Neuvostoliiton kirjallisuus

Kokeneet kirjoittajat eivät ole vielä tarkistaneet sivun nykyistä versiota, ja se voi poiketa merkittävästi 16.11.2020 tarkistetusta versiosta . tarkastukset vaativat 27 muokkausta . Kustantaja, katso Federation (kustantaja) ; Neuvostoliiton kirjallisuus. Lyhyt kurssi .

Neuvostoliiton kirjallisuus  - kokoelma kirjallisia teoksia, jotka on julkaistu RSFSR :n ja muiden liittotasavaltojen alueella neuvostovallan perustamisen jälkeen . Se sisälsi venäjän lisäksi muiden kansojen kirjallisuuden 88 Neuvostoliiton kielellä (vuoden 1987 mukaan), vaikka venäjänkielinen kirjallisuus oli hallitseva. Neuvostoliiton kirjallisuus sisälsi myös vanhaa kirjallisuutta (kuten armeniaa , joka on vanhempi kuin venäjä), mutta monia kansallisia kirjallisuuksia luotiin kielillä, joilla ei ollut kirjoitettua kieltä ennen vallankumousta.

Proletaarisesta kirjallisuudesta on tullut laaja yhteiskunnallinen liike; intohimot kiehuvat hänen ympärillään, täynnä vihaa, pelkoa, vihaa, halveksuntaa - toisaalta ja rakkautta, omistautumista, iloa, ystävyyttä - toisaalta. Proletaarinen kirjallisuus ei pelkää voimakkaimpia iskuja, sillä on jo kokonainen sarja valloitusta, ja nuorisomme tuoreet voimat tulevat sen avuksi.[yksi]

Vuoden 1932 jälkeen käytettiin suppeampaa termiä "neuvostokirjallisuus", joka sisälsi puolueettomuuden , kansallisuuden ja sosialistisen realismin pakolliset merkit .

"Literary Encyclopedic Dictionary" -sanakirjan (M., 1987) artikkeli "Neuvostoliiton kirjallisuus" osoittaa: " Leninistiset puolueen ja kansallisuuden periaatteet", "perustuu sosialistisen realismin menetelmään", "sisällöltään sosialistinen, kansallisissa muodoissa erilaisia, hengeltään internacionalistinen", "laadullisesti uuden sosiaalisen ja kansainvälisen yhteisön - neuvostokansa - syntyminen" [2] .

" Minusta neuvostokirjallisuus oli hienoa, neuvostoelokuva loistavaa elokuvaa, samaa voidaan sanoa teatterista ja musiikista ", sanoo Daniil Granin [2] .

Sosialistinen realismi

Runous

Neuvostoliiton epävirallinen kirjallisuus

Proosa "matkustajatovereista"

Neuvostoliiton marginaalinen kirjallisuus

Toisinajatteleva kirjallisuus

Fantasia

Etsivät

Seikkailukirjallisuus

1920-luvun alussa nuoret, kuten ennenkin, pitivät vallankumousta edeltävästä seikkailukirjallisuudesta, ja puhuessaan lokakuussa 1922 Komsomolin V kongressissa keskuskomitean jäsen N.I. Bukharin ehdotti kirjojen " Punaisista Pinkertoneista " luomista, jotta nuorten huomio poistuisi porvarillisista kirjoista. Kongressissa päätettiin julkaista kiireellisesti julkaisuja, joissa vallankumouksellinen maanalainen, sisällissota , Cheka , poliisi , puna-armeija ja neuvostotieteilijät esitettäisiin romantt-sankarillisessa muodossa.

Monet pyrkivät kirjailijat vastasivat kutsuun. Joten vuonna 1923 julkaistiin Pavel Blyakhinin tarina "The Red Devils ", jonka perusteella tehtiin pitkä elokuva , joka oli valtava menestys yleisön keskuudessa.

Mutta kaikki varhaiset yritykset luoda seikkailukirjallisuutta eivät olleet onnistuneita. Lev Uspensky muisteli suurella ironisella dekkaritarinallaan "Sitruunan tuoksu", joka oli kirjoitettu tarkoituksena "rikastua". Kirjat, kuten "Kharita, hänen elämänsä ja seikkailut sekä yksityiskohtainen tarina Karl Marxin kaupungin löytämisestä", Lev Gumilevsky (1926), "Komsomolin jäsenet Afrikassa", V. Tupikov, "The Case" Erye ja K" julkaisi M. Protasevich ja N. Sablin jne.

Vuosina 1923-1924. Petrogradin Glavpolitprosvetan kirjastoosaston määräyksestä kirjastoista hankittiin monia kirjoja joukkolukijaa varten . N. K. Krupskajan mukaan "se oli pelkkä hänen (lukijansa) etujen suojaaminen".

Myöhemmin neuvostokirjailijat F. Gladkov , Vs. Ivanov , A. Malyshkin , L. Seifullina , A. Serafimovich ja muut.

Neuvostoliiton kirjallisuuden osuus oli 1930-luvun alussa noin 40 % kaikista nuorten lukemista kirjoista ("Mitä työnuoret lukevat." M: 1930. s. 52–53).

Lastenkirjallisuus

Runoilijat

Kirjallisuutta muilla Neuvostoliiton kielillä

Julkaiseminen

katso Neuvostoliiton kirjailija (kustantaja) jne.

Kirjallisuus- ja taidelehdet

Nimi Julkaisupaikka Tasavallan painos kustantamo Julkaisuvuosia ISSN Kieli Jaksottainen

ness

(ongelmia

vuonna)

Merkintä
Aurora Leningrad Venäjä Lenizdat 1969- 0320-6858 Venäjän kieli 12 Vuosina 1981-1982 lehden sivuille painettiin numeroitu seinälehti "Accelerate"; vuosina 1983-1985 - numeroitu "Comic Bulletin".
Ashgabat Ashgabat Turkmenistan [b. ja.] 1960- 0320-9342 Venäjän kieli 6; 12 Vuodesta 1985 - kuukausittain.
Baigal Ulan-Ude Venäjä Burjaatin kirjojen kustantaja 1947— 0320-7455 burjat 6 Se julkaistiin myös venäjäksi nimellä "Baikal".
Baikal Ulan-Ude Venäjä Burjaatin kirjojen kustantaja 1949- 0134-4331 Venäjän kieli 6 Se julkaistiin myös burjatian kielellä nimellä "Baigal".

Toistaa burjatian kielellä vuodesta 1947 lähtien julkaistun samannimisen lehden julkaisuvuoden.

Vitchizna Kiova Ukraina Radyansky kirjailija ukrainalainen
Vsesvit Kiova Ukraina Radyansky kirjailija 1925— 0320-8370 ukrainalainen 12
Volga Saratov Venäjä Volga-kirjan kustantaja 1966- 0321-0677 Venäjän kieli 12
Horisontti Kishinev Moldova [b. ja.] 1984- 0233-7053 Venäjän kieli 12
Kaukoitä Habarovsk Venäjä Habarovskin kirjojen kustantaja 1933— 0130-3023 Venäjän kieli 12
Daugava Riika Latvia Latvian kommunistisen puolueen keskuskomitean kustantamo 1977-2008 0207-4001 Venäjän kieli 12
Lastenkirjallisuus Moskova Venäjä Fiktio 1932— 0130-3104 Venäjän kieli 12
Dnipro Kiova Ukraina nuoria ukrainalainen
Don Rostov-on-Don Venäjä kirjan kustantaja Venäjän kieli
Donbass Donetsk Ukraina ukrainalainen,

Venäjän kieli

Ystävyys Moskova, Sofia Venäjä,

Bulgaria

[b. ja.] 1972— 0320-1031 Venäjän kieli 6 Täydellisen unionin leninistisen kommunistisen nuorisoliiton keskuskomitean ja DKSM:n keskuskomitean yhteinen julkaisu.

Vuoteen 1977 asti se julkaistiin almanakkana (kokoelma).

kansojen ystävyys Moskova Venäjä Uutiset 1939- 0012-6756 Venäjän kieli
Zhovten Lviv Ukraina Kamenyar 1940- 0131-0100 ukrainalainen 12
Tähti Leningrad Venäjä Fiktio

(Leningradin haara)

Venäjän kieli
Idän tähti Taškent Uzbekistan Kirjallisuuden ja taiteen kustantamo. Gafur Gulyam 1935— 0130-1527 Venäjän kieli 12 Se julkaistiin myös uzbekiksi nimellä "Sharq Yulduzi", toisti julkaisuvuotensa (vuodesta 1933).
Banneri Moskova Venäjä Totuus Venäjän kieli
Codri Kishinev Moldova Moldovan kommunistisen puolueen keskuskomitean kustantamo Venäjän kieli
Liettuan kirjallisuus Vilna Liettua Aikakauslehdet 1978- 0206-295X Venäjän kieli 6
Nuori vartija Moskova Venäjä Nuori vartija Venäjän kieli
Moskova Moskova Venäjä Fiktio Venäjän kieli
Meidän aikalainen Moskova Venäjä Kirjallinen sanomalehti Venäjän kieli
Neva Leningrad Venäjä Fiktio

(Leningradin haara)

Venäjän kieli
Neman Minsk Valko-Venäjä Polymya 1952— 0130-7517 Venäjän kieli
Uusi maailma Moskova Venäjä Uutiset 1925— 0130-7673 Venäjän kieli
lokakuu Moskova Venäjä Totuus 1924— 0132-0637 Venäjän kieli
Orizontula Kishinev Moldova [b. ja.] 1984- 0233-7061 romanialainen 12
Pamir Dushanbe Tadžikistan Venäjän kieli
Polymya Minsk Valko-Venäjä Polymya Valko-Venäjän
napatähti Jakutsk Venäjä
Prapor Kharkova Ukraina Prapor ukrainalainen
tilaa Alma-Ata Kazakstan Kazakstanin kommunistisen puolueen keskuskomitean kustantamo Venäjän kieli
Sateenkaari Kiova Ukraina Radyansky kirjailija Venäjän kieli
Siperian valot Novosibirsk Venäjä Länsi-Siperian kirjakustantaja Venäjän kieli
pohjoinen Petroskoi Venäjä Karjala Venäjän kieli
neuvostoliittolainen pelimaa Moskova Venäjä Neuvostoliiton kirjailija jiddish
Tallinna Tallinna Viro Aikakauslehdet Venäjän kieli
Ural Sverdlovsk Venäjä Keski-Uralin kirjakustantaja Venäjän kieli
Sharq Yulduzi Taškent Uzbekistan Kirjallisuuden ja taiteen kustantamo. Gafur Gulyam 1933— 0131-1832 uzbekki 12 Se julkaistiin myös venäjäksi otsikolla "Idän tähti".
Nuoriso Moskova Venäjä Totuus Venäjän kieli
Ilmestyy Tallinna Viro Aikakauslehdet Virolainen
Nemunas Kaunas Liettua Aikakauslehdet 1967— 0134-3149 liettualainen

Katso myös

Linkit

Muistiinpanot

  1. ↑ SovLit - SovLit: Olenev S. Alkuperäinen: (Nopeat muistiinpanot) . Käyttöpäivä: 8. toukokuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 6. kesäkuuta 2013.
  2. ↑ 1 2 V. Oskotsky - Mitä perintöä emme kiellä. Arkistokopio 16. syyskuuta 2011 Wayback Machinessa / Literature Issues No. 6, 2001
  3. ↑ Ensyklopedinen sanakirja 1953 . Haettu 17. huhtikuuta 2011. Arkistoitu alkuperäisestä 6. marraskuuta 2021.
  4. ↑ Seitsemän myyttiä Gorki-Arzamasista . Haettu 2. kesäkuuta 2021. Arkistoitu alkuperäisestä 6. marraskuuta 2021.
  5. ↑ XX vuosisadan venäläisen kirjallisuuden historia. Ensimmäinen puolisko [Sähköinen lähde]: oppikirja: 2 kirjassa. - Prinssi. 1: Yleisiä kysymyksiä / L.P. Egorova, A.A. Fokin, I.N. Ivanova ja muut; alle yhteensä toim. prof. L.P. Egorova. – 2014.