Peter. Aikalaisten näkemys V. Vysotskyn työstä // Venäjän kieli ulkomailla. - M. , 2010. - Nro 4 . - S. 104 .
  62. ↑ Baku, 2011 , s. 414.
  63. ↑ Baku, 2011 , s. 297.
  64. ↑ 1 2 Yarko A. N. Vladimir Vysotsky Aleksei Ivanovin romaanissa "Maantieteilijä joi maapallonsa pois" // Vladimir Vysotsky: tutkimus ja materiaali 2009–2010: Tieteellisten julkaisujen kokoelma / toimituskunta: A. E. Krylov, A. V. Skobelev, G. A. - Voronezh : Echo, 2011. - S. 258-268. — 304 s.

Kirjallisuus

Linkit