Uusi kieli
| Uusi kieli | |
|---|---|
| oma nimi | नेवाःभाय् Newah Bhaye |
| Maat | Nepal |
| Alueet | Katmandun laakso |
| Kaiuttimien kokonaismäärä | 1 miljoona |
| Tila | on olemassa uhka sukupuuttoon |
| Luokitus | |
| Kategoria | Euraasian kielet |
| Tiibeti-burmalainen alaperhe Newar haara | |
| Kirjoittaminen | Devanagari , Ranjana jne. |
| Kielikoodit | |
| GOST 7.75-97 | marraskuu 478 |
| ISO 639-1 | — |
| ISO 639-2 | Uusi |
| ISO 639-3 | Uusi |
| WALS | uusi ja uusi |
| Maailman kielten atlas vaarassa | 1117 |
| Etnologi | Uusi |
| IETF | Uusi |
| Glottolog | newa1247 ja newa1246 |
 Wikipedia tällä kielellä | |
Newar-kieli ( Newari , Nepal-bhasa , oma nimi: Newah Bhaye , नेवाः भाय् /newa bhæ:/) on yksi Nepalin tärkeimmistä kielistä (puhujien lukumäärän suhteen kuudenneksi). Newarien alkuperäinen kieli on Nepalin alkuperäisväestö. Levitetty Katmandun laaksossa Nepalin keskiosassa ( Bagmati -vyöhyke ). Kaiuttimien kokonaismäärä n. 850 tuhatta ihmistä, joista 825 tuhatta ihmistä Nepalissa. (2001, väestönlaskenta), Intiassa n. 14 tuhatta ihmistä (2007, arvio).
Se kuuluu kiinalais-tiibetiläisen suvun tiibeti-burmanialaiseen alaheimoon , jossa se muodostaa erillisen haaran yhdessä läheisten sukulaiskielten kanssa East Newar (mukaan lukien Dolakha-Nevar) ja Badikhel Pahari . Se sisältyy myös " Himalajan kielten " aluekäsitteeseen.
Sitä ei pidä sekoittaa Nepalin kieleen (Gurkhali, Khaskura), Nepalin suurin ja virallinen kieli, joka on osa indoeurooppalaisten kielten indoarjalaista haaraa . Jälkimmäinen sai nimen "nepalilainen" gurkkien pääkaupungin siirron jälkeen Katmanduun.
Historia
Varhaisvaiheista tiedetään vain vähän, paitsi todettu vaikutus Nepalin , Tiibetin , Sanskritin , Palin ja useiden muiden alueen kielten vaikutuksesta.
Kirjoittaminen
Perinteisesti Newarissa käytettiin Ranjana (Newar, Lanza) -kirjoitusta, joka kehittyi 1000-luvulla brahmiin asti ulottuvan Nagari -kirjoituksen perusteella . Ser. 20. vuosisata Devanagari -käsikirjoitus melkein korvasi sen , ja sitä yritetään nyt elvyttää. Newarin vanhimpana muistomerkkinä pidetään palmunlehteen vuodelta 1114 olevaa kirjoitusta. Klassisen kielen kukoistusaika juontaa juurensa 1700-luvun lopulle.
Vokalismia edustavat seuraavat vokaalit (माआखः, MaAkha):
| Ortografia | अ | आ | इ | ई | उ | ऊ | ए | ऐ | ओ | औ | अं | अः | ऋ | ॠ | ऌ | ॡ |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| roomalainen | a | aa | i | ii | u | uu | e | ai | o | au | olen | ahaa | fi | Ru | lru | l Ruu |
| IPA | /ə/ | /ɑː/ | /i/ | /iː/ | /u/ | /uː/ | /eː/ | /əi/ | /oː/ | /əu/ | /əⁿ/ | /əʰ/ | /en/ | /enː/ | /lru/ | /lruː/ |
Ääniä ऋ, ॠ, ऌ, ॡ käytetään harvoin.
Konsonantismia edustavat seuraavat konsonantit (बाआखः, BaAkha):
| क | ख | ग | घ | ङ |
|---|---|---|---|---|
| k /k/ |
kh /kʰ/ |
g /ɡ/ |
gh /ɡʱ/ |
ng /ŋ/ |
| च | छ | ज | झ | ञ |
| ch /cɕ/ tai /ts/ |
chh /cɕʰ/ |
j tai z /ɟʝ/ tai /dz/ |
jh tai zh /ɟʝʱ/ tai /dzʱ/ |
ny /ɲ/ |
| ट | ठ | ड | ढ | ण |
| t /ʈ/ |
th /ʈʰ/ |
d /ɖ/ |
dh /ɖʱ/ |
n /ɳ/ |
| त | थ | द | ध | न |
| t /t̪/ |
th /t̪ʰ/ |
d /d̪/ |
dh /d̪ʱ/ |
n /n̪/ |
| प | फ | ब | भ | म |
| p /p/ |
ph tai f /pʰ/ tai /f/ |
b /b/ |
bh /bʱ/ |
m /m/ |
| य | र | ल | व | |
| y /j/ |
r /ɾ/ |
l /l/ |
v tai w /v/ tai /w/ |
|
| श | ष | स | ह | |
| s /ɕ/ |
sh /ʃ/ |
s /s/ |
h /h/ |
|
| क्ष | त्र | ज्ञ | ||
| ksh /kʃ/ |
tr /t̪ɾ/ |
gny /ɡɲ/ |
Kielelliset ominaisuudet
Fonetiikka ja fonologia
Vokalismille on ominaista 6 pitkää ja 4 lyhyttä vokaalia, 2 nousevaa ja 6 laskevaa diftongia.
Labial Dental Alveo-palatal Velar Laryngeal
p pʰb bʱt tʰ d dʱ č čʰ ǧ ǧʱ k kʰ ɡ ɡʱ
sɦ
m mʱ n nʱ
l lʱ (r rʱ)
wy
Konsonantismissa on edustettuna perinteinen nelirivinen (p ph b bh) pysäytyspysähdysjärjestelmä ( soinnilliset aspiroidut itä-Newarissa käytännössä puuttuvat), aspiraattikorrelaatteja löytyy myös sonoranteista m, n, l, r. Frikatiiveista vain s ja ɦ .
Morfologia
Kielioppirakenne on agglutinatiivista , sananmuodostus on pääosin suffiksiaalista (vain muutamia etuliitteitä tunnetaan). Tapausjärjestelmä sisältää absolutiivisen (merkitsemättömän), ergatiivin (-sãː, -sɔ͂ː, -syãː), genitiivin (-ya), datiivin (-(ya)tɔ), assosiatiivisen (-ke), eloton lokatiivin (-e), instrumentaalin - ablatiiv (nɔ). Monikkoliitteet liitetään yleensä vain animoituihin nimiin. Luokittelijat vaaditaan numeroiden ja substantiivien väliin . Verbissä aspekti ja aikamuoto, kausaatio , modaalisuus , negaatio on merkitty. Erityinen todisteiden välisen yhteyden luokka on erotettu. Nimiä ei löydy.
Syntaksi
Sanajärjestys lauseessa on "subjekti + objekti + predikaatti".
Adjektiivit, genititiivit, omistusmerkit ja demonstratiivit edeltävät nimeä.
Jälkipositiot otetaan käyttöön .
Sanasto
Kautta historian siihen on vaikuttanut voimakkaasti viereiset indoarjalaiset kielet, ja se on ilmennyt kielen kaikilla tasoilla, erityisesti foneetiikassa ja sanastossa.
Uusi Wikipedia
Wikipedia -osio on Newar-kielellä (" Newar Wikipedia "). 3.11.2022 kello 16.37 ( UTC ) osiossa on 72 352 artikkelia (yhteensä 196 977 sivua); Siihen on rekisteröitynyt 25 378 jäsentä, joista kahdella on ylläpitäjän asema; 16 osallistujaa on tehnyt jotain viimeisen 30 päivän aikana; osion olemassaolon aikana tehtyjen muokkausten kokonaismäärä on 860 897 [1] .
Bibliografia
- Korolev N. I. Uusi kieli. — M.: Nauka (GRVL), 1989. — 130, [2] s. - (Aasian ja Afrikan kansojen kielet).
- Genetti, Carol. Dolakha Newarin kielioppi. Berliini: GmbH & Co., 2007.
- Hale, Austin; Shrestha, Kedār P. Newār (Nepāl bhāsā) / Maailman kielet/Materiaalit, 256. München: Lincom Europa, 2006.
- Hargreaves D. Kathmandu Newar (Nepāl Bhāśā) // Thurgood G., LaPolla RJ (toim.) Sino-Tibetan Languages. L., N.Y.: Routledge, 2003.
- Kolver U.; Shresthacarya I. Nykyajan newarin sanakirja. Bonn: VGH Wissenschaftsverlag, 1994.
- Manandhar TL Newari-englanti-sanakirja: Kathmandun laakson moderni kieli. Delhi: Agam Kala Prakashan, 1986.
Muistiinpanot
- ↑ Newar Wikipedia: tilastosivu
| Bhutanin kielet | |||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| kiinalais-tiibetiläinen |
| ||||||||||||
| indoarjalainen | |||||||||||||
| Eristetty |
| ||||||||||||
| Nepalin kielet | |
|---|---|