Cayman-luokan hävittäjät | |
---|---|
Kaiman luokka | |
|
|
Projekti | |
Maa | |
Valmistajat |
|
Operaattorit | |
Rakennusvuosia | 1904 |
Palveluksessa | kaikki purettu metalliksi |
Pääpiirteet | |
Siirtyminen | 210 t |
Pituus | 56 m |
Leveys | 5,4 m |
Luonnos | 1,35 m |
Moottorit | 2 Yarrow höyrykattilaa |
Tehoa | 3000 hv |
matkan nopeus | 26,2 solmua |
risteilyalue | 3200 merimailia 15 solmun nopeudella |
Miehistö | 35 merimiestä ja 3 upseeria |
Aseistus | |
Tykistö | 4 × 47 mm L/33 SFK laivastoase |
Flak | Ilmatorjuntakonekivääri (lisätty 1915) |
Miina- ja torpedoaseistus | 3 torpedoputkea, kaliiperi 450 mm |
Mediatiedostot Wikimedia Commonsissa | |
Cayman-luokan hävittäjät ( saksaksi Kaiman-Klasse ) ovat Itävalta-Unkarin hävittäjiä, jotka olivat palveluksessa Itävalta-Unkarin laivaston kanssa. Yhteensä 24 tällaista alusta laskettiin vesille.
Tämän tyyppiset prototyyppihävittäjät rakennettiin brittiläisellä Yarrow & Co:n telakalla. Oy." ja siirrettiin sitten Itävalta-Unkariin syyskuussa 1905. Kolmetoista tällaista laivaa rakennettiin lisää Triestessä STT:n tehtaalla vuosina 1906-1907 ja loput 10 Danubiuksen telakalla vuosina 1908 ja 1909 .
Näitä uusia hävittäjiä pidettiin yhtenä aikansa parhaista hävittäjistä, ne pystyivät suorittamaan taisteluoperaatioita avomerellä pidempään kuin ne olivat huomattavasti edeltäjiään ja aikalaisiaan edellä. Niitä käytettiin myös suurten sotalaivojen (taistelulaivojen, risteilijöiden ja taistelulaivojen) puolustamiseen, ja ne pystyivät myös taistelemaan torpedoveneitä, sukellusveneitä ja muita pieniä aluksia vastaan. Ensimmäisen maailmansodan alussa nämä hävittäjät kuuluivat 1. ja 2. hävittäjälaivastoihin, jotka peittivät raskaita aluksia Montenegron ja Italian rannikolla. Montenegrossa heistä tuli kuuluisia valtavien amfibiohyökkäysten järjestämisestä, rannikkopartioiden hyökkäämisestä ja jopa sukellusveneiden korjaamisesta.
Taistelujen aikana yksikään alus ei menetetty: vain alus, koodinimeltään Tb.51T , vaurioitui torpedohyökkäyksen jälkeen. Tämä ei kuitenkaan pelastanut Itävalta-Unkarin laivastoa tappiolta sodassa: sen päätyttyä alukset alkoivat jakaa valtojen kesken. 19 alusta meni Isoon-Britanniaan, mutta britit luovuttivat ne italialaisille. Neljä muuta tuhoajaa meni Jugoslaviaan, jossa he palvelivat vuoteen 1924 asti. Jäljelle jäänyt alus hyväksyttiin Italian laivastoon. Pian kaikki alukset purettiin metallia varten, ja se oli Italiassa.
Itävalta-Unkarin laivaston (kuk Kriegsmarine) sota - alukset ensimmäisen maailmansodan aikana | ||
---|---|---|
taistelulaivoja | ||
armadillos | ||
Rannikkopuolustuksen taistelulaivat |
| |
Vanhoja armadilloja |
| |
Panssaroidut risteilijät | ||
Kevyet ja panssaroidut risteilijät | ||
Kaivosristeilyt | ||
Tuhoajia ja tuhoajia |
| |
Sukellusveneet |
| |
Huomautus : laivojen ja sukellusveneiden sarjat on kursivoitu, joista yksikään yksikkö ei ole otettu käyttöön |