Vorobjov, Dmitri Nikolajevitš

Dmitri Vorobjov
Nimi syntyessään Dmitri Nikolajevitš Vorobjov
Syntymäaika 24. kesäkuuta 1979 (43-vuotias)( 24.6.1979 )
Syntymäpaikka Kanash , Venäjän federaatio
Kansalaisuus  Venäjä
Ammatti runoilija , kääntäjä, opettaja
Vuosia luovuutta vuodesta 2004 lähtien
Teosten kieli Venäjän kieli
Palkinnot Andrei Bely -palkinto ( 2016 )
Palkinnot Andrei Bely -palkinto
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Dmitri Nikolajevitš Vorobjov (s . 24. kesäkuuta 1979 ) on venäläinen runoilija, kääntäjä ja opettaja.

Elämäkerta

Valmistunut Chuvashin osavaltion yliopiston maantieteen tiedekunnasta. I. N. Ulyanova , tutkijakoulu filosofian laitoksella [1] . Filosofisten tieteiden kandidaatti (väitöskirja "Teoretisoivan maantieteen metodologiset ongelmat", 2004 [2] ). Vuodesta 2005 lähtien hän on opettanut Tšetšenian valtion pedagogisessa yliopistossa. I. Ya. Yakovleva .

Runollisia teoksia ja käännöksiä julkaistiin Vozdukh [3] [ 4] ja Volga [5] aikakauslehdissä , verkkolehdissä Textonly , Circus-Olimp+TV [6] [7] , Retz [8] ja muissa festivaaleilla Nižni Novgorodissa, Cheboksaryssa , Moskova, Ryazan.

Ensimmäinen runokirja julkaistiin vuonna 2004 [9] . Erillisiä teoksia käännettiin tšuvashin [10] ja ruotsin [11] englannin [12] kielille.

Kriittinen vastaanotto

Kritiikassa korostettiin Vorobjovin luovaa kehitystä maanmiehensä Gennadi Aigin runollisiin löytöihin . Joten Dmitry Kuzmin huomautti Paluu-syklin runojen esipuheessa:

Aigi Vorobjov erottaa runollisissa työkaluissa yksilön (vapaaehtoinen) hylätäkseen sen (sanalliset muodonmuutokset ja fuusiot, tekijän välimerkit) ja oleellisen, kanonisen, toistettavan: heikentyneet syntaktiset yhteydet, nimityksen ylivoima predikaatioon nähden (ja jos verbi, niin mahdollisuuksien mukaan, ei henkilökohtaisessa muodossa), leksikaalinen askeettisuus, ikkunat-aukot-aukot. (...) Vorobjovin aiheteemainen ohjelmisto on yhtä rajallinen kuin sanakirjakin, ja tämä voidaan nähdä myös ideologisena taustana (ajatus luovuudesta nöyryydenä ei ollut Aigille vieras - ja Vorobjov on täysin valmis kuorimaan kokonaan pois vanhan metaforan "pilarityyli" ironiset konnotaatiot, on sitäkin uteliaampi, koska kaiken tämän myötä hän ei vain pysty puhumaan, vaan myös sanomaan [13] .

Aihetta "Aigi ja Vorobjov" käsitteli myös Kirill Kortšagin kirjaa "Winter Medicine" koskevassa katsauksessaan korostaen kahden kirjoittajan maailmankatsomuseroa, Vorobjovin keskittymistä metafyysisesti kuormitetun maiseman tähän maailmalliseen sisältöön [14] . Saman kirjan "Talvilääketiede" jälkipuheessa Aleksanteri Zhitenev pitää myös Vorobjovin "harvan "sanan" ja "kosketuksen osoituksena" "ilmeisenä viittauksena" uusavantgardistisiin "käytäntöihin" . 15] .

Runoilija Sergei Sumin kirjoittaa katsauksessaan kirjasta "Winter Medicine":

Dmitri Vorobjovin runot kasvavat mykisyydestä, esiverbaalisesta aineesta, josta ei tule vain runoutta, vaan yleensä kaikki maailmassa. Tällä kaaoksella, pimeällä aineella, hiljaisuudella, kuten käy ilmi, on valtava potentiaali tuottaa niistä tekstejä. Runot kasvavat hitaasti, sanat syntyvät vastahakoisesti, ikään kuin joku epäröisi ja epäröisi ennen syntymää. Metaforia? Ei, niitä on vain muutama, kaikki osoittaa tarkasti esineitä, elementtejä, maailmaa. Kaikki on hyvin säästeliää, väritöntä, mustavalkoista. Ja itse tekstit ovat kuin pieniä eläimiä [16] .

Julkaisut

Runokokoelmat

Käännökset ruotsiksi ja norjaksi

Palkinnot ja tunnustukset

Muistiinpanot

  1. ↑ Vorobjov D. N. // Tšuvashin osavaltion pedagogisen yliopiston virallinen verkkosivusto. I. Ya. Yakovleva . Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 8. elokuuta 2016.
  2. ↑ Vorobjov D. N. Maantieteen teoretisoinnin metodologiset ongelmat // Venäjän valtionkirjaston elektroninen väitöskirjakirjasto . Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2016.
  3. ↑ Dmitri Vorobjov. Talvi Lääketiede . ilmaa. 2013. Nro 3-4. (2013). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 10. huhtikuuta 2016.
  4. ↑ Chuvashia: Igor Vasilyev (Kuzhak), Andrei Pavlov, Dmitri Vorobjov, Jevgeni Kremtšukov, Grigori Galkin. (runoja valikoimassa alueellisia kirjailijoita) . ilmaa. 2011. Nro 2–3. (2011). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 13. huhtikuuta 2016.
  5. ↑ Dmitri Vorobjov. Kolme runoa . Volga. 2009. Nro 9-10. (2009). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2016.
  6. ↑ Dmitri Vorobjov. Kuivia runoja . Verkkolehti "Circus Olympus". 2014. nro 15 (48). (24. marraskuuta 2014). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2016.
  7. ↑ Dmitri Vorobjov. Philipin neuvo . Verkkolehti "Circus Olympus". 2016. nro 20 (53). (19. helmikuuta 2016). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 24. kesäkuuta 2016.
  8. ↑ Dmitri Vorobjov. Paluu (runollinen sykli) . Rets: kirjallisuuslehti. 2009. nro 58. (1. kesäkuuta 2009). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 10. syyskuuta 2016.
  9. ↑ Dmitri Vorobjov. Autopoiesis. - Cheboksary: ​​​​Free Poetry, 2004. - 24 S. - (Akzentyn almanakan kirjasto).
  10. ↑ Dmitri Vorobjov. Săvăsem  (Chuv.)  // Atălpa tinӗs khushshinche: Poetry uyavӗn almanakhӗ / Joseph Trer pukhnă, kuҫarnă. - Shupashkar, 2006. - S. 59-69 .
  11. ↑ Dmitri Vorobjov. Dikter // Horisont : Kulturtidskriften Horisont organ för Svenska österbottens litteraturförening / oversat. Mikael Nydahl. - Vaasa, 2007. - Numero. 1 (54) . — ISSN 0439-5530 .
  12. ↑ Dmitri Vorobjov / käännös Dmitri Manin. Runot  // Venäläinen vapaa säe https://rusfreeverse.com/+ / Toimituslautakunta: Anna Orlitskaja, Juri Orlitski. – 2021.
  13. ↑ Dmitri Kuzmin . Dmitry Kuzmin esittelee Dmitri Vorobjovin runot  // Textonly.ru: Online-lehti. - 2007. - Ongelma. 3(23) . — ISSN 1818-7447 .
  14. ↑ Kirill Korchagin . Ilman koostumus. Runollisen julkaisun kronikka  // Air. - 2015. - Nro 3-4 . — S. 285–286 . — ISSN 1818-8486 .
  15. ↑ Aleksanteri Zhitenev . Lämmitetty peili  // Dmitri Vorobjov Talvilääketiede . - Ariel Förlag, 2015. - S. 63-68 . - ISBN 978-91-87605-19-2 .
  16. ↑ Sergei Sumin. Kirja kirjan jälkeen  // Grafiitti: kirjallinen almanakka. - Toljatti, 2015. - Nro 9 . — S. 147–148 .
  17. ↑ Christian Lundberg. Piha . Ariel Forlag (4. huhtikuuta 2015). Käyttöpäivä: 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 3. toukokuuta 2016.
  18. ↑ Andrei Bely -palkinnon voittajat julkistettu . Haettu 4. joulukuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 20. joulukuuta 2016. // Gorki Media, 3.12.2016
  19. ↑ Belinka esitteli ehdokkaat All-Venäläisen kirjallisuuspalkinnon järjestelytoimikunnalle. P.P. Bazhov . Sverdlovskin alueellinen yleinen tieteellinen kirjasto. V. G. Belinsky (15. joulukuuta 2015). Haettu 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 31. maaliskuuta 2017.
  20. ↑ Pitkä lista Venäjän Gulliver-palkinnosta 2014 (linkki ei ole käytettävissä) . Julkaisuprojekti "Russian Gulliver" (29. syyskuuta 2015). Käyttöpäivä: 26. toukokuuta 2016. Arkistoitu alkuperäisestä 9. kesäkuuta 2016. 

Linkit

  Siirry Wikidata-kohteeseen  Temaattiset sivustot
Bibliografisissa luetteloissa