Maduren kieli
| madurese | |
|---|---|
| oma nimi |
Bhâsa Madhurâ ꦧꦱꦴꦩꦝꦸꦫꦴ |
| Maat | Indonesia |
| Alueet | Itä-Jaavan maakunta |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 13,6 miljoonaa [1] (2000) |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Malaiji-Polynesian kielet Länsi-alue West Sundan vyöhyke | |
| Kirjoittaminen | Latinalainen , jaavalainen kirjoitus |
| Kielikoodit | |
| GOST 7.75-97 | hullu 411 |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | Hullu |
| ISO 639-3 | Hullu |
| WALS | mdr |
| Etnologi | Hullu |
| BPS- kielikoodi | 0091 4 |
| IETF | Hullu |
| Glottolog | madu1247 ja nucl1460 |
 Wikipedia tällä kielellä | |
Madureselainen kieli ( Bhâsa Madhurâ ) on austronesian kieli , jota puhuvat maduresalaiset , jotka asuvat Indonesian Maduran saarella , Jaavan koillisosassa ja useilla muilla Indonesian alueilla. Kuljettajien määrä on noin 13,6 miljoonaa ihmistä, joista noin 4 miljoonaa on Madurassa (melkein koko saaren väestö), yli 8 miljoonaa Javalla, noin 350 tuhatta kymmenillä Jaavanmeren pienillä saarilla , yli 260 tuhatta Kalimantanin Indonesian osassa [1] .
Madureselainen kieli säilyttää osan maduresista, jotka asuvat tiiviisti ulkomailla - suurin tällainen yhteisö asuu Singaporessa ( 2000 - 900 henkilöä, jotka käyttävät aktiivisesti äidinkieltään) [1] .
Kuuluu Malaiji-Polynesian kielten Länsi-Sunda-haaraan . Eri aikoina asiantuntijoiden keskuudessa oli erilaisia näkemyksiä maduresalaisen kielen murteista - joskus puhuttiin neljästä [2] , joskus - vain kahdesta: läntisestä ja itäisesta [3] . Tällä hetkellä vakiintunein mielipide on noin kuudesta murteesta , joiden puhujat ovat samannimisen maantieteellisten alueiden asukkaita [1] :
- Bawean - Baweanin saari Jaavanmerellä
- Bankalan - Bankalanin alue Maduralla
- Pamekasan - Pamekasanin alue Maduralla
- Sampang - Sampangin alue Maduralla
- Sapudi - Sapudin saaristo Jaavanmerellä
- Sumenep - Sumenepin alue Maduralla
Aiemmin maduren kielen murteeksi pidetty kangean ( Kangen saaristo Jaavanmerellä) tunnustettiin erilliseksi kieleksi 1960-luvun lopulla [4] .
Sumenepin murretta, joka on madureen kirjallisen kielen taustalla, pidetään sanallisesti kehittyneimpänä. Samalla se on leksillisesti eristynein ja sitä käytetään vähiten alkuperäisen alueensa ulkopuolella [1] .
Maduran ja Jaavanmeren saarten ulkopuolella asuvat maduralaiset puhuvat yleensä alkuperäpaikkojensa murteita. Kaupan ja talouden alalla erityisen tärkeä oli bankalan murre, joka on yleisin Indonesian toiseksi suurimmassa kaupungissa, Surabayassa asuvien maduralaisten keskuudessa : toisinaan sitä käytetään lingua francana eri alueiden maduresien välillä [1] .
Vanhimmat kirjalliset muistomerkit ovat peräisin 1700-luvulta [2] . Perinteisesti jaavalaisia ja arabialaisia kirjaimia käytettiin kirjoituksena maduren kielellä , mutta 1900-luvun jälkipuoliskolla kieli vaihtui kokonaan latinalaisiin aakkosiin [2] .
Muutamat madureselaiset kristityt käyttävät Raamatun koko tekstiä äidinkielellään (latinaksi), jonka käännös valmistui vuonna 1994 [1] .
Suurin osa aikuisista maduresa puhujista puhuu sujuvasti tai ainakin toiminnallisesti lukutaitoa Indonesian virallisella kielellä . Samaan aikaan, jos Madurassa ja sitä ympäröivillä pienillä saarilla äidinkieltä käyttää edelleen aktiivisesti lähes koko alkuperäisväestö jokapäiväisessä elämässä, niin Itä-Jaavalla - erityisesti Surabayalla ja muissa suurissa kaupungeissa - sitä aletaan vähitellen käyttää. korvattu Indonesian kielellä.
Asiantuntijat panevat merkille indonesialaisten ja jaavalaisten kielten merkittävän leksikaalisen vaikutuksen itäjaavalaisten madurilaisten kieleen sekä päinvastaisen ilmiön [1] . Lisäksi paikoissa, joissa on tiheästi asuttuja madurese-jaavalaista alkuperää olevia ihmisiä - niin sanottuja pendalungalaisia - useissa paikoissa Itä-Jaavalla, muodostuu eräänlainen sekamurte [5] .
Muistiinpanot
- ↑ 1 2 3 4 5 6 7 8 madurese kirjassa Ethnologue . Maailman kielet .
- ↑ 1 2 3 A.Yu. Musorin. Madursky . Haettu 5. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 20. huhtikuuta 2012.
- ↑ Madurese Language . Encyclopædia Britannica Online. - Encyclopædia Britannican sähköinen versio. Haettu 2. huhtikuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2012.
- ↑ Kangean kirjassa Ethnologue . Maailman kielet .
- ↑ Hotman M. Siahaan. Perbanditan Sosial Ala Robinhood Akan Menjadi Mode (linkki ei käytettävissä) . Haettu 5. elokuuta 2010. Arkistoitu alkuperäisestä 5. toukokuuta 2012.
Kirjallisuus
- Lewis, M. Paul (toim.). Etnologi: Maailman kielet, kuudestoista painos. – Dallas, Texas, 2009.
- A.K. Ogloblin. maduren kieli ja kielellinen typologia. - L. , 1986.
Linkit
 Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
|---|---|
| Bibliografisissa luetteloissa |