Lymfosyytit ( lymfosyytit ja kreikan sanat κύτος - "säiliö", tässä - " solu ") - immuunijärjestelmän solut , jotka ovat agranulosyyttiryhmän leukosyyttien tyyppi . Lymfosyytit - immuunijärjestelmän pääsolut tarjoavat humoraalisen immuniteetin ( vasta- aineiden tuotanto ), soluimmuniteetin (kontaktivuorovaikutus uhrisolujen kanssa) ja säätelevät myös muun tyyppisten solujen toimintaa. Aikuisen elimistössä 25-40 % kaikista veren leukosyyteistä on lymfosyyttejä (500-1500 solua 1 μl:ssa), lapsilla näiden solujen osuus on 50 %.
Morfologisten ominaisuuksien mukaan erotetaan kahden tyyppisiä lymfosyyttejä: suuret rakeiset lymfosyytit (useimmiten ne ovat NK-soluja tai, paljon harvemmin, nämä ovat aktiivisesti jakautuvia lymfoidisarjan soluja - lymfoblastit ja immunoblastit) ja pienet lymfosyytit (T- ja B -solut).
Toiminnallisten ominaisuuksien mukaan erotetaan kolme lymfosyyttityyppiä: B-solut, T-solut, NK-solut.
T-lymfosyyttien pitoisuus veressä on 65-80 % lymfosyyttien kokonaismäärästä, B-lymfosyyttien pitoisuus 8-20 %, NK-lymfosyyttien 5-20 % [1] .
Tavallinen ihmisen kiertävä veri pyyhkäisyelektronimikroskoopin alla. Punasolut , usean tyyppiset leukosyytit (lymfosyytit, monosyytit ja neutrofiilit ) ja monet verihiutaleet ovat näkyvissä pienten levyjen muodossa .
Romanovsky-Wrightin menetelmän mukaan sävytetty lymfosyytti, jota ympäröivät punasolut (näkymä optisen mikroskoopin läpi )
Veri | |
---|---|
hematopoieesi | |
Komponentit | |
Biokemia | |
Sairaudet | |
Katso myös: Hematologia , Onkohematologia |
Temaattiset sivustot | |
---|---|
Sanakirjat ja tietosanakirjat | |
Bibliografisissa luetteloissa |
|