Muinainen armenialainen paperikäsikirjoitus

Matenadaran - käsikirjoitus nro 2679 on yksi vanhimmista ja vanhimmista 1000-luvulla kirjoitetuista armenialaisista paperikäsikirjoituksista .

Lyhyt kuvaus käsikirjoituksesta

Sisältää 360 arkkia. Mitat ovat 28,5 x 19,5 cm, mikä tekee siitä yhden 10. vuosisadan pienimmistä armenialaisista käsikirjoituksista [1] . Vanhin osa on kirjoitettu vuonna 971 tai 981 (riippuen päivämäärän toisen kirjaimen lukemisesta) [1] [2] . David-nimisen papin kokoaman kirjurin oli hänen poikansa Gukas. Se on kirjoitettu yerkatagir- ja bolorgir-kirjoituksella , ja se on varhaisin esiintymä bolorgirista [2] [3] . Se on neljänneksi vanhin täysin säilynyt paperikäsikirjoitus [4] . The New Cambridge History of the Bible -kirjan mukaan vanhimpien säilyneiden paperikäsikirjoitusten päivämäärät eri kielillä ( arabia 909, syyria 932, armenia 981, kopti 987, georgia 1031, kreikka 1042, slaavi 1344) heijastavat paperin dynamiikkaa. jakelu kristillisessä idässä [5] .

Sisältö ja merkitys

Iän lisäksi käsikirjoituksen sisältö on erityisen arvokasta, sillä lähes kaikki tämän ajan säilyneet käsikirjoitukset ovat kopioita evankeliumeista tai muista liturgisista kirjoista [6] . Käsikirjoitus sisältää teologisia , kosmografisia , historiografisia , maantieteellisiä , filosofisia tutkielmia, muinaisten kreikkalaisten ja varhaiskristittyjen kirjailijoiden teosten käännöksiä, taideteoksia, arvoituksia jne. Armenialaisten kirjailijoiden teoksista löytyy tekstejä, jotka on liitetty Gregorius Valaisttaja , katkelmia Yeghishen , Movses Khorenatsin , John Mandakunin , Atanas Taronatsin , Petros Syunetsin , David Harkatsin , Sebeosin , Vrtanes Kertogin , Anania Shirakatsin , John Odznetsin , Stepanos Syunetsin ja muiden teoksista. Ulkomaisista kirjailijoista on käännöksiä Filon Aleksandrialaisen , Athanasius Suuren , Gregorius Nazianzuksen , Laodikealaisen Apollinariksen , Nyssalaisen Gregoriuksen , Kyproksen Epifanioksen , Johannes Krysostomosen , Kyril Aleksandrialaisen , Eusebiuksen Aesarealaisen Eusebiuksen ja Aesarealaisen teoksista. , ja muut [4] [7] [8] . Myöhemmin koodeksiin lisättiin uusia muistokirjoituksia ja aikakirjoja (esimerkiksi Hovhannes Avageretsin "Kronografia" ).

Matenadaranin perustamiseen asti sitä pidettiin Etchmiadzinissa rekisterinumerolla 102 [9] .

Vuonna 2005 Armenian hallituksen asetuksella käsikirjoitus sisällytettiin "Armenian tasavallan kulttuuriperinnön erityisen arvokkaiden kulttuuriarvojen" luetteloon [10] .

Faksimilepainos julkaistiin vuosina 1995-97 (kahdessa osassa) armenialaisen tiedemiehen Artashes Matevosyanin ponnistelujen ansiosta..

Muistiinpanot

  1. ↑ 1 2 Comparative Oriental Manuscript Studies: An Introduction / toim. Alessandro Bausi. - 2015. - S. 117, 279. - ISBN 9783732317684 .
  2. ↑ 1 2 Dickran Kouymjian. Armenian käsikirjoituksen arkeologia: Kodikologia, paleografia ja sen  jälkeen // Armenian filologia nykyaikana: Käsikirjoituksesta digitaaliseen tekstiin / toim. Valentina Calzolari, Michael E. Stone. - BRILL, 2014. - S. 5-22 . — ISBN 9004270965 .  (linkki ei saatavilla)
  3. ↑ Michael E. Stone. Valitut pseudepigrapha- ja apokryfitutkimukset: Erityisesti armenialainen perinne. - BRILLI. - 1991. - S. 145-147. — ISBN 9004093435 .
  4. ↑ 1 2 Vanhin armenialainen paperikäsikirjoitus  = Հայերեն հնագույն թղթյա ձեռագիր // Armenian Soviet Encyclopedia . - 1980. - T. 6 . - S. 160 .
  5. ↑ R. Marsden, E. A. Matter. The New Cambridge History of the Bible: From 600-1450. Cambridge University Press, 2012. ISBN 1316175863 .
  6. ↑ ME Stone. Kaksi armenialaista käsikirjoitusta ja Historia Sacra  // Apocryphes armeniens. - Lausanne, 1999. - S. 21-36 .
  7. ↑ Vanhin armenialainen paperikäsikirjoitus  = Հայերեն հնագույն թղթյա ձեռագիր // Encyclopedia "Christian Armenia". - 2002. - S. 559-560 . Arkistoitu alkuperäisestä 1. lokakuuta 2015.
  8. ↑ Mashtotsin mukaan nimetyn Matenadaranin armenialaisten käsikirjoitusten yleinen luettelo / toim. G. Ter-Vardanyan. — Er. , 2013. - T. VIII. - S. 1125-1132.
  9. ↑ Armenuhi Drost-Abgarjan. Ein neuer Fund zur armenischen Version der Eusebios-Chronik // Julius Africanus und die christliche Weltchronistik / toim. Martin Wallraff. - Walter de Gruyter-Verlag, 2006. - S. 255-262 .
  10. ↑ Armenian tasavallan hallituksen asetus nro 1643-N Arkistokopio , päivätty 17. kesäkuuta 2019 Wayback Machinessa (armeniaksi)