Khmer käsikirjoitus

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 9. helmikuuta 2021 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 6 muokkausta .
Khmer käsikirjoitus
Kirjeen tyyppi abugida
Kieli (kielet khmerit
Tarina
luomispäivämäärä noin 611
Kausi ~ 6. vuosisadalta jKr. e.
Alkuperä

foinikialainen

aramea brahmi pallava
Kehitetty Lao , Thaimaa
Ominaisuudet
Kirjoituksen suunta vasemmalta oikealle
Unicode-alue U+1780–U+17FF
ISO 15924 Khmr
 Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa

Khmerien kirjoitusta ( khmer aakkoset ; khmer. អក្សរខ្មែរ [ʔakˈsɑː ˈkʰmae] aksa khmae ) [1] käytetään khmerien kielen kirjoittamiseen , joka on Kambodian virallinen kieli .

Konsonantit

Khmer-kirjoituksessa on 35 konsonanttia , joista vain 33 on käytössä nykyaikaisessa khmerissa, ja kaksi on vanhentuneita. Jokaisella konsonantilla on oma vokaali : /ɑː/ tai /ɔː/ ; kunkin konsonantin sanotaan kuuluvan sarjaan /ɑː/ tai / ɔː/ . Konsonanttisarja määrittää konsonanteille liitettyjen riippuvien vokaalien ääntämisen , ja joissakin paikoissa luontaisen vokaalin ääni lausutaan itsestään. Nämä kaksi riviä olivat alun perin äänettömiä ja soinnillisia konsonantteja (ja niitä kutsutaan edelleen sellaisiksi khmerissä); Keskikhmerien foneettiset muutokset vaikuttivat äänettömiä konsonantteja seuraaviin vokaaliin, ja nämä muutokset säilyivät huolimatta siitä, että tunnusomainen ääni katosi.

Jokaisella konsonantilla on yhtä poikkeusta lukuun ottamatta myös allekirjoituslomake. Heidän khmer-nimensä, ជើងអក្សរ /cəːŋ ʔak.ˈsɑː/ käännetään kirjaimellisesti "kirjaimen jalkaksi". Useimmat merkityt konsonantit muistuttavat vastaavaa konsonanttisymbolia, mutta pienemmässä ja joskus yksinkertaistetussa muodossa, vaikka joissakin tapauksissa ei ole ilmeistä samankaltaisuutta. Useimmat allekirjoituskonsonantit kirjoitetaan suoraan muiden vokaalien alle, mutta allekirjoitus r on kirjoitettu vasemmalle, ja joissakin muissa on jatkeet oikealla. Allekirjoituksia käytetään kirjoitettaessa konsonanttiryhmiä (konsonantit, jotka lausutaan peräkkäin sanassa ilman vokaalia niiden välissä). Khmerin konjunktiot koostuvat yleensä kahdesta konsonantista, vaikka joskus niitä on kolme sanan keskellä. Ensimmäinen konsonantti yhtymäkohdassa kirjoitetaan pääkonsonantiksi, ja toinen (ja kolmas, jos sellainen on) liitetään siihen allekirjoituksena. Allekirjoituksia käytettiin aiemmin myös lopullisten konsonanttien kirjoittamiseen; nykykhmerissä se on myös mahdollista, mutta ei pakollista, joissakin sanoissa, jotka päättyvät -ng tai -y , kuten ឲ្យ /ʔaoj/ 'antaa'.

Alla olevassa taulukossa on lueteltu konsonantit ja niiden allekirjoitusmuodot. Tavalliset foneettiset arvot annetaan käyttämällä kansainvälistä foneettista aakkosta (IPA); vaihtoehdot kuvataan taulukon jälkeen. Foneettinen järjestelmä on kuvattu yksityiskohtaisesti khmerien kielen artikkelissa Fonetiikka -osiossa. Jokaisen konsonantin puhekieli on sen merkitys siihen liittyvän vokaalin kanssa. Translitterointi khmeri -venäläisessä käytännön transkriptiossa ja UNGEGN -järjestelmässä [2] [3] .

Aksa-tirieng Aksa-mul Täysi merkitys (sisäisen vokaalin kanssa) Konsonantin merkitys
Konsonantti
Tilauslomake អ -painikkeella 		Konsonantti
Tilauslomake អ -painikkeella 		JOS Käytännöllinen
jäljitin 		YK JOS Käytännöllinen
jäljitin 		YK
ក អ្ក ក អ្ក [kɑː] ka ka [k] to k
ខ អ្ខ ខ អ្ខ [kʰɑː] kha kha [kʰ] kx kh
គ អ្គ គ អ្គ [kɔː] to ko [k] to k
ឃ អ្ឃ ឃ អ្ឃ [kʰɔː] ho kho [kʰ] kx kh
ង អ្ង ង អ្ង [ŋɔː] ngo ngo [ŋ] ng ng
ច អ្ច ច អ្ច [cɑː] cha cha [c] olla ch
ឆ អ្ឆ ឆ អ្ឆ [cʰɑː] cha chha [cʰ] h chh
ជ អ្ជ ជ អ្ជ [cɔː] nuo cho [c] olla ch
ឈ អ្ឈ ឈ អ្ឈ [cʰɔː] cho chho [cʰ] h chh
ញ អ្ញ ញ អ្ញ [ɲɔː] ei nho [ɲ] ny nh
ដ អ្ដ ដ អ្ដ [ɗɑː] Joo da [ɗ] d d
ឋ អ្ឋ ឋ អ្ឋ [tʰɑː] tha tha [tʰ] mx th
ឌ អ្ឌ ឌ អ្ឌ [ɗɔː] ennen tehdä [ɗ] d d
ឍ អ្ឍ ឍ អ្ឍ [tʰɔː] tho thô [tʰ] mx th
ណ អ្ណ ណ អ្ណ [nɑː] päällä na [n] n n
ត អ្ត ត អ្ត [tɑː] että ta [t] t t
ថ អ្ថ ថ អ្ថ [tʰɑː] tha tha [tʰ] mx th
ទ អ្ទ ទ អ្ទ [tɔː] sitten to [t] t t
ធ អ្ធ ធ អ្ធ [tʰɔː] tho thô [tʰ] mx th
ន អ្ន ន អ្ន [nɔː] mutta ei [n] n n
ប អ្ប ប អ្ប [ɓɑː] ba ba [ɓ], [p] b, s b, s
ផ អ្ផ ផ អ្ផ [pʰɑː] pha pha [pʰ] ph ph
ព អ្ព ព អ្ព [pɔː] päällä po [p] P s
ភ អ្ភ ភ អ្ភ [pʰɔː] pho ph [pʰ] ph ph
ម អ្ម ម អ្ម [mɔː] mo mo [m] m m
យ អ្យ យ អ្យ [jɔː] yo yô [j] th y
រ អ្រ រ អ្រ [rɔː] ro rô [r] R r
ល អ្ល ល អ្ល [lɔː] lo lo [l] l l
វ អ្វ វ អ្វ [ʋɔː] sisään vo [ʋ] sisään, klo v
ឝ អ្ឝ ឝ អ្ឝ vanhentunut; historiallisesti käytetty merkitsemään palataalia Käytetty vain paalin tai sanskritin
tekstien translitterointiin [4]
ឞ អ្ឞ ឞ អ្ឞ vanhentunut; historiallisesti käytetty merkitsemään retroflex s
Käytetään vain tekstien translitterointiin paalin tai sanskritin kielellä [4]
ស អ្ស ស អ្ស [sɑː] sa sa [s] Kanssa s
ហ អ្ហ ហ អ្ហ [hɑː] Ha ha [h] X h
ឡ ei [5] ឡ Ei [lɑː] la la [l] l l
អ អ្អ អ អ្អ [ʔɑː] a 'a [ʔ] Ei '

Kirjain ប ba yhdessä joidenkin riippuvaisten vokaalien kanssa kirjoitetaan hieman muokatussa muodossa (esim. បា , katso Ligatuurit ).

Kirjainta ញ ei kirjoiteta ilman alempaa käyrää allekirjoitusta lisättäessä. Kun tämä kirje on allekirjoitettu itsensä alle, se on koko kirjeen supistettu muoto: ញ្ញ -нн- .

Huomaa, että ដ kyllä ​​ja ត ta on sama allekirjoituslomake. Alkuyhdistelmissä tämä allekirjoitusmuoto lausutaan aina muodossa /d/ , mutta keskiasennoissa se lausutaan joissakin sanoissa muodossa /d/ ja toisissa /t/ .

Ryhmä ដ da , ឋ tha , ឌ do , ឍ tho , ណ na käänsi alun perin retroflex-konsonantteja intialaisissa teksteissä. Toinen, kolmas ja neljäs kirjain ovat harvinaisia ​​ja esiintyvät vain etymologisista syistä muutamassa paalin ja sanskritin kielestä lainatussa sanassa . Koska ääni /n/ on yleinen ja usein kieliopillisesti tuottava mon-khmerien kielissä , tämän ryhmän viides kirjain, ណ, on mukautettu mukavuussyistä ន:n analogiksi, mutta sarjaan /ɑː/ (kaikki muut konsonantit kuuluvat sarjaan /ɔː/ ).

Vaihtelut lukemisessa

Aspiroidut konsonantit ( kh- , ch-, tkh- , pkh- ) aspiroidaan vain ennen vokaalia. Myös äänten k , t , t ja n kohdalla esiintyy pientä aspiraatiota ennen tiettyjä konsonantteja , mutta riippuen siitä, onko ne kirjoitettu aspiraatiota ilmaisevalla kirjaimella.

Khmer-sana ei voi päättyä useampaan kuin yhteen konsonanttiin, minkä vuoksi sanan loppumerkittyjä konsonantteja (jotka esiintyvät etymologisista syistä) ei lausuta, vaikka ne voidaan lausua, kun tällainen sana aloittaa lauseen.

Toisin sanoen yksi mediaalikonsonantti välittää sekä yhden tavun loppukonsonantin että seuraavan tavun alkukonsonantin.

Kirjain ប ba välittää äänen /ɓ/ vain ennen vokaalia. Merkillisen konsonantin lopussa tai jälkeen se luetaan muodossa /p/ (ja kun sitä seuraa merkkikonsonantti, se käännetään myös p :ksi YK-järjestelmässä). Jos haluat tietoja p :n muuttamisesta diakriittisillä merkeillä, katso Muut konsonantit . Intialaisissa teksteissä /p/ :n kääntävä kirjain säilyttää myös joidenkin sanskritista ja paalin kielestä lainattujen sanojen /p/ -lukeman .

Sanojen lopussa olevat kirjaimet ដ kyllä ​​ja ឌ do luetaan muodossa /t/ . Kirjain ត ta luetaan muodossa /d/ painottamattomassa alkutavussa , joka päättyy nasaaliin.

Loppuasennossa ääntä välittävät kirjaimet /k/ ( k-, kx- ) luetaan glottaalipysäykseen /ʔ/ vokaalien /ɑː/ , / aː/ , / iə/ , /ɨə/ , / jälkeen. uə/ , /ɑ/ , /a/ , /ĕə/ , /ŭə/ . Sanojen lopussa oleva kirjain រ ro ei ole luettavissa (useimmissa murteissa). Sanojen lopussa oleva kirjain ស sa on /h/ (joka tässä asennossa lähestyy /ç/ ).

Muut konsonantit

Khmerien kirjoitusjärjestelmä sisältää lisäkonsonantteja, joita käytetään joissakin lainasanoissa , pääasiassa ranskasta ja thaista . Ne välittävät yleensä ääniä, joita ei löydy alkuperäisistä khmerien sanoista tai joiden kansankieliset kirjaimet rajoittuvat yhteen kahdesta vokaalisarjasta. Suurin osa niistä on digrafeja , jotka on muodostettu asettamalla etumerkityt konsonantit päällekkäin kirjaimen ហ ha alle , täydennettynä traisap- diakriittisellä merkillä, jos halutaan muuttaa luontainen vokaali muotoon /ɔː/ . Mutta pa -merkki muodostetaan lisäämällä diakriittinen merkki tkhmen-kandol ("hiiren hampaat") kirjaimen ប ba yläpuolelle .

Lisäkonsonantti Kuvaus Täysi merkitys (sisäisen vokaalin kanssa) Konsonantin merkitys Kommentit
Aksa-tirieng Aksa-mul JOS Käytännöllinen
jäljitin 		YK JOS Käytännöllinen
jäljitin 		YK
ហ្គ ហ្គ ha + ko [ɡɑː] ha ga [ɡ] G g Esimerkki: ហ្គាស [ɡas] ("kaasu")
ហ្គ៊ ហ្គ៊ ha + ko + jälki [ɡɔː] th mennä [ɡ] G g Esimerkki: ហ្គ៊ារ [ɡiə] ("huoltoasema")
ហ្ន ហ្ន ha + mutta [nɑː] päällä na [n] n n Esimerkki: ហ្នាំង tai ហ្ន័ង [naŋ] ("varjoteatteri", thai : sta หนัง )
ប៉ ប៉ ba + thmen-kandol [pɑː] pa pa [p] P s Esimerkki: ប៉ាក់ [pak] ("kirjonta"), ប៉័ង [paŋ] ("leipä")
ហ្ម ហ្ម ha + kk [mɑː] ma ma [m] m m Esimerkki: គ្រូហ្ម [kruː mɑː] ("shamaani", thai : sta หมอ )
ហ្ល ហ្ល ha + lo [lɑː] la la [l] l l Esimerkki: ហ្លួង [luəŋ] ("kuningas", thai :sta หลวง )
ហ្វ ហ្វ ha + w [fɑː], [ʋɑː] F fâ, vâ [f], [ʋ] f, in f, v Lausutaan [ʋ ] kielellä ហ្វង់ [ʋɑŋ] ("puhdas") ja [f] kielellä កាហ្វេ [kaafeɛ] ("kahvi")
ហ្វ៊ ហ្វ៊ ha + w + tracesap [fɔː], [ʋɔː] pho fô, vô [f], [ʋ] f, in f, v Esimerkki: ហ្វ៊ីល [fiːl] ("elokuva")
ហ្ស ហ្ស ha + sa [ʒɑː], [zɑː] kyllä, varten zâ, zâ [ʒ], [z] f, h z, z Esimerkki: ហ្សាស [ʒas] ("jazz")
ហ្ស៊ ហ្ស៊ ha + sa + jälki [ʒɔː], [zɔː] jo, zo žô, zô [ʒ], [z] f, h z, z Esimerkki: ហ្ស៊ីប [ʒiːp] ("jeeppi")

Riippuvat vokaalit

Riippuva
vokaali, jossa on អ 		MFA [1] Käytännöllinen
transkr. 		YK Huomautuksia
Aksa-tirieng Aksa-mul sarja /ɑː/ sarja /ɔː/ sarja /ɑː/ sarja /ɔː/ sarja /ɑː/ sarja /ɔː/
អ អ [ɑː] [ɔː] a noin a o Katso  Diakriittiset muunnelmat ja Konsonantit ilman riippuvia vokaalia .
អា អា [aː] [iːə] [6] a ea a ea Katso  diakriittiset muutokset .

អ៊ា , /ɔː/ ា sarja , eroaa hieman ៀsta (vertaa អ៊ា ~ 'ilma' ja ៀ ~ 'korva').

អិ អិ [ə], [e] [ɨ], [i] e ja ĕ ĭ Se luetaan muodossa [e] / [i] tavuissa, joissa ei ole kirjoitettua loppukonsonanttia (ja sitten lisätään glottaalipysäytys, jos tavua painotetaan; mutta joissain sanoissa vokaalia ei lueta, jos se on lopullinen, ja joissakin sanoissa joka ei ole lopullinen, se luetaan [əj] ). Sarjassa /ɔː/ yhdistettynä viimeiseen យ:iin yo luetaan muodossa [iː] (katso myös  Diakriittiset muutokset ).
អី អី [əj] [iː] Hei ja ei i
អឹ អឹ [ə] [ɨ] uh s œ̆
អឺ អឺ [əɨ] [ɨː] uh s -
អុ អុ [o] [u] noin klo ŏ ŭ Katso  diakriittiset muutokset . Jos painotetussa tavussa ei ole loppukonsonanttia, vokaalia seuraa glottaalipysäytys [ʔ] tai [k] kuten sanassa តុ tok 'taulukko' (mutta joissakin sanoissa loppuvokaalia ei lueta).
អូ អូ [ou] [uː] OU klo o u Se luetaan muodossa [əw] / [ ɨw ] ennen viimeistä វ-kirjainta .
អួ អួ [uə] Vau uŏ
អើ អើ [aə] [əː] ae uh aeu eu Katso  diakriittiset muutokset .
អឿ អឿ [ɨə] joo œă
អៀ អៀ [iə] eli minä
អេ អេ [ei] [eː] e e Äännetään muodossa [ə] / [ɨ] ennen palataaleja (tai [a] ennen [c] / ɑː/ -sarjassa joissakin sanoissa). Joissakin se luetaan muodossa [ae] / [ɛː] . Katso  diakriittiset muutokset .
អែ អែ [ae] [ɛː] ae uh ê Katso  diakriittiset muutokset .
អៃ អៃ [aj] [ɨj] Ah hänen ai oi
អោ អោ [ao] [oː] ao OU ao oŭ Katso  diakriittiset muutokset .
អៅ អៅ [aw] [ɨw] oi eu au ŏu

Itsenäiset vokaalit

ឣ â /ʔɑʔ/
ឤ a /ʔa/
ឥ ĕ /ʔe/
ឦ ei /ʔəj/
ឧ ŏ /ʔ/
ឩ ŭ /ʔu/
ឪ ŏu /ʔɨw/
ឫ rŏe /ʔrɨ/
ឬ rœ /ʔrɨː/
ឭ lŏe /ʔlɨ/
ឮ lœ /ʔlɨː/
ឯ é /ʔeː/
ឰ ai /ʔaj/
ឱ, ឲ aô /ʔaːo/
ឳ âu /ʔaw/

Diakriittiset

ំ nasalisoi vokaalia
ះ lisää aspiraatiota vokaaliin, yleensä jätetään pois
ៈ lisää glottalisoinnin vokaaliin, yleensä jätetään pois; suhteellisen uusi merkki
៉ käytetään muuttamaan joitain ryhmän o konsonantteja ryhmäksi a
៊ käytetään muuttamaan joitain ryhmän a konsonantteja ryhmäksi o
ុ käytetään, jos kaksi ylempää kritiikkiä leikkaavat vokaalimerkin
់ käytetään joidenkin vokaalien lyhentämiseen
៌ käytetään samalla tavalla kuin seuraavaa merkkiä
៍ käytetään edustamaan joitain kirjaimia äänettöminä
៎ käytetään osoittamaan intonaation nousua huutoäänen aikana
័ edustaa lyhyttä vokaalia sanskritin ja paalin sanoissa , yleensä jätetty pois
៑ vanhentunut merkki
្ suunniteltu unicodelle , käytetään allekirjoitettujen konsonanttien luomiseen

Esimerkkiteksti

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 1 artikla:

khmerin kielellä មនុស្ស ទាំងអស់ កើតមក មាន សេរីភាព សមភាព ក្នុង ផ្នែក និង និង ។។ មនុស្ស មាន វិចារណញ្ញាណ និង សតិសម្បជញ្ញៈ ពី កំណើត ហើយ គប្បី ប្រ ត្ដ ចំពោះ ទៅវិញទៅមក ក្នុង ស្មារតី ជា បងប្អូន ។។។ ។។។
Latinalainen transkriptio Mĕəʾnuh tĕəng ʾɑh, kaətmɔɔk miən seerəyphiəp, nɨng sɑmphiəp, knong phnaek sacktəythlaytnuu nɨng sətthiʾ. Mĕəʾnuh miən vicaanɑñiñññiən, nɨng sɑɑtəhmbɑɑcñĕəʾ cŏəp pii kɑmnaət, haəy kupbəy prɑhmciongtrah.
Venäjän käännös Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasa-arvoisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heillä on järki ja omatunto, ja heidän tulee toimia toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.

Numerot

០ ១ ២ ៣ ៤ ៥ ៦ ៧ ៨ ៩ ១០
0 yksi 2 3 neljä 5 6 7 kahdeksan 9 kymmenen
សូន្យ មួយ ពីរ បី បួន ប្រាំ ប្រាំមួយ ប្រាំពីរ ប្រាំបី ប្រាំបួន ដប់
sohn muŏy pi bei busn vaunut vaunut muŏy vaunut pi vaunut bei vaunut busn dop

Kirjoitustyylit

Useita khmerien kirjoitustyylejä käytetään eri tarkoituksiin. Kaksi päätyyliä ovat aksa-tirieng (kirjaimellisesti "vino kirjoitus") ja aksa-mul (kirjaimellisesti "pyöreä kirjoitus").

Näppäimistö

Katso myös

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Huffman, F. Kambodžan kirjoitusjärjestelmä ja aloitteleva lukija / Franklin Huffman. - [New Haven, CT] : Yale University Press, 1970. - ISBN 0-300-01314-0 .
  2. ↑ Kambodžan kuningaskunnan maantieteelliset nimet: Hallitusten raportit maidensa tilanteesta ja maantieteellisten nimien standardoinnissa saavutetusta edistyksestä seitsemännen konferenssin jälkeen: YK:n kahdeksas maantieteellisten nimien standardointikonferenssi. Berliini, 27. elokuuta-5. syyskuuta 2002. Alustavan esityslistan kohta 4  // Yhdistyneiden kansakuntien tilastoosasto.
  3. ↑ Raportti Yhdistyneiden Kansakuntien maantieteellisten nimien romanisointijärjestelmien nykytilasta – Khmer Arkistoitu 13. toukokuuta 2011 Wayback Machinessa , UNGEGN Working Group on Romanization Systems, syyskuu 2013 (linkki WGRS:n verkkosivustolta Arkistoitu 18. tammikuuta 2008 Wayback Machinessa ).
  4. ↑ 1 2 Unicode 12.1 -merkkikoodikaaviot - khmer . Haettu 4. helmikuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 23. toukokuuta 2018.
  5. ↑ Kirjaimella ឡ la ei ole allekirjoituslomaketta vakioortografiassa, mutta joissakin fonteissa se ( ្ឡ ) näkyy muodossa, joka näytetään, jos merkki esiintyy merkkikonsonantin jälkeen (katso Unicode -osio ).
  6. ↑ Jacob, Judith M. Johdatus kambodžalaiseen . - Lontoo; Bombay [jne.]: Oxford University Press, 1968. - s  . 19 , 29-30.
  7. ↑ Toukokuu, Angela Marie. (2014). Sak Yant: Siirtyminen intialaisista yantraista thaimaalaisiin buddhalaisiin tatuointeihin (pro gradu) (s. 6). Alabaman yliopisto Birminghamissa.
  8. ↑ Igunma, Jana. (2013). Aksoon Khoom: Khmerien perintö Thaimaan ja Laosin käsikirjoituskulttuureissa. Tai Kulttuuri, 23: Route of the Roots: Tai-Asiatic Cultural Interaction .
  9. ↑ Tsumura, Fumihiko. (2009). Perinteisten kirjoitusten maaginen käyttö koillis-thaimaalaisissa kylissä. Senri Ethnological Studies, 74 , 63-77.
  10. ↑ Tätä erityistä khmerien tyyliä ei pidä sekoittaa toiseen Paul Sidwellin kuvaamaan samannimiseen käsikirjoitukseen (katso Khom-kirjoitus ).

Linkit

 Intialainen kirje