Sävellys
Yhdistelmä on sananmuodostustapa , jossa kaksi tai useampia kokonaisia sanoja (tai varsia ) yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi, niin sanotuksi yhdyssanaksi .
Useiden kokonaisten varsien osallistuminen erottaa yhdistämisen sanatuotannosta (jossa käytetään afiksaatiota ja vuorottelua ). Venäläistä termiä on käytetty ainakin 1700-luvulta lähtien, jolloin Lomonosov totesi " Venäjän kielioppissaan " [1] :
Lisäys tapahtuu kahden tai useamman sanan yhdistämisestä yhteen: "takuu" nimestä "käsi" ja prepositiosta "by"; "pesuteline" sanoista "käsi" ja "minun".
Tyypit
Sanojen lisäyksen luonteesta erottuvat:
- syntaktinen sananmuodostus (se on myös "sopimaton lisäys", "vastaavuus" [2] , atemaattinen lisäys [3] ), jossa useat sanat yhdistetään yhdeksi sanaksi edustaen oikeaa syntaktista rakennetta (vrt. englanninkielinen blackboard - "chalkboard" ”, saksalainen tiefblau - "tummansininen", venäläinen Konstantinopoli, hullu ). Jotkut tällä tavalla muodostetuista sanoista pysyvät rakenteellisesti lähellä lauseita (esim. venäjä tuskin säilyttää kahta painopistettä);
- morfologinen koostumus ("oma lisäys", temaattinen lisäys [3] ), jossa lisäys tehdään erityisillä morfologisilla keinoilla , joilla ei ole analogeja syntaksissa (venäjäksi vokaalit o tai e: helikopteri, veden kantaja, maanjäristys, Tsaregrad);
- sekoitettu, morfologis-syntaktinen koostumus käyttää molempia mekanismeja ("heinänteko", "lehtien pudotus").
Katso myös
Muistiinpanot
- ↑ Valeri Danilenko. Venäjän kielitieteen historia . Flint: Nauka, 2009, s. 14.
- ↑ Podolskaya, N.V. Onomastisen sanamuodon ongelmat (kysymyksen muotoiluun) . // Kielitieteen kysymyksiä. - 1990. - nro 3. - S. 40-54.
- ↑ 1 2 Vinogradov V. A. Sanan kokoonpano // Kielellinen tietosanakirja / Päätoimittaja V. N. Yartseva . - M .: Neuvostoliiton tietosanakirja , 1990. - 685 s. — ISBN 5-85270-031-2 .
Kirjallisuus