Arvanitin murre

arnauttien kieli (Arvanitka)
oma nimi Arbërisht, Αρbε̰ρίσ̈τ
Maat Kreikka
Alueet Attika , Boiotia , Etelä- Euboia , Ateena
Kaiuttimien kokonaismäärä 30 000 - 140 000 ihmistä
Tila vakava uhka [1]
Luokitus
Kategoria Euraasian kielet

indoeurooppalainen perhe

Paleo-Balkanin haara albanialainen Toskin murre
Kirjoittaminen latina , kreikkalainen kirjoitus
Kielikoodit
ISO 639-1 —
ISO 639-2 —
ISO 639-3 aat
Maailman kielten atlas vaarassa 1352
Etnologi aat
ELCat 3582
IETF aat
Glottolog arva1236

Arvaniitin murre ( arvaniilainen kieli ) on yksi Albanian kielen murteista , jota Kreikan arvanilaiset perinteisesti puhuvat . Vaikka kaikki kielitieteilijät pitävät arvanitia yksimielisesti albanian murteena, arvanilaiset itse pitävät itseään usein kreikkalaisina eivätkä käytä termiä "albaani" kielelleen, koska he uskovat tämän kyseenalaistavan heidän kreikkalaisen identiteettinsä [2] .

Ominaisuudet

Arvanit-murteella on monia yhteisiä piirteitä Etelä- Albaniassa puhutun Toskin murteen kanssa . Hän on kuitenkin saanut vaikutteita kreikan kielestä sanaston ja fonologian aloilla . Samaan aikaan arvanilainen murre säilytti joitain konservatiivisia piirteitä, jotka Toscanan murre menetti. Hän esimerkiksi säilytti yhtymäkohtia tietyissä tavuissa, jotka yksinkertaistettiin nykyalbanian kielessä ( Arnautissa gljuhë  on kieli ja albanian tavallisessa kielessä gjuhë ). Viime aikoina kielitieteilijät ovat havainneet merkkejä kiihtyneestä rakenteellisesta lähentymisestä kreikan kanssa ja rakenteellisesta yksinkertaistamisesta, jotka on tulkittu kielen "uupumiseksi" eli kielen sukupuuttoon johtavaksi seuraukseksi.

Esimerkkejä

Kieliopin elementit

Kielioppiesimerkkejä [3] :

Pronominit
  Persoonapronominit omistuspronominit
1 Sg. û minä imi minun
2Sg. ti sinä se minä sinun
3Sg.m. ai hän atia hänen
3Sg.f. ajo hän on asaja hänen
1 pl. ei me ini meidän
2Pl. ju Sinä júai Sinun
3pl.m. ata he (m.) pukeutunut ne (m.)
3Pl.f. ato he (fem.) pukeutunut ne (f.)
Verbiparadigmat
  verbi OLLA verbi olla
  Pres. Imperf. Subj.Impf. Subj.Perf. Pres. Imperf. Subj.Impf. Subj.Perf.
1 Sg. nokka kätkö te kem të keshë hillo jeshë sinä jem të jeshë
2Sg. ke kätkö välimuisti te keshe je Jeshe sinä jesh sinä jeshe
3Sg. ka suudella ty ket te kish ishtы, ishtы ish ty jet tyish
1 pl. kemi cachem te kemi te keshëm jemi jeshem sinä jeshem sinä jeshem
2Pl. kiine keshëte te kini te keshëte jini jeshëte të jeshëte të jeshëte
3pl, kanë kishne të kenë të kishne jane ishn të jenë të isnë
Vertailu muihin albanian muotoihin
" Isämme " Arnautissa

verrattuna etelän normaaliin Tosk -muotoon. Albania (toinen rivi)
ja Ghegs (kolmas rivi).

Áti ýny qы jé ndë qiejet, ushënjtëróft' emeri et.
Ati joo qы je ei qiel, u shënjtëroftë emri yt.
Ati joo qы je ei qiel, shejtnue kjoftë emni yt.
Isämme, joka olet taivaassa pyhitetty olkoon sinun nimesi
arthte mbëretëría jóte; runsas dashurimi yt,
arthte mbreteria juoni; u bëftë deshira juoni,
ardhte mbretnia juoni; u baftë vullnesa juoni,
sinun valtakuntasi tulee tapahtukoon sinun tahtosi
si ndë qiel, edhe mbë dhet;
niin ei qiel, edhe mbi dhe.
niin ei qiell ashtu ei dhe.
maan päällä niin kuin taivaassa
bukyne sävy të përdítëshimen' ep-na neve sot;
buken sävy të përditëshme jepna ei milloinkaan sot;
Buken sävy të përditshme epna ei sot;
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme
edhe falj-na fájete sävy,
edhe falna fajet tona,
e ndiejna ne fajet e mëkatet tona,
ja anna meille meidän syntimme anteeksi
sikundry edhe neve ua faljme fajtorëvet tánë;
sikunder edhe ei ua falim fajtoryvet tanë;
si i ndiejmeë na taistelija tanë;
niinkuin mekin annamme anteeksi niille, jotka meitä vastaan ​​ovat rikkoneet
edhe mos na shtier ndë ngasie, po shpetó-na nga i ljigu;
edhe mos na shtjere ei ngasje, po shpetona nga i liiga;
e mos na len me ra ei keq, por Largona prej gjith së keq;
äläkä johda meitä kiusaukseen vaan pelasta meidät pahasta
sepse jotia eshte mbëretëría e fuqia e ljavdia ndë jetët te jetvet.
sepse jotja eshte mbreteria e fuqia e lavdia ei suihkukone te jetvet.
sepse joteja tuhka rregjinija e fuqia e lafti ei suihkukone te jetvet.
sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia aina ja iankaikkisesti.

Lähde: Η Καινή Διαθήκη στα Αρβανίτικα [4]

Jotkut yleiset lauseet

Laivaston hinta arbërisht? Puhutko arnautia?
Flas shumë pak. "Puhun hyvin vähän.
Oletko sinä? — Oletko terve?
Jam shumë grazi. - Voin hyvin.
Se ben, e mir? - Miten menee?
Si Varene? Shummir. - Mitä kuuluu? Erittäin hyvä kiitos.
Si ishty on v? - Kuinka isäsi voi?
Edhe u varene shum mir. - Hän toimii hyvin.
Thuai te faljtura. Anna hänelle parhaat toiveeni.
Gruaja jote si ishtë? - Entä vaimosi?
Nani edhe ajo, ishtë mir, ja shkoi sëmunda se kej. - Nyt hän on myös normaali, sairaus loppuu.
Si thuash tet eli, ro delat, te vemi nestrë presmë drju, mne mar pe telefon. - Kerro isällesi, että jos hän menee huomenna katkaisemaan puuta, anna hänen soittaa minulle puhelimeen.

Kirjoittaminen

Arvanit-murteella käytetään sekä latinalaista albaniaa että kreikkalaista aakkosta . [5] [6]

Kirjaimet B b tai Ƃ b ja D d on lainattu latinalaisista aakkosista. Käytetään myös kirjainta Ϳ ϳ , joka perustuu latinalaiseen J.

Albanian kreikkalaiset aakkoset - 1827-1858
Α Β Π̇ Γ Ϝ Δ Δ̇ Ε Ε̱ Z Η Θ Ι K Κ̇ Λ Λ̇ M N Ν̇ Ξ Ο Π P Σ Σ̈ Τ Υ Φ X Χ̇ Ψ Ω
α β π̇ γ ϝ δ δ̇ ε ε̱ ζ η θ v κ κ̇ λ λ̇ μ v ν̇ ξ ο π s σ σ̈ τ υ φ χ χ̇ ψ ω
Nykyaikaiset albanialaiset aakkoset
a v b g gj dh d e l z i th i k q l lj m n nj ks o s r s sh t y f h hj ps o
Albanian kreikkalaiset aakkoset - 1879
Α Β Ƃ Γ Γ̇ Δ D Ε Ε̱ Z Ζ̇ Θ Ι Ϳ K Κ̇ Λ Λ̇ M N Ν̇ Ο Π P Ρ̇ Σ Σ̈ Τ Ȣ Υ Φ X ΤΣ ΤΣ̈ DΣ DΣ̈
α β b γ γ̇ δ d ε ε̱ ζ ζ̇ θ v ϳ κ κ̇ λ λ̇ μ v ν̇ ο π s ρ̇ σ σ̈ τ ȣ υ φ χ τσ τσ̈ dσ dσ̈
Nykyaikaiset albanialaiset aakkoset
a v b g gj dh d e l z zh th i j k q l lj m n nj o s r rr s sh t u y f h Kanssa ç x xh
Albanian kreikkalaiset aakkoset - 1880
Α Β B Ϳ Γ Γ̇ Γ̇ϳ Δ D Ε Ε̱ Z Θ Ι K Κϳ Λ Λϳ M N Ν̇ Νϳ Ξ Ο Π P Σ Σ̇ Σ̈ Τ Υ Φ Χ̇ X
α β b ϳ γ γ̇ γ̇ϳ δ d ε ε̱ ζ θ v κ κϳ λ λϳ μ v ν̇ νϳ ξ ο π s σ σ̇ σ̈ τ υ φ χ̇ χ
Nykyaikaiset albanialaiset aakkoset
a v b j g g gj dh d e l z th i k q l lj m n nj nj ks o s r s s sh t y f h h

Muistiinpanot

  1. ↑ Unescon punainen kielten kirja
  2. ↑ GHM 1995 
  3. ↑ Αρβανιτικος Συνδεσμος Ελλαδος (kreikka) 
  4. ↑ Christus Rexin verkkosivusto arkistoitu 11. helmikuuta 2018 Wayback Machinessa 
  5. ↑ Albanesisch-Griechisch  (saksa)
  6. ↑ Faulmann, Carl. Das Buch der Schrift, Enthaltend die Schriftzeichen und Alphabete aller Zeiten und aller Völker des Erdkreises (saksa) . - Wien: Verlag der kaiserlich-königlichen Staatsdruckerei, 1880. - S. 181-182.  

Linkit