Arabialainen kirjoitus

Arabialaiset aakkoset (myös arabialainen kirjoitus , arabia) on aakkoset , joita käytetään arabian kielen ja (useimmiten muokatussa muodossa) joidenkin muiden kielten kirjoittamiseen - erityisesti persia , pashto , urdu , kurdi , uiguuri , uzbekki . ( Afganistanissa ) jne., katso arabia-persialainen kirjoitus . Koostuu 28 kirjaimesta ja sitä käytetään kirjoittamiseen oikealta vasemmalle. Se tulee nabatealaisesta kirjaimesta , joka lopulta muodostui VI vuosisadalla [1] [2] [3] .

Sanojen kirjoitustapa on:

1. kirjoita kirjainten pääosat, jotka eivät vaadi kynän erottamista paperista;
2. lisää ne osat, jotka vaativat kynän irrottamista: kirjainten ط ja ظ pelkkä viiva, ك-kirjaimen ylempi vinoviiva ja monien kirjainten pisteet;
3. tarvittaessa he sijoittavat apukuvakkeita (eli vokaalit ( harakat )) [4] .

Alkuperä ja historia

Arabialainen kirjoitus sai alkunsa nabatealaisesta kirjoituksesta , joka kehittyi aramealaisesta kirjoituksesta , joka puolestaan ​​on johdettu foinikiasta . Arabialainen aakkosto sisälsi kaikki aramean kirjaimet ja lisäsi niihin kirjaimia, jotka heijastivat erityisesti arabialaisia ​​ääniä. Nämä ovat kirjaimet sa, ha, zal, isä, za, gayn.

Jotkut tutkijat uskovat, että varhaisin säilynyt esimerkki arabiankielisestä kirjoituksesta on nabatealainen kuninkaallinen kirjoitus vuodelta 328. Muut asiantuntijat huomauttavat, että tämä kirjoitus on pääosin arameaa ja osoittaa vain joitain arabian kielen tunnusomaisia ​​piirteitä, ja varhaisin esimerkki aidosta arabialaisesta kirjaimesta on peräisin vuodelta 512 [5] . Suuren venäläisen tietosanakirjan mukaan arabian kielellinen perinne ajoittaa varsinaisen arabian kirjoitusten muodostumisen 6. vuosisadan alkuun [1] . V. Istrinin mukaan vanhimmat arabiankieliset kirjoitukset ovat peräisin 6. vuosisadalta [6] .

Konsonanttimerkintä

Jokainen 28 kirjaimesta tarkoittaa yhtä konsonanttia . Kirjainten tyyli vaihtelee sanan sijainnin mukaan (alkussa, lopussa tai keskellä, ottaen huomioon, että sanat kirjoitetaan oikealta vasemmalle). Kaikki yhden sanan kirjaimet kirjoitetaan yhteen, lukuun ottamatta kuutta kirjainta (alif, dal, zal, ra, zain, vav), joita ei yhdistetä seuraavaan kirjaimeen.

Alif on arabian aakkosten ainoa kirjain, joka ei edusta mitään konsonanttiääntä. Kontekstista riippuen sitä voidaan käyttää ilmaisemaan pitkää vokaalia а̄ (katso alla) tai apukirjoitusmerkkinä , jolla ei ole omaa ääniarvoa.

Historiallisesti arabian aakkosten kirjaimet olivat samassa järjestyksessä kuin foinikialaisten aakkosten , joista arabia on johdettu. Samanaikaisesti 6 kirjainta, joilla ei ollut vastaavuutta foinikialaisten aakkosissa, sijoitetaan loppuun:

Tätä järjestystä kutsutaan " abjad " neljällä ensimmäisellä kirjaimella: alif, ba, jim, dal. Ennen siirtymistä yllä oleviin intialaisiin ("arabia") numeroihin kirjaimia käytettiin osoittamaan numeroita, ja niiden numeerinen arvo vastasi niiden järjestystä abjadissa. Pian intialaisiin numeroihin siirtymisen jälkeen aakkosten järjestys muutettiin nykyaikaiseksi. Kuitenkin arabian sana "aakkosille" - أبجدية ‎ abjadiya - muistuttaa edelleen vanhaa järjestystä.

Persialaisissa aakkosissa (ja sen johdannaisissa ) kirjainten järjestys on hieman erilainen - ensin tulee v̄v , sitten kh̄' . Myös arabian aakkosten persialaisissa ja pakistanilaisissa versioissa kaf -kirjaimen tyyli on erilainen  - se kirjoitetaan aina kuten alku- tai keskiasennossa.

Vokaalimerkintä

Arabian kielen kolme pitkää vokaalia (а̄, ӯ, ӣ) on merkitty kirjaimilla alif , wow , ya , vastaavasti. Kirjeen lyhyitä vokaalia ei pääsääntöisesti lähetetä. Tapauksissa, joissa on tarpeen välittää sanan tarkka ääni (esimerkiksi Koraanissa ja sanakirjoissa), vokaalien osoittamiseen käytetään ylä- ja alaindeksivokaalia ( harakat ):

•  َ - fatha ;
•  ِ - kasra ;
•  ُ - damma ;
•  ْ - sukun .

1. Jos ääni "a" seuraa kirjainta, sen yläpuolelle asetetaan vino viiva, jota kutsutaan nimellä " fath ".
2. Jos kirjainta seuraa ääni "ja", kirjaimen alle laitetaan viiva, jota kutsutaan nimellä " kasra ".
3. "u"-ääntä ilmaisee " damma " yläindeksi, joka näyttää pieneltä pilkulta.
4. Jos kirjaimen jälkeen ei ole vokaalia, sen yläpuolelle asetetaan sukun - pieni ympyrä.

Muissa arabialaisia ​​aakkosia käyttävissä kielissä vokaalit välitetään joko matres lectionis -menetelmällä ( persiaksi vain pitkät vokaalit lähetetään - alif, ya ja wow kautta) tai syöttämällä lisämerkkejä (kuten uiguurien kielessä ) . . 1900-luvulla vokaalien välityskeinojen puute arabian kielessä, jolle tämä oli luonnollinen ilmiö ( seemiläisissä kielissä vokaalit eivät ole osa sanan kantaa ja vuorottelevat sananmuodostuksen ja taivoituksen aikana ). useissa muslimimaissa ( Turkki , Keski-Aasia , Indonesia , Malesia jne.) arabian aakkosten syrjäyttämiseen muilla aakkosilla, joilla oli keino vokaalien peräkkäiseen siirtoon ( latina , kyrillinen jne.).

Lisämerkit

Yllä olevia 28 kirjainta kutsutaan nimellä khuruf ( arabia حروف ‎, yksikkö حرف ‎ harf ). Niiden lisäksi arabialainen kirjain käyttää kolmea lisämerkkiä, jotka eivät ole itsenäisiä aakkosten kirjaimia.

1. Hamza ( glottal stop ) voidaan kirjoittaa erillisenä kirjaimena tai "stand"-kirjaimelle (alif, vav tai ya). Tapa, jolla hamza kirjoitetaan, määräytyy sen kontekstin perusteella useiden oikeinkirjoitussääntöjen mukaisesti. Riippumatta siitä, miten se kirjoitetaan, hamza tarkoittaa aina samaa ääntä.
2. Ta-marbuta ("sidottu ta") on ta-kirjaimen muoto. Se kirjoitetaan vain sanan loppuun ja vasta fatahin ääneen . Kun kirjaimessa ta-marbuta ei ole vokaalia (esimerkiksi lauseen lopussa), se luetaan kirjaimeksi ha. Tavallista ta-kirjaimen muotoa kutsutaan tā' maftuḥa ( arabia. تاء مفتوحة ‎, "avoin ta").
3. Alif-maksura ("lyhennetty alif") on alif-kirjaimen muoto. Se kirjoitetaan vain sanan loppuun ja pienennetään lyhyeksi ääneksi "a" ennen seuraavan sanan alif-waslaa (erityisesti ennen etuliitettä al- ). Alif-kirjaimen tavallista muotoa kutsutaan nimellä 'alif mamduda ( arabia. ألف ممدودة ‎, "pitkänomainen alif").

Lisämerkit: paikalliset versiot

Arabialaisten aakkosten paikallisissa lajikkeissa sekä muiden kielten arabian aakkosten lajikkeissa käytetään muita lisämerkkejä.

Persiaksi ya - kirjaimen lopullinen muoto on kirjoitettu ilman kahta alaindeksiä, eli se osuu yhteen alif maksuraan kanssa; Alif maksuraa puolestaan ​​ei käytetä persiaksi, ja se korvataan tavallisella lopullisella alifilla tai, vaikkakin harvemmin, harvoissa lainauksissa , sillä on pelkistetty alif-muoto, enemmän kuin pystysuora wasla. Lopullinen kaf osuu oikeinkirjoituksessaan keskimmäiseen (lopullisen kafin arabiankielistä versiota pidetään vanhentuneena). Lisäksi persian kielellä on omat merkkinsä äänille "g" (kaf aksentilla), "zh" (ra kolmella aksentilla), "p" (ba kolmella alaindeksillä yhden sijaan), "ch" ( jim kolmella pisteellä yhden sijasta).

Heidän lisämerkit ovat olemassa urdun , uiguurien , arabian maghrib-murteiden jne. aakkosissa.

Translitterointi

Alla on vastaavuustaulukko arabian kirjoituksen kyrillisen ja latinalaisen translitteroinnin standardijärjestelmien sekä Internetissä yleisen ei-tiukan latinan translitterointijärjestelmän välillä .

Arabian kirjainten latinisointijärjestelmä on määritelty kansainvälisessä standardissa ISO 233 .

Ligatuurit

Arabialaisessa kirjoituksessa on monia tapoja kirjoittaa useita kirjaimia yhteen ( ligatuurit ). Yksi ligatuuri - lam-alif  - on vakio, ja tämän kirjainparin kirjoittaminen muulla kuin ligatuurilla ei ole sallittua. Loput ligatuurit ovat valinnaisia, ja niiden käyttö riippuu valitusta kalligrafisesta tyylistä.

Taaksepäin yhteensopivuutta vanhempien Unicode -ohjelmistojen kanssa varten on olemassa arabialainen Presentation Forms-A (U + FB50 ... U + FDFF) -lohko, jossa on yli 300 kaksikirjaimista ligatuuria, yli 100 kolmikirjaimista ligatuuria ja useita sanaligtuureja. on rekisteröity - esimerkiksi sanoille " Allah ", " Akbar " , " Muhammed " , " Rasul " (profeetta ), " rial " ( Iranin ja useiden arabimaiden rahayksikkö ) jne. Lisäksi on olemassa myös erityisiä merkkejä, jotka koostuvat erillisistä sanaligatuureista ja merkitsevät kokonaista lausetta - ṣalla-Llahu 'alaihi wa-sallam  - "siunatkoon ja tervehtiköön Allah häntä", sekä " Basmala ".

Tasaus

Toisin kuin ei-yhtyvä kirjoitus, jossa sanaväliä ja välilyöntejä käytetään rivien leveyden tasaamiseen, arabiankielinen kirjoitus mahdollistaa rivien venyttämisen pidentämällä kirjainten välisiä linkkejä. Pitkänomaista nivelsitettä kutsutaan kashidaksi ( persiaksi كشيده ) tai tatwiliksi ( arabiaksi تطويل ). Kashida-merkki määritellään Unicodessa nimellä U+0640, ja se voidaan lisätä tekstiin osoittamaan suositeltuja paikkoja kopulan pidentämiselle - samoin kuin "pehmeä tavutus" eurooppalaisten kielten teksteissä. Tekstin merkintätyökalujen (kuten CSS ) avulla voit määrittää suhteet, joissa rivien pidentämisen tulisi tapahtua kashidan kustannuksella verrattuna sanavälien laajentamiseen [7] .

Kalligrafiassa käytetään myös erityistä kaf-kirjaimen muotoa viivojen venyttämiseen, nimeltään "kaf florish" tai "kufic kaf". Vaikka se on normaalin kaf:n graafinen muoto, se on koodattu Unicodella erillisellä merkillä (U+06AA). Kuten kirjainten väliset nivelsiteet, tämä kaf-kirjaimen muoto voi venyä mihin tahansa leveyteen.

Kalligrafia

Tärkeä paikka arabialaisessa kirjoituskulttuurissa on kalligrafian taiteella ; pääasiassa elävien olentojen kuvaamista koskevan uskonnollisen kiellon ( anikonismi ) vuoksi kalligrafiasta on tullut yksi tärkeimmistä pyhän taiteen tyypeistä muslimimaailmassa. Kalligrafista kirjoitustyyliä on useita.

Kalligrafiset tyylit

Yksi vanhimmista arabian kirjoitustyyleistä on kufic eli kufic ( arabia. كوفي ‎, Kufan ​​kaupungin nimestä ).

Kirjoitus, josta on tullut arabian vakiomerkintä, on naskh ( arabia. نسخ ‎ "kopio").

Joitakin kalligrafisia tyylejä käytettiin vain koristetarkoituksiin, toisin sanoen kalligrafeihin  - kalligrafien taiteellisiin teoksiin. Sellainen on sulus- kirjoitus ( arabia ثلث ‎ "kolmas") leveineen, vapaine vedoineen.

Arabialaiset numerot

700-luvulta lähtien paikannusdesimaalilukujärjestelmää on käytetty numeroiden kirjoittamiseen muunnetuilla intialaisilla numeroilla. Numerot kirjoitetaan vasemmalta oikealle.

Arabialainen kirjoitus muilla kielillä

Arabialaisten aakkosten leviäminen kulki käsi kädessä islamin leviämisen kanssa . Ajan myötä arabian aakkosia alettiin pitää "todellisena islamilaisina", ja monet Aasian ja Afrikan kielet alkoivat käyttää sitä kirjallisesti (mukaan lukien ne, jotka aiemmin käyttivät muita kirjoitusjärjestelmiä - esimerkiksi persia tai jaava ). Alueilla, joilla muut kielet olivat vallitsevia, muslimiväestö pyrki säilyttämään arabian aakkoset, vaikka otettiin käyttöön uusi kieli, kuten Valkovenäjän arabian aakkoset . Samaan aikaan arabian aakkoset täydennettiin lisäkirjaimilla osoittamaan ääniä, jotka puuttuivat arabian kielestä .

Unicodessa on 135 rekisteröityä kirjainta (pois lukien sijaintimuodot), jotka eivät ole arabian aakkosissa, mutta joita käytetään erilaisissa arabiapohjaisissa kirjoitusjärjestelmissä. Useita tämän "laajennetun arabialaisen aakkoston" kirjaimia käytetään myös arabiankielisissä teksteissä sellaisten äänten translitterointiin, jotka puuttuvat klassisesta arabiasta,  kuten venäjän äänet "v", "g", "p", "ts", "ch". ”.

Indonesia ja Malesia käyttävät tällä hetkellä latinalaisia ​​aakkosia, mutta osa uskonnollisesta kirjallisuudesta julkaistaan ​​edelleen arabialaisilla kirjoituksella.

Entisen Neuvostoliiton kansojen joukossa arabialaisia ​​aakkosia lakattiin käyttämästä 1920-luvun lopulla latinoitumisen vuoksi ( tatari , baškiiri , krimitatari , Keski-Aasian ja Kaukasuksen kielet ). Turkki hylkäsi arabian aakkoset tähän aikaan .

Tällä hetkellä arabialaiseen aakkostoon perustuvalla kirjoituksella kirjoitetaan nimettyjen kielten lisäksi urdua , paštua , dari , kašmiri , panjabi , sindhi , hausa , fula ja joskus kurdiksi ( Iranissa ja Syyriassa ) ja uiguuriksi ( Kiinassa ) kieliä . Lisäksi entisen Neuvostoliiton ulkopuolella arabialaista kirjoitusta käytetään azerbaidžanin , kazakstanin , kirgisian , turkmeenien ja uzbekistanin kielten kirjoittamiseen (maissa, joissa nämä kielet ovat valtionkieliä, niille käytetään kyrillistä tai latinaa).

Muut arabian skriptit

Latinalaisiin aakkosiin perustuva arabialainen aakkoset

1930-luvun alussa kehitettiin ja hyväksyttiin Keski-Aasian arabeille tarkoitettu latinaistettujen aakkosten hanke Neuvostoliitossa [8] , mutta sitä ei juuri käytetty.

Muut skriptit

Jotkut arabiankieliset kristityt käyttivät syyrialaisiin aakkosiin perustuvaa kirjoitusta Garshuni . Useita arabialaisia ​​murteita puhuvat juutalaiset käyttävät heprealaista kirjoitusta .

Unicode

Ennen Unicoden nousua oli olemassa yli 20 erilaista arabialaista merkkikoodausjärjestelmää. Ensimmäinen arabiankielisen tekstin kanssa toimiva koodaus oli seitsemänbittinen CUDAR-U-koodaus ( 1981 ). Vuotta myöhemmin ilmestyi toinen seitsemän bitin koodaus ASMO -449, joka hyväksyttiin vuonna 1987  kansainväliseksi standardiksi ISO -9036. Sen perusteella kahdeksanbittinen koodisivu , jonka alapuoli osui yhteen ASCII :n kanssa , ASMO-708 ( 1986 ), otettiin käyttöön vuonna 1987 ISO 8859-6  : na ja siitä tuli ensimmäinen de facto -standardi arabiankielisen tekstin esittämiselle. tietokonejärjestelmät . Kuitenkin, koska ISO 8859-6 -standardi säänteli vain noin puolet koodisivun paikoista, lukuisia "yksipuolisesti yhteensopivia" koodauksia standardin kanssa ilmestyi ja käytettiin. Tällaisia ​​keskenään yhteensopimattomia ISO 8859-6:n muutoksia käytettiin DOS- ja Macintosh - käyttöjärjestelmissä . Myös ISO-standardin laajennuksiin kuuluu ASMO-449+-koodaus, jonka alapuoli on sama kuin ASCII ja yläpuoli on sama kuin ASMO-449. Erityisesti kaikki välimerkit ovat siinä kahdessa versiossa: kirjoittamiseen vasemmalta oikealle (alareunassa) ja kirjoittamiseen oikealta vasemmalle (ylhäällä).

Yleisin arabiankielinen koodisivu, joka ei ole yhteensopiva ISO-standardin kanssa, on CP-1256, jota käytetään Microsoft Windows -käyttöjärjestelmässä . Sen yläosassa on arabian kirjoitusten lisäksi laajennetun latinalaisen aakkoston kirjaimet , jonka avulla voit yhdistää ranskan ja arabian yhdeksi tekstiksi.

Unicodessa arabialaiset merkit , arabialaiset numerot, välimerkit ja muut arabialaiset apumerkit vaihtelevat U+0600:sta U+077F:ään, lukuun ottamatta alialuetta U+0700-U+074F. Useimmat tässä esitetyt merkit ovat "laajennettuja arabialaisia" merkkejä arabian aakkosiin perustuviin kirjoitusjärjestelmiin. Arabialaiset esitykset ( ligatuurit ja paikannuskirjoitukset) vaihtelevat U+FB50:stä U+FEFF:ään, lukuun ottamatta alaaluetta U+FE00-U+FE70. Yhteensä 1001 koodipaikkaa 4 lohkossa on varattu arabialaisilla Unicode-merkeillä.

Arabialaisen päälohkon symbolit on taulukoitu alla.

Näppäimistö

Arabialaisten näppäimistöasettelujen kohdalla tilanne on yhtä epäjohdonmukainen kuin koodaustenkin kanssa: vaikka ASMO-663 [1] on ollut vakioasettelu vuodesta  1987, on käytössä lukuisia ei - standardiasetteluja . Suosituin tällä hetkellä IBM OS/2 :ssa ja Microsoft Windowsissa käytetty asettelu . Erilaisia ​​sen ja keskenään yhteensopimattomia asetteluja käytettiin MSX-tietokoneissa , MS-DOS :n arabiankielisessä versiossa , Linux - pohjaisissa järjestelmissä . Uutta näppäimistöasettelua kehitetään myös " 100 dollarin kannettavalle " -tietokoneelle, joka ei ole yhteensopiva olemassa olevien kanssa.

Arabian näppäimistön on luonnollisesti oltava kaksikielinen (latina/arabia), jotta se pystyy syöttämään tiedostojärjestelmän polkuja ja verkko-osoitteita tietokoneeseen . Tässä on myös epäselvyyttä: yleensä arabiankielisen näppäimistön latinalainen osa merkitään QWERTY :ksi , mutta Maghreb -maissa , joissa ranska on vallitseva latinalaista kirjainta käyttävien kielten joukossa, näppäimistön latinalainen osa on merkitty. ranskalaisen AZERTY-asettelun mukaisesti .

Esimerkki

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla:

الناس أحرارًا متساوين في الكرامة والحقوق وقد وهبوا عقلاً وضميرًا وعلَ ‎

يُولَدُ جَمِيعُ النَّاسِ أَحْرَارًا Internet ول clotield ولًا ولًا وicles careًا وail.RuPUPUN أail.RuU أail.RuE يAR itseP ICail.RuP ICL.ail.RuPااااااااالوicles ICLYUN ‎

"Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän tulee toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä."

Katso myös

• Arabialainen kalligrafia
• Arabian kieli
• Arabialaisten kirjainten siirto latinaksi
• Garshuni  - kirjoitus arabian kielelle, joka perustuu syyrialaisiin aakkosiin
• Käytännöllinen arabia-venäläinen transkriptio
• Arabialainen diakriitti
• konsonantti kirjain
• persialainen kirjoitus
• Valkovenäjän arabialainen aakkoset

Muistiinpanot

1. ↑ 1 2 3 Arabialainen kirjoitus  / A. G. Belova // Suuri venäläinen tietosanakirja [Sähköinen resurssi]. – 2005.
2. ↑ 1 2 A. Ya. Shaikevich , A. A. Abduazizov, E. A. Gurdjieva. Johdatus kielitieteeseen. - Tashkent: Ukituvchi, 1989. - S. 63.
3. ↑ A.A. Duri. Arabikansakunnan historiallinen muodostuminen . — Routledge, 2012. — s. 22.
4. ↑ Jushmanov, 1928 , s. 28.
5. ↑ Arabialainen aakkoset - artikkeli Encyclopædia Britannicasta
6. ↑ Istrin V.A. Kirjoittamisen kehitys. - M .: Toim. Neuvostoliiton tiedeakatemia, 1961. - S. 231.
7. ↑ Microsoft Middle East - MSDN . Haettu 27. tammikuuta 2007. Arkistoitu alkuperäisestä 15. tammikuuta 2018. (määrätön)
8. ↑ Idän kulttuuri ja kirjoittaminen. 1931, nro 10.

Kirjallisuus

• Kovalev A. A., Sharbatov G. Sh . Arabian kielen oppikirja. - M . : Kustantaja "Eastern Literature" RAS, 1999.
• Segal V.S. Arabian kielen alkukurssi. - M .: Toim. IMO, 1962.
• Khalidov B. Z. Arabian kielen oppikirja. - Tashkent: Toim. "Ukituvchi", 1977.
• Yushmanov N. V. Kirjallisen arabian kielen kielioppi. - L. , 1928.
• 2000 م
• Pihan, A.P. Notice sur les divers genres d'écriture et moderne des Arabes, des Persans et des Turcs  (ranska) . - Pariisi, 1856.

Linkit

• Arabialaiset aakkoset ja kalligrafia  (englanniksi)
• Arabialaiset aakkoset Omniglotin verkkosivuilla  (englanniksi)
• Arabialaiset aakkoset ja kalligrafia  (englanniksi)
• Taulukko eri translitterointijärjestelmistä  (englanniksi)
• Arabialainen translitterointi ja muokkausmahdollisuus Arkistoitu 28. maaliskuuta 2008 Wayback Machinessa
• Ibn Manzur, Arabien kieli, lähde  (ar.)
• Kurssi "Alif Beit"
• Arabialainen online-näppäimistö on saatavilla osoitteista www.isa-sari.com ja www.corluihl.com (persialaisilla kirjaimilla "p", "h" ja "g").
• Toinen erittäin kätevä online-näppäimistö on täällä www.babil.info
• Gusterin P.V. Arabialainen paleografia

Sanakirjat ja tietosanakirjat	Iso venäläinen
Bibliografisissa luetteloissa	BNF : 11953438d GND : 4355548-2 J9U : 987007558293805171 LCCN : sh85139095